Ihmeellistä velhoilua
Nyt ollaan jo neljännellä kerralla menossa eteenpäin, voitteko uskoa tuota?! Minä en ainakaan karttuneiden taitojeni perusteella. Haluan tällä kertaa olla hieman positiivisempi kuin aiemmin ja todeta näin heti alkuun, että yhtään suurempia ongelmia ei jostain kumman syystä ilmennyt. Tosin tähän saattaa vaikuttaa se, etten huomaa mahdollisia virheitäni. Mutta onneksi luotan vierustoverini Katariina Kuusikeron tietoteknisiintaitoihin enemmän kun omiini, joten kaikki ei voi kuin onnistua hyvin.
Mutta lopetetaan turhat jaarittelut ja mennään asiaan. Neljännellä kerralla sukellettiin pääedellä syvään päätyyn. Tutustuttiin pistemuotoiseen aineistoon, yleiseen tiedon esittämiseen ja vähän ruutukarttojen tekemiseen. Leikimme tälläkin kertaa QGIS:lla, jossa loimme ensiksi ruudukon. Työkaluna käytettiin vector gridia ja sen avulla määritimme tutkimusalueen koon, joka tässä tapauksessa koostui pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Tämän jälkeen tarkoituksena oli jakaa alue 1km x 1km pienempiin ruutuihin, mutta tajusimme vasta jälkikäteen, että ne olivat todellisuudessa lähempänä 600m (jostain tuntemattomasta syystä). Seuraavana askeleena oli datan keräys grid-tietokantaan. Sillä luotiin väestöntiheyskartta ruutuaineistoa hyväksikäyttämällä. Skippaan turhat välivaiheet, mutta lyhyesti: attribuuttitaulukosta karsittiin pois kaikki turha ja tehtiin laskutoimitus halutuilla sarakkeilla ja sitten valittiin vielä ”Join attributes by location” ja voilà. En tietä miten tai miksi, mutta onnistuin luomaan ensimmäisen kartan (kuva 1.). Tutkiskelin kanssa muiden opiskelijoiden tekemiä ruutuaineistokarttoja ja silmiini pisti erityisesti Joonatan Reunasen aikaansaamat kauniit teokset, joissa hän kuvasi muunkielisten sijoittumista pk-seudulla.
Tämän jälkeen jäi vielä aikaa valmistella seuraavaksi kerraksi uutta rasterikarttaa. Tässä kartassa harjoittelimme käsittelemään rasteriaineistoa, joka sisältää korkeustietoja ja laadimme niistä vinovalovarjostetun korkeusmallin, jotta saimme peruskarttalehden taustalle tuomaan sävyjä kartalle. Lopuksi piirsimme eri taloja ja päätiet kartalle.
Ja matkani kohti GIS-velhoutta jatkuu kohti seuraavaa kertaa….
Lähteet:
Reunanen, J. Kurssikerta 4: 7.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/
Yksi vastaus aiheeseen “Osa 4 matkalla GIS-velhoksi”
[…] Kolmas päivä projektia lähtee käyntiin. Algoritmi on valmis. Lasku onnistui, mutta olin unohtanut tärkeän seikan: nyt kartassani näkyy ruotsinkielisten levinneisyys ja määrä absoluuttisin määrin. Ruotsinkielisten osuus kaikista asukkaista kartta olisi esittänyt paremmin kartalla todellisuutta. Tekemälläni kartalla oli mielenkiintoinen punainen kehä Helsingin kantakaupungin ympäri (mitä punaisempi ruutu=sitä enemmän ruotsinkielisiä siinä 250×250 metrin ruudussa). Hetken mietittyäni totesin, etten pidä karttaa juuri minään. Todennäköisesti jokin muukin tiedoissa oli väärin, kun Kauniainenkin loisti valkoisena. Sain kuitenkin jonkinlaisen tuloksen, joka näkyy kuvassa 2. Toisaalta Matias Hytin tekemää Fortnite-karttaa arvostan, käykää tarkastelemassa sitä täältä. […]