Toinen kurssikerta alkoi hyvin QGis:in parissa – asiat oli hyvin muistissa, sillä olin kotona tehnyt edelliskerran kartat loppuun. Tunnin aiheena oli eri projektiot ja niiden vertaaminen. Ensimmäisen kartan tekeminen onnistui aluksi hyvin, sillä teimme kaikki samaan tahtiin vaihe vaiheelta. Kun projektio oli vaihdettu Mercatorin projektioon, pinta-alat ja prosenttilaskut laskettu, oli aika luoda koropleettikartta.
Noh, tässä välissä oli tapahtunut jotakin mysteeristä, sillä tuottamani kartta näytti aivan erilaiselta verrattuna muihin. Tarkistin attribuuttitietoja ja huomasin prosenttilaskujen vastaukset eroavan paljon muista. Aloin sitten tutkimaan virhettä, ja piti palata monta vaihetta ja layeria taaksepäin. Tästä opin yhden asian – kannattaa tallentaa uusia versioita, kun tekee suuria muutoksia, kuten projektioiden vaihtamista. Olin tehnyt monta versiota eri kartoista ja projektioista, mutta jossain kohtaa olin tallentanut tekemiäni muutoksia edellisten Suomen kunta -karttojen päälle. Jouduin siis käytännössä aloittamaan alusta, sillä ensimmäisessä ETRS-89 -projektion pinta-ala laskuissa oli jokin yksittäinen pieni pilkkuvirhe, joka sekoitti jokaisen uuden kartan, jonka olin luonut.
Tunnin loppupuolella sain juuri valmiiksi kartan, joka ei ollut ihan nurinkurin. Kotona jatkoin tehtävää – yllättäen en taaskaan saanut avattua koululla tehtyjä harjoituksia, joten aloitin puhtaalta pöydältä. Tällä kertaa sain nopeasti luotua koropleettikartan ilman ongelmia, joka kuvaa Mercatorin ja ETRS-89 -projektioiden välistä vääristymää (kuva 1). Kotona tehdyt kartat tuotin Tilastokeskuksen vuoden 2015 tiedoilla, josta johtuu karttojen pieni erilaisuus muiden oppilaiden tuottamien karttojen kanssa. Kartasta 1 jäi kuitenkin uupumaan mittakaava ja luokkien monet desimaalit tekevät legendasta sekavan.
Nyt kun homma oli hallussa, tein vielä toisen vertailun Robinsonin projektion kanssa. Mielestäni kartta 2 on onnistunut, sillä luokkien määrä on sopiva ja selkeä. Koropleettikartassa (kuva 2) vertailin pinta-alan kokoa projektioiden välillä, ja ero oli yllättävä. Mikko Kangasmaa on oikeassa siinä, että projektion aiheuttamaa vääristymää ei voi huomata ohjelmassa, jonka vuoksi harjoitus oli äärimmäisen hyvä. Maria Palm oli tätä asiaa tutkinut taulukon avulla, joka havainnollistaa hyvin pinta-alojen vaihtelua eri projektioissa. Taulukon tiedot osoittavat, kuinka tärkeää on ymmärtää ja muistaa projektion merkitys kartassa.
Lähteet:
Kangasmaa, M. (2020). Projektioita ja valintatyökaluja. Luettu 1.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/
Palm, M. (2020). QGis-ohjelman syvällisempi harjoittelu. Luettu 1.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/palmaria/