Projektiovääristymien vertailua Suomen alueella

 

Tervehdys taas lukijat!

Tämänpäiväinen aamu (ja iltapäivä) koettelivat pitkäjänteisyyttä Qgissin kanssa taistellessa, sillä aamukahvin juonti jäi puoleen väliin. Tämän päivän tehtävien välivaiheet kun eivät tallentuneet muistiin, niin siinähän sitten jouduin tuskailemaan tehdessäni itse karttoja. Nyt niitä karttoja piisaa! Tulossa on useita toinen toistaan erikoisempia luomuksia, joten eiköhän mennä asiaan.

Ensimmäisenä luvassa projektioiden ETRS89/TM35 FIN (vasemmalla) ja Sphere Mercatorin (oikealla) vertailua (kuva1). Nämä luomukset loin huvin vuoksi blogia varten, mutta nyt ajateltuna näiden vertailu selkeyttänee omia käsityksiäni. Kuva havainnollistaa hyvin Mercatorin projektion  vääristymää. Kartan hyvin lyhyt oranssi jana kulkee Suomen kapeasta kohdasta sivulta sivulle. Todellisuudessa janan pituus on noin 209 kilometriä, mutta Mercatorin projektiolla pituus on 499,3 kilometriä. Lisäsäväyksenä kuvaan on jäänyt ruskea läntti kuvaamaan Pirkanmaata, mutta sitä ei tarvitse huomioida. Itseasiassa juuri saamani tiedon mukaan, tällainen vertailu pitikin tehdä – hyvä niin!

kuva1. ETRS89 TM35 ja Sphere Mercator projektioiden avulla janan pituuden vertailua.

 

Toisena osana mittausvertailuja on Utsjoen kunnan pinta-alan vertailua ETRS89 TM35 Fin ja Sphere Mercator projektioiden välillä (kuva2). Siinä missä pituus oli vajaa 2,5-kertainen, niin Utsjoen pinta-ala on melkein 9-kertainen – pinta-alat tietenkin tekevät vääristymästä entistä näyttävämmän. Ohessa on lisänä taulukko, jossa kuvataan Mercatorin ja ETRS89 TM35-FIN projektioiden eroja kyseisten pinta-alan ja janan suhteen (taulukko1).

 

kuva2. ETRS89 TM35 ja Sphere Mercator projektioiden avulla pinta-alan koon vertailua.

 

taulukko1. ETRS89 TM35 ja Sphere Mercator projektioiden mittailujen tuloksia.

 

Ja eikun seuraavaan tehtävään! Tarkoituksena oli verrata projektioiden välisiä vääristymiä, joten toivottavasti nämä nyt menivät ihan putkeen… Ensimmäisessä kuvassa (kuva3) sama projektioiden trendi jatkuu: ETRS89/TM35 FIN verrataan Sphere Mercatorin projektioon. Legendassa on esitetty Mercatorin projektion vääristymäkertoimia, jotka suurenevat pohjoiseen päin merkittävästi. Lapissa Mercator vääristää TM35 FIN projektioon nähden jopa 8-kertaisesti.

Toivottavasti blogin kuvat tulevat näkymään tarpeeksi tarkkoina, sillä tässä muokkasnäkymässä kuvat näkyvät epätarkkoina, eikä tässä rajoitetussa yliopiston wordpress-versiossa ole normaaleja kuvanmuokkaus asetuksia 🙁

kuva3. ETRS89 TM35 ja Sphere Mercator projektioiden välisiä vääristymien vertailua.

 

Kuvien värisuora senkuin jatkuu, sillä tulossa on hieman erikoisia värikombinaatioita. Tässä vertailussa (kuva4) ETRS TM35 vastaan asettui aiemmilta kursseilta tuttu Winkel Tripel-projektio, joka minimoi etäisyydet, suunnat ja pinta-alat. Mercatoriin verrattuna Tripel Winkel vääristää huomattavasti vähemmän, sillä vääristymäkerroin on korkeintaan noin 1,4, kun Mercatorissa korkein kerroin on yli 8.

Sofia Salosen blogia lukiessani huomasin, että hänen tarkastelemassa Robinsonin projektioissa on likimain yhtä suuri skaala Suomen alueen vääristymäkertoimissa. Vaikka Winkel Tripel ja Robinsonin toteutukset ovat erilaiset, niin molemmissa on ideologia muodostaa kaikkien suhteiden kompromissi, jonka tulos on Suomen osalta samanlainen (Singh, geoawesomeness.com).

kuva4. ETRS89 TM35 ja Winkel Tripel projektioiden välisiä vääristymien vertailua.

 

Viimeisenä projektiona onkin itse villi kortti, sillä Gauss-Kruger CM 27E projektion vääristymäkertoimet ovat mielenkiintoisia (kuva5). Suomen alueella kaikki vääristymäkertoimet ovat likimain samoja. Ainoastaan yli miljoonasosan tarkkuudella syntyy hyvin pieniä eroja. Numero 27 viittaa siihen, että projektion keskimeridiaani sijaitsee 27 asteella itäistä pituutta.  Tämä poikittainen Mercator eroaa edellisiin projektioihin siinä, että vääristymäkertoimet kasvavat etelään päin.

kuva5. ETRS89 TM35 ja Gauss-Kruger CM 27E projektioiden välisiä vääristymien vertailua.

 

Kuulemiin!

Lähteet:

S. Salonen, Kurssikerta 2 – 25.1.2023, [blogikirjoitus] 26.1.2023, Sofian blogi.  https://blogs.helsinki.fi/sofisalo/ (luettu 27.1.2023)

Ishveena Singh, Which is the best map projection? – 25.4.2017,  geoawesomeness.com. https://geoawesomeness.com/best-map-projection/

Tervetuloa blogiini 😀

Ensimmäisellä kurssikerralla pääsimme heti käytännön toteutukseen Qgis:iä. Qgis vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta myös vaativalta ohjelmistolta. Ominaisuuksia on sen verran, että ohjelmiston täydellinen oppiminen vie aikaa. Toivon, että kurssin jälkeen Qgis osaamisen olisi sillä tasolla, että voi sanoa osaavansa käyttää ohjelmistoa ja tekemään omia analyysejä.

Ensimmäisellä kurssikerralla täytyi seurata opetusta tarkasti, jotta pysyi Qgis:in vaiheissa mukana. Harjoituksena tutuistuimme ja laadimme kartan Itämeren valtioista typenkäytön mukaan. Qgis vaikuttaa tarjoavan kattavan työkalun karttojen pyörittelemiseen – kunhan ohjelma ei pääse kaatumaan kesken kaiken! Tällä kertaa käyttämäni vakaa versio ei onnekseni näin tehnyt. Tuloksena seuraavanlainen kartta (PDF-versio tarkempi):

 

PDF-muodossa tarkempi: Layout1

 

Laatimani teemakartta kuvaa yli 64-vuotiaiden prosentuaalista osuutta kunnittain. Kuten kuvasta voidaan huomata, isoimpien kaupunkien seuduilla yli 64-vuotiaiden osuus on pienin ja puolestaan perifeerisillä alueilla osuudet ovat suurimpia. Nuoret ja työikäiset hakeutuvat isompiin kaupunkeihin opiskelupaikkojen ja työpaikkojen takia, jolloin muuttotappiokuntiin vanhusten osuus kasvaa.

Kartassa luokkien värit ovat hieman huonot, sillä kaksi suurinta luokkaa eivät keskenään erotu kovin hyvin. Toisin on Joel Schülen blogissa, jossa korkein luokka erottuu todella selkeästi. Tästä jää oppi, joten ensi kerrallla blogini käppyrässä on selkeämmin erottuvat värit!

 

Lähteet:

J. Schüle, Viikko 1, [blogikirjoitus] 24.1.2023, Schülen blogi.  https://blogs.helsinki.fi/jschule/ (luettu 25.1.2023)

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!