Kävipä niin hassusti tällä viikolla, että sain ajatuksen. Sen keskeisenä sisältönä oli piristää blogia ja sen päivitystahtia kahvia juomalla. Kuten ed. postauksessa esitin, saan kotona keitettyä hyvät kupposet ihan itsekin, mutta välillä tekee ihan hyvää poistua kodin ulkopuolellekin. Tiedossa siis kahvilakritikointia kahdella eri tunnisteella: “Kahvia koiran kanssa” ja “Laten voimin”. Kuten kekseliäämpi voikin päätellä, testaan pääkaupunkiseudun koiraystävällisiä kahvipaikkoja sekä koetan josko väitöskirja kirjoittuisi sujuvammin kahvilannurkassa maitokahvin kera nököttäen. Aloitamma ensimmäisen aihepiirin kirjoituksella.

Viime vuoden alusta lähtien ravintoloitsijoilla on ollut mahdollisuus päästää koirat asiakkaiksi myös sisätiloihin. Mm. Tampereella onkin jo avautunut erityinen koirakahvila ja Helsingissäkin on useita paikkoja, joihin karvakorvan saa ottaa seuraksi. Olemme Pixien kanssa testanneet nyt kaksi kohdetta stadissa (ks. viimekesäinen reissu Tampereelle Pixien omasta blogista). Kahviloissa tarkkaillaan etenkin kahvin makua, suhtautumista koiraan sekä kahvilan sisustusta.

Käpylässä, Koskelantiellä sijaitsee Café Kumma.

Testiryhmämme rämä kävi paikanpäällä kahdesti. Ensimmäisellä kerralla nautin nuhanenäisenä teetä, mutta eihän sellaisesta saa kahvilakritiikkiä aikaiseksi. Ainoastan sotkun hunajalla. Pixie sai keksin, siitä kiitos.  Toisella kerralla valitsin espresson, joka kylläkin ehti jäähtyä sillä aikaa kun sähelsin koiran kanssa. Hieman jäähtyneenäkin espresso oli mainion makuista. Samoin oikein namia oli suklaakeksi, jonka valitsin kahvin kaveriksi. Tällä reissulla Pixiellä oli omat eväät mukana. Koira sai huomiota ja rapsutuksia. Kahvila on myös varsin sievä ja makuuni sopivan värikäs sisustukseltaan ja tuotteiden esillepanon suhteen. Jos nyt kriitikon pitää jotakin kritiikkiä esittää, niin mainittakoon sellaisena paikan ruma lattia.

Toinen kohteemme oli Töölöntorilla sijaitseva Robert’s Coffee. Paikka kuuluu kahvilaketjuun ja suhtaudun ketjuihin hieman varauksellisesti. Kyseessä kuitenkin suomalainen perhefirma, joten kannattaminen lienee paikallaan. Kahvila sijaitsee pikkuruisessa pömpelissä, istumapaikkoja on n. 6 hengelle. Valitsimme terassipöydän. Naapuripöydässä vieraana oli bordercollie-herra, joten Pixie unohti hetkeksi kuinka hienot naiset käyttäytyvät kahviloissa. Seuralaisemme esitteli myös ihmismäisiä elkeitä nauttimalla nameja pöydältä sievästi tuolilla istuen. Nautin caffe latten, se oli hyvää, eikä lainkaan kitkerää, vaikka pelkäsin tätä hieman etukäteen. Joskus olen havainnut Robert’s Coffeen kahvien paahdossa hieman kielelleni sopimattoman makuvivahteen. Ja sitäpaitsi sain samalla rahalla kaffin tuplana, mistä erityismaininta! Sisustus ketjuilmeen mukainen, terde suurinpiirtein sisätilojen kokoinen. Koiraa ihailtiin.

Voimme suositella molempia kohteita. Plussaa molemmille myös iloisesta palvelusta.

Edit. 11.6.13: uusintakäynti Kummassa. Erinomainen cappucino, koiralle keksiä, ihailua ja rapsutuksia. Ihan parasta.