Toisella kurssikerralla teimme kahden teeman kartan: piti siis löytää kaksi toisiaan täydentävää kunta-aineistoa, joista toista voisi kuvata koropleettikartalla ja toista pylväin, piirakoin tai pistein samalla kartalla. Päädyimme Suvi Huovelinin (https://blogs.helsinki.fi/suvihuov) kanssa tekemään kartat samalta alueelta Etelä-Suomesta (alueellinen rajaus siksi, ettei diagrammien koko rajoittuisi pieneksi läntiksi) ja käyttämään yhteisenä muuttujana työttömyyttä.
Luonnollisin välein luokiteltu työttömyysaineisto ja siitä tehty kartta ei tarjoa suuria yllätyksiä. Paras tilanne on maatalousvaltaisissa Sauvossa ja Pornaisissa sekä PK-seudun ympäryskunnissa kuten Espoossa ja Nurmijärvellä, siis Helsingin työssäkäyntialueella. Huonolta näyttää esimerkiksi Nokian alasajosta kärsineessä Salossa (Business Insider 2015) ja Koverharin terästehtaan menettäneessä Hangossa (Helsingin Sanomat 2012), mutta näissäkin työttömyys on vain reilun 11 prosentin luokkaa – ei siis koko Suomen mittakaavassa huonointa tasoa.
Suvin kartta kuvaa työttömyysasteen lisäksi koulutusastetta. Koulutusaste näyttääkin liittyvän vahvasti siihen, miten kaukana suuresta kaupungista kunta sijaitsee – Helsingin (ja jossain määrin myös Turun) ympäryskunnissa koulutusaste on suhteellisen korkea. Kouluttautuneisuus näyttäisi liittyvän myös melko matalaan työttömyysasteeseen: poikkeuksena sääntöön on maatalousvaltainen Sauvo, jossa sekä koulutusaste että työttömyys on matala.
Kokeilin itse kartallani muutamaa erilaista työttömyyttä täydentävää muuttujaa. Aluksi tein piirakkadiagrammeja äidinkieleen perustuen ja pylväsdiagrammeja vuokra-asunnoissa asujista ja pientaloasukeista, mutta yhteys työttömyyteen oli hatara. Sen sijaan kuntien välisen nettomuuton kuvaaminen symbolilla tuntui ihan järkevältä ja näytti veikeältä. Musta seisova ukko sai edustaa muuttovoittoa, punainen ja kävelevä muuttotappiota. Suurin tekninen ongelma liittyi kuntien rajojen, nimien ja symboleiden asetteluun. Sain kertaalleen eroteltua ne siististi toisistaan, mutta layout-näkymässä tunnelma oli taas jostain syystä ahtaampi.
Työttömyysaste ja kuntien välinen nettomuutto eteläisessä Suomessa
Mitä kartta sitten kertoo? Huomio kiinnittyy niihin kuntiin, joissa on kohtuullisen suuri muuttovoitto (Helsinki) tai muuttotappio (Järvenpää). Jos tilanteessa ei ole suurta muutosta, symboli on niin pieni, ettei sitä edes erota: informaatioarvon kannalta tämä ei ole huono asia, koska se ohjaa huomion niihin kuntiin, joissa muutosta on. Toisaalta en osaa sanoa, miten merkityksellisiä suuremmatkaan, ilmeisesti yhden vuoden luvut loppujen lopuksi ovat – onko alle sadan ihmisen muuttotappio suurehkolle kunnalle lainkaan merkittävä? Ja mikä kaikki edes vaikuttaa lukujen taustalla (ja ovatko ne edes samalta vuodelta)? On olemassa vaara, että samalle kartalle laitetuista muuttujista syntyy vaikutelma korrelaatiosta, vaikka ne on valittu lähes satunnaisesti.
Joka tapauksessa, kun nettomuuttoinformaatiota tarkastelee yhdessä työttömyyskartan kanssa, näkymät ovat osittain järkeenkäyvät. Porvoo, Vantaa ja Hanko ovat muuttotappiokuntia ja työttömyysluvut ovat melko huonot, kun taas Kauniainen, Espoo, Nurmijärvi ja Sipoo vetävät paremmin, ja myös työttömyystilanne on hiukan parempi. Mutta Miksi Järvenpää on kartan perusteella alueen suurimman muuttotappion kunta? En keksi tälle mitään selitystä, ovathan samanhenkiset Tuusula ja Kerava muuttovoittokuntia. Kysyin asiaa Järvenpäässä kasvaneelta kurssikaveriltani, jonka antoi ilmiölle paljon puhuvan selityksen: “sielun kuolema”.
Lähteet:
Business Insider 17.7.2015. Microsoft has crushed the economic hopes of Finland’s Salo as it closes its Nokia plant and jeopardises 1,100 jobs. <http://www.businessinsider.com/r-lines-go-silent-in-finnish-town-of-salo-as-microsoft-shuts-nokia-phone-unit-2015-7>
Helsingin Sanomat 26.6.2012. Teräsyhtiö FNSteel sulkee Koverharin ja Taalintehtaan. <http://www.hs.fi/talous/art-2000002540493.html>
Huovelin, S (2017): Tasokasta kartanlaadintaa… 30.1.2017. <https://blogs.helsinki.fi/suvihuov/>
Kaikki väestönmuutokset alueittain 1987-2015: Kuntien välinen nettomuutto. Tilastokeskus, Helsinki. http://www.stat.fi Luettu 28.1.2017.
Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain. Tilastokeskus, Helsinki. http://www.stat.fi Luettu 28.1.2017.