Kolmas kurssikerta oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen – käsittelimme erilaisten aineistojen tuontia, niiden muokkaamista sekä käyttämistä QGis:issä. Ensimmäinen harjoitus alkoi tietokannan siivoamisella; Afrikka-tiedosto sisälsi yli 600 attribuuttitietoa, jotka nopeasti saatiin dissolve-toiminnolla yhdistettyä 53 riviin. Excel-tiedoston tuonnissa ja tietojen yhdistämisessä tuli olla tarkkana, että yhdistettävissä tiedoissa on yhteinen tekijä – tässä tapauksessa valtion nimi. Työskentely tähän asti oli yksinkertaista ja antoi paljon uutta tietoa ohjelmiston eri työkaluista ja niiden hyödyntämisestä.
Kuvassa 1 näkyy tekemäni harjoitus Afrikka-tietokannasta. Tietokanta sisälsi dataa konflikteista, timanttikaivoksista, öljyesiintymisistä, internetin käyttäjistä sekä muun muassa valtioiden väkiluvuista. Sillä konfliktien attribuuttitaulukko sisälsi tiedon konfliktien ajankohdasta, halusin tutkia niiden sijainteja vuosittain. Kuva 1 osoittaa, miten konfliktit, timantit sekä öljyesiintymät ovat jakautuneet alueella. Sillä kartta on hieman sekava useiden pisteiden takia, on hyvä ominaisuus, että legendassa luokkiin on mahdollista saada niitä kuvaavien määrä näkyviin. Kartalta on haastava hahmottaa eri värisiä pisteitä, jonka vuoksi toinen esitystapa olisi ollut parempi. Tiedoista kuitenkin nähdään, että konfliktien määrä Afrikassa on kasvanut vuosi vuodelta. Nopeasti katsottuna voidaan tulkita (ja olettaa karttaa katsomatta), että timanttien ja öljyn esiintymisellä sekä konflikteilla on korrelaatiota. Näin ei ole kuitenkaan kaikkialla; Etelä-Afrikassa esiintyy paljon timanttikaivoksia, Algeriassa sekä Libyassa öljyesiintymiä, eikä kummankaan alueella ole ollut monia konflikteja. Tässä tulee ottaa myös huomioon se, että milloin tiedot ovat julkaistu. Kartalle on merkitty konflikteja vuosien 1950-2010 välille, mutta timanttikaivoksista ei esimerkiksi ole metatietoja saatavilla.
Sain tulvaindeksit laskettua tuttujen laskumenetelmien avulla, johon tarvittavat tiedot keskiyli- ja keskialivirtaamasta löytyivät tietokannasta. Kuvan 2 koropleettikartan sain luotua nopeasti, mutta järvisyyttä kuvaavat diagrammit aiheuttivat turhaa epätoivoa. Järvisyys-aineiston sain tuotua QGis:iin Afrikka-tiedoston tavoin ja Excel-tiedoston muuttaminen csv-muotoon oli helppoa ja nopeaa. Ennen tiedostotyypin muuttamista tarkistin vielä excelistä jokien nimien täsmäävän QGis:in tietoihin. Kun oli aika luoda järvisyyden diagrammit, törmäsin samaan ongelmaan kuin Minerva Laitinen; pylväsdiagrammit eivät suostuneet tulla näkyviin. Monen yrityksen jälkeen kartalleni tuli 3 pylvästä näkyviin (kuva 3). Mihin loput pylväät jäivät, sitä en tiedä. Kuvasta 2 voi tulkita sen, ettei järvisyys lisää tulvaindeksin määrää; järviä on paljon Keski- ja Itä-Suomessa, mutta suurimmat tulvariskialueet ovat lännessä.
Värien käyttöä ja niiden merkitystä kartalla on syytä pohtia. Tätä asiaa oli myös Paula Allinen käsitellyt blogissaan. Koropleettikartassa (kuva 2) käytin aluksi sinistä väriä kuvaamaan tulvaindeksiä, sillä se tuli ensimmäiseksi mieleen vedestä. Olin kuvannut myös jokia sekä järviä eri sinisen sävyillä, jotka tekivät kuitenkin kartasta vaikealukuisen. Sillä kartan tarkoituksena on esittää tulva-alueita, vaihdoin sitä kuvaavat värit punaiseen, jotta ne erottuisivat paremmin kartalta. Allisella oli hyvä näkökulma värien käytöstä siinä, että punaista väriä käytetään usein vaaran värinä, joka sopii hyvin aiheeseen.
Lähteet:
Allinen, P. (2020). Tietokantojen yhdistämistä ja tilastoista tietokantoihin. Luettu 4.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/pallinen/
Laitinen, M. (2020). Konflikteja Afrikassa sekä QGis:in kanssa. Luettu 4.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/minerval/