Viimeinen kurssikerta koitti ja olin innoissani lukiessani tehtävänantoa, vapaat kädet tuottaa kartta mistä tahansa aiheesta! Pohdin paljon erilaisia vaihtoehtoja ja tutkin eri valtioiden tilastoja. Suuren valikoiman vuoksi päädyin tutkimaan Tilastokeskuksen tietokantoja ja keskityin tutkimaan tietoja koulutuksesta, työllisyydestä sekä vaaleista. Valitsin ensimmäiseksi tutkimuskohteeksi vuoden 2018 presidentinvaalien äänestysprosentin sekä väestön työttömyysprosentin. Nopeaan tahtiin sain siirrettyä tiedot Exceliin ja luotua koropleettikartan äänestysprosenteista kunnittain. Ensimmäisenä ongelmana tuli vastaan alkuperäisten tietojen luokittelu; osa valitsemastani tietokannoista oli lajiteltu maakunnittain ja jotkut ainoastaan kunnittain tai vaalipiireittäin. Työmäärä olisi ollut turhan suuri, jos olisin lisännyt itse esimerkiksi maakunnat Excelissä kuntataulukkoon. Luin kolmannen blogipostaukseni Afrikka-harjoituksesta ja muistelin, miten saimme yhdistettyä tietoja. Ajatuksenani oli yhdistää kunnat (joihin olin laskenut vaalien äänestysprosentin) maakunniksi, jotta saisin liitettyä toisen tietokannan tähän (joka oli luokiteltu vain maakunnittain). QGis ei kuitenkaan suostunut tällaiseen toimintoon ja väitti syyksi kuntien erilaisen arvon. Tästä syystä en saanut toista muuttujaa tähän karttaan liitettyä (kuva 1). Kun lisää työttömyyttä kuvaavat pylväsdiagrammit, tulee kartasta lukukelvoton (kuva 2). Mikko Kangasmaa oli tajunnut rajata aluetta eteläiseen Suomeen, jolloin koropleettikarttaa pylväsdiagrammien kanssa pystyi tulkitsemaan.
Tutkin kuitenkin itse attribuuttitaulukon avulla näitä aineistoja, ja muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta yhtäläisyys löytyi työttömyyden sekä äänestysprosentin välillä. Kaikissa niissä kunnissa, joissa vuoden 2018 presidentinvaaleissa äänesti kunnan väestöstä yli 80%, työttömyysprosentti oli alle 2,73%. Suurin työttömyysprosentti löytyi Enontekijöiltä (9,07%), ja vaaleissa silloin äänesti väestöstä 67,2%. Rautavaarassa äänestysprosentti pysyi alle 60% ja työttömyys kunnassa 2018 oli 5,54%. Tässä on selvästi nähtävillä yhtäläisyyksiä, vaikka yhdellä kartalla tätä on hyvin vaikea esittää.
Mutkien kautta päädyin tekemään kartan Suomen vaalipiireistä, sillä tämä oli ainoa luokka, josta löysin yhteisiä tietokantoja. Yritin vaihtaa Tilastokeskuksen pohjakarttoja, mutta mistään en löytänyt karttaa, jossa kunnat olisi jo valmiiksi luokiteltu maakuntiin. Sain tehtyä onnistuneesti kartan (kuva 3), mutta vähäisen aluemäärän vuoksi kartta ei ole kovin mielenkiintoinen. Pohjakartta kuvaa vaalipiirien äänestysprosenttia ja pylväsdiagrammit vaalikuntiin kuuluvan väestön työttömyysprosenttia. Äänestys- ja työttömyysprosentti vaalipiireittäin muokkautuivat hyvin tasaisiksi, joka ei tosin yllätä Suomen kaltaisen yhteiskunnan takia. Tästä huolimatta yhtäläisyyksiä on huomattavissa; yleisesti ottaen vaalipiirit, joilla on pienin työttömyysprosentti, presidentinvaaleissa äänestäjiä oli prosentuaalisesti eniten.
Jatkoin karttojen väsäämistä ja seuraavaksi yhdistin työttömien osuuden koulun lopettaneiden kesken. Karttaan 3 (kuva 4) valitsin pohjakartaksi tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäjien määrän maakunnittain lukuvuotena 2016-2017, ja pylväsdiagrammit kuvaavat työttömien määrä prosentuaalisesti. Näin jälkikäteen mietittynä suurempi eroavaisuus olisi todennäköisesti ollut vertailemalla pelkästään lukiokoulutuksen tai ammattikorkeakoulutuksen keskeyttäneillä, kuin kaikilla koulutussektoreilla yhteensä. Tutkimalla pelkästään korkeakoulun keskeyttäjien määrää työttömyyteen, kartalta erottuivat suurimpien yliopistokaupunkien maakunnat, kuten Uusimaa, Varsinais-Suomi sekä Pohjois-Pohjanmaa. Tällä kartalla on huomattavasti enemmän vaihtelua kuin kartassa 2 (kuva 3), mutta yhtäläisyyttä muuttujien välillä ei löydy. Työttömien määrään on laskettu työikäiset, 18-64-vuotiaat, johon sisältyy myös paljon opiskelijoita. Tämä myös nostaa työttömien määrää maakunnissa. Työelämässä olevia opiskelijoita tutkin omalla kartalla (kuva 5), mutta lopputulos oli myös hyvin tasainen. Pohjakartta kuvaa koulun keskeyttäjien määrää ja ympyrädiagrammit työssäkäyviä korkeakoulusektorin opiskelijoita. Pylväsdiagrammeihin olisi tosin voinut lisätä prosentit, jotka kertovat kyseisen tiedon. Kartan attribuuttitietoja tutkiessa ilmeni, että Uudenmaan maakunnalla työssäkäyviä korkeakoulunaisopiskelijoita oli noin 61% ja miehiä 51%, kun taas Pohjois-Karjalassa luvut olivat 42% (naiset) ja 33% (miehet). Vaikka tältä kartalta näkee, ettei muuttujien välillä ole korrelaatiota, nähdään kuitenkin, että jokaisella kunnalla työssäkäyviä naisopiskelijoista on prosentuaalisesti enemmän kuin miehiä.
Lähteet
Kangasmaa, M. (2020). Vapaat kädet (Kurssikerta 7). Luettu 2.3.2020. https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/
Tilastokeskus. (2019). Stat-Fin-tilastotietokanta. Luettu 28.2.2020. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/