Museologian kesäkurssi: ekskursio Kaakkois-Suomeen

Kirjoittaja: Joanna Veinio

Helteisenä toukokuun tiistaina starttasi jo varhain aamulla runsaan 30 opiskelijan joukko päiväretkelle Kaakkois-Suomeen. Kohteiksi oli valikoitunut linnoituksia sekä kivikirkkoja. Kyse oli Avoimen yliopiston monitieteisen opintojakson ”Näkökulmia keskiajan ilmiöihin teemana Kaakkois-Suomi” –ekskursiosta.

Matkan ensimmäisen kohteen Sipoon vanhan kirkon (1450-1455) interiööriä hallitsevat pilarit, jotka kannattelevat uniikkia holvausta. Se on yhdistelmä kolmi-, kaksi- ja 2,5 laivaisuutta, varsinainen ”hässäkkä”. Kirkon rakentaja on mestarillisesti onnistunut muuntamaan jo aloitetun kirkon rakennetta. Sisätilassa on mm. yksittäisiä hautavaakunoita, rakentajamaalauksia sekä tilan tunnelmaa hallitseva 1700-luvun loppupuolelta peräisin oleva nupulakivilattia. Vain tämä kirkko edusti matkallamme harmaakirkkoperinnettä sillä kaksi muuta kirkkokohdettamme samoin kuin Porvoon kirkko edustavat keskiajalle alkuperäisempää valkoiseksi kalkittua tapaa.

Sipoosta matkamme jatkui Porvoon Isolle Linnamäelle, jossa Georg Haggrénin johdolla tutustuimme linnan vieläkin näkyvillä oleviin rakenteisiin. Paikka on tunnettu myös Albert Edelfeltin (1854–1905) Porvoo Linnanmäeltä nähtynä -maalauksesta. Nykyajan matkailijallakin on mahdollisuus nähdä sama maisema tosin hieman muuntuneena.

Jo hieman nälkäinen joukkomme jaksoi innostuneena tutustua Pernajan kirkkoon (1435-1445), jonka restaurointi on vuodelta 1938. Kirkko on kaunis yhdistelmä keskiaikaa sekä uutta aikaa. Keskiaikaan viittaavat triumfikrusifiksi, kasteallas sekä 1400-luvun kalkkimaalaukset, joita on otettu esille sekä maalattu peittoon vuosisatojen aikana. Minulle kirkon mieleenpainuvin elementti on uuden ajan alkupuolen kerrostuma, josta kertovat mm. saarnastuoli, hautalaaka sekä hautavaakunat. Kirkko, joka on valitettavan harvoin auki, jää siten kätketyksi helmeksi.

Kirkkojen ketjun katkaisi käynti Svartholman merilinnoituksella, johon ryhmämme siirtyi lyhyen matkan avomoottoriveneellä. Näin turistikauden ulkopuolella saari oli melkein yksin meillä. Vain yksittäinen puutarhatyöntekijä oli paikalla. Tunnelma saaressa on kuin Suomenlinnassa, mutta pienemmässä koossa. Yhdistävät piirteet eivät ole sattumaa, sillä Svartholman linnoitustyöt aloitettiin vuonna 1748 Suomenlinnasta tutun Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien pohjalta. Molempien linnoitusten kohtalotkin ovat hyvin samankaltaiset 1800-luvun aikana. Varmasti saari jäi muidenkin matkalaisten mieleen erikoisena kokemuksena: aurinkoinen ilma, aava meri ja hämmentävä rauha.

Viimeinen kirkkokohde oli Pyhtään kirkko (n. 1460), joka myöskin avattiin erikseen ryhmäämme varten. Kirkon kalkkimaalaukset edustavat useita eri maalausryhmiä ilmeisesti eri tekijöiden eri aikoina tekemiä. Puuveistoksista erityisesti jäi mieleeni keskiajan aikana Pyhäksi Henrikiksi muunnettu pyhimysveistos. Lisäämällä pyhän Nikolauksen (?) jalkoihin Lalli saadaan aikaiseksi aivan uusi identiteetti. Asehuoneessa oli esillä keskiaikainen matka-alttarikaappi, joka oli kokenut 1800-luvun restauroinnissa aivan toisenlaisen muodonmuutoksen. Kuten Pernajassa myös Pyhtäällä on nähtävillä Uuden ajan alkupuolen kerrostumat massiivisine alttarilaitteineen, saarnastuoleineen sekä hautakappelin muodossa.

Viimeisenä kohteena kävimme vielä Stengärdsbergetin jatulintarhalla katsomassa tätä herkkää ja mystistä muinaisjäännöstyyppiä. Tämä matkamme viimeinen kohde kiinnittyi myös matkamme kivikirkkoihin, joista löytyy tämä samainen symboli: Sipoon kirkossa on rakentajamaalauksena spiraali, jonka sisällä näkyy ihmishahmo.

Ekskursio ja siihen liittyvät asiantuntijaluennot kertovat siitä kuinka monen eri oppiaineen asiasisältöjä voidaan hyödyntää osana opetusta käyttäen ilmiöpohjaisen oppimisen keinoja. Samaa kohdetta voi tarkastella useista eri ja samalla lomittaisesta näkökulmasta. Lisäksi oppiminen voidaan siirtää ulos luokkatilasta ja samalla se voi olla kokemuksena rikas ja antoisa.

#HYAVOIN #OPPIMINENTEKEEHYVÄÄ

Lähteet:

Hiekkanen, Markus 2007. Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. Tampere.

Utterström, Anita 1989. Pernå kyrka – Pernajan kirkko. Pernå församling. Pernå.

Tervetuloa Svartholmaan verkkosivu https://visitsvartholm.fi/ Luettu 30.5.2018