Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme monille uuteen QGis-ohjelmistoon ja harjoittelimme ohjelman perus työkalujen käyttöä. Pääsimmekin jo tekemään heti ensimmäistä harjoitustyötä, jonka tarkoituksena oli tuottaa kartta Itämeren valtioiden tyyppipäästöistä. Ohjelma vaikutti helppokäyttöiseltä, vaikka uusia ominaisuuksia tuntuikin löytyvän koko ajan lisää. Yllättävä ominaisuus ohjelmistossa oli värit ja kuinka ne vaihtelivat sattumanvaraisesti. Tyyliseikat oli tosin helppo ja nopea muokata mieleisekseen, jonka jälkeen siirryimme tutkiman attribuuttitaulukkoa. Taulukkoon loimme uuden sarakkeen, ja kätevän kentän arvon laskimen avulla laskimme valtioiden typpipäästöjen prosentuaalisen osuuden. Näin saimme luotua koropleettikartan (kuva 1).
Ohjelmistoa oppi käyttämään nopeasti, vaikka virheitä tapahtuikin alussa. Riina Hiltula oli tehnyt saman huomion, että ”kumoa” -ominaisuus puuttuu kokonaan, jota on tottunut käyttämään esimerkiksi muissa tekstinkäsittelyohjelmissa. Taitto -osiossa, jossa kartta viimeisteltiin muun muassa legendalla, oli komentohistoria näkyvillä, jonka loppujen lopuksi sain myös työskentelytilassa näkyviin. Tämä helpottaa jatkossa palaamista edellisiin vaiheisiin, varsinkin, jos on sattunut huolimattomuusvirheitä. Ohjelmistossa on vielä paljon ominaisuuksia, joihin en päässyt tutustumaan, mutta tutkimalla lisää nekin tulevat tutuiksi.
Toinen harjoitus tapahtui itsenäisesti ja tässä pääsi harjoittelemaan edellisessä harjoituksessa oppimia taitoja. Tein koropleettikartan väestön ruotsinkielisestä osuudesta kunnittain (kuva 2), jonka kanssa ilmeni pieniä haasteita, sillä omalle koneelleni ladattu QGis toimi erittäin hitaasti eikä suostunut avaamaan tunnilla aloitettuja harjoituksia.
Valmis kartta on hieman harhaanjohtava, sillä kartalta näkee tällä hetkellä vain tiedon, missä päin ruotsinkielisiä asuu: Etelä- ja Länsi-Suomessa. Valmiin kartan legenda jäi hieman turhaksi, sillä huonon suunnittelun vuoksi lukuarvot eivät kerro juurikaan mitään loppujen lopuksi. Janina Vikman oli tehnyt kartan samasta aiheesta, ja hänellä oli hyvä havainto, että Pohjois-Suomen olisi voinut leikata pois; tällöin Etelä-Suomea olisi ollut helpompi tutkia. Toinen vaihtoehto olisi voinut olla muuttujien arvojen lisääminen, mutta sekin olisi tehnyt kartasta epäselkeän. Käytin ohjelman valmiiksi asetettuja luokkajakoja, joissa on suhteellisen isot vaihtelut, varsinkin, kun kartalla keskittymiä on vain muutama. Muokkaamalla näitä luokkia kartasta olisi saanut tehokkaamman ja helppolukuisemman.
Harjoittelemalla enemmän ohjelman käyttöä helpottaa se seuraavien töiden tekoa. Ensimmäiseksi kerraksi olen tyytyväinen aikaansaamieni karttojen suhteen, vaikka molemmista löytyykin parannuskohteita.
Lähteet:
Hiltula, R. (2020). Ensimmäinen kurssikerta – Tutustumista QGis:iin. Luettu 23.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/hiltular/
Vikman, J. (2020). Ensimmäinen tunti ja QGis – ohjelman perusteet. Luettu 23.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/