Opinto-opas 2013-2015
Opas 1.8.2013-31.7.2015
Nuorisopsykiatria
Tavoitteet
Nuorisopsykiatrian erikoislääkärikoulutuksen tavoitteena on antaa erikoistuvalle valmiudet erikoisalansa tehtäviin, moniammatilliseen työhön, ammattitaidon ylläpitämiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä toimimiseen ja perehdyttää tieteelliseen tietoon. Koulutuksen suorittaneen lääkärin tulee hallita nuorten psyykkisten häiriöiden epidemiologia, diagnostiikka, etiologia, tutkimus- ja hoitomenetelmät, ennuste ja ennalta ehkäisyn mahdollisuudet. Koulutus toteutetaan v. 2012 säädetyn erikoislääkärikoulutusta koskevan asetuksen mukaisesti (420/2012).
Tavoitteiden osakokonaisuuksia
– Perustiedot elämänkaaresta; lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja vanhuuden psyykkinen kehitys*
– Psykiatriaan tarvittavat perustiedot neurobiologiasta*
– Psykiatrinen diagnostiikka*
– Perustiedot psykiatrisesta lääkehoidosta*
– Perusvalmius akuutissa psykiatriassa ja päivystyksessä*
– Psykoterapian perusteet*
– Perustiedot psykiatriaan liittyvästä lainsäädännöstä*
– Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen häiriöt
– Nuoruusiän fyysinen kehitys
– Nuoruusiän psykiatrinen diagnostiikka
– Riittävän laajasti psykologiset, biologiset ja fysiologiset tutkimusmenetelmät
– Riittävä tieto nuorten psykoterapiamuodoista ja taito ainakin yhdessä terapiamuodossa
– Nuorten psykiatrinen lääkehoito
– Työryhmän ohjaaminen
– Moniammatillinen yhteistyö
– Nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisy
– Perehtyneisyys alan tieteellisiin menetelmiin ja valmius tutkimuksen tekemiseen
– Nuoria koskeva lainsäädäntö ja osattava tehdä asiantuntijalausunto
Koulutukseen hakeutuminen ja koulutusohjelman rakenne
Nuorisopsykiatrian erikoistumiskoulutus voi alkaa lääketieteen lisensiaattitutkinnon jälkeen. Hakijan aikaisempi kokemus ja tieteelliset ansiot lasketaan hyväksi. Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Kliininen palvelu koostuu terveyskeskuspalvelusta, runkokoulutuksesta ja eriytyvästä koulutuksesta. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (Jorvin ja Peijaksen sairaalat).
Erikoislääkäritutkinnon suorittamista koskevat säännöt on koottu tiedekuntaneuvoston vahvistamiin pysyväismääräyksiin (tutkintosääntö). Erikoistuvan tulee tutustua pysyväismääräyksiin, jotka löytyvät opinto-oppaan alusta tai www.med.helsinki.fi – ammatillinen jatkokoulutus – erikoistumiskoulutus.
Terveyskeskuspalvelu (9 kk)
Tavoitteena on ymmärtää perusterveydenhuollon merkitys ja mahdollisuudet oman erikoisalan potilaiden tunnistamisessa, hoitoon ohjauksessa ja jatkohoidossa. Terveyskeskuspalvelun laaja-alaisuus ja monipuolisuus tulee toteutua 9 kuukauden aikana. Lääkärin tulee perehtyä vähintään neljään terveyskeskuksen toiminta-alueeseen, kuten terveyskeskuksen ajanvarausvastaanottoon (vähintään 3 kk), lastenneuvolan sekä äitiysneuvolan toimintaan, kotisairaanhoitoon, päivystykseen, vuodeosastotoimintaan, mielenterveystyöhön sekä vanhainkodin ja palvelutalon toimintaan. Päivystystä ja vuodeosastotoimintaa hyväksytään yhteensä korkeintaan 3 kk. Palvelun sisältö selvitetään ohjaajan antamalla koulutustodistuksella.
Erikoistuvan tulee tarkistaa erikoislääkärikoulutuksen pysyväismääräyksistä ja yleislääketieteen oppialan sivuilta www.yle.helsinki.fi tarkemmat terveyskeskuspalvelun suorittamisen ohjeet. Tarkennetut ohjeet koskettavat terveyskeskuspalvelua, joka suoritetaan 1.8.2011 lähtien. Jakson suorittamiseksi tulee opinto-oikeus erikoislääkäritutkintoon olla voimassa. Koulutus tulee suorittaa yliopiston hyväksymässä terveyskeskuksessa, joka täyttää koulutuspaikalle asetetut laatukriteerit. Välipäätös terveyskeskuspalvelun hyväksymisestä haetaan yleislääketieteen oppialalta.
Tarkemmat terveyskeskuspalvelun ohjeet ja lokikirja löytyvät www.yle.helsinki.fi > Opinnot > Yleislääketieteen erityiskoulutus > Runkovaiheen terveyskeskusjakso.
Koulutusterveyskeskukset löytyvät: www.yle.helsinki.fi > Opinnot > Yleislääketieteen erityiskoulutus > Ohjaajat.
Runkokoulutus (1 v 3 kk) Nuorisopsykiatriassa runkokoulutus rakentuu seuraavasti:
6 kk palvelu akuutissa aikuispsykiatriassa, 9 kk palvelu jollakin muulla psykiatrian erikoisalalla (aikuis-, lasten-, nuoriso- ja/tai oikeuspsykiatria). Runkokoulutus suoritetaan pääsääntöisesti yliopistosairaalan ulkopuolisissa koulutuspaikoissa ja ennen eriytyvää koulutusta. Koulutusohjelman tulee sisältää vähintään 6 kk palvelua akuutissa aikuispsykiatriassa ja vähintään 12 kk psykiatrian alojen päivystystä. Muu psykiatrinen palvelu sisältää sellaista psykiatrista palvelua, joka vastuuhenkilön hyväksymänä vastaa koulutuksellisia päämääriä. Runkokoulutuksen aikana järjestetään erikoistuvalle koulutusta, joka sisältää aikuis-, lasten-, nuoriso- ja oikeuspsykiatriaa. Tämä tapahtuu yhteistyössä psykiatrian eri alojen kanssa. Runkokoulutuksen tavoitteet (*:llä merkityt) ja palvelut kirjataan lokikirjaan.
Eriytyvä koulutus (4 v) Erikoistuvan siirtyessä eriytyvään koulutukseen vastuuhenkilö arvioi erikoistuvan saavuttamat taidot runkokoulutuksen aikana. Eriytyvä koulutus tapahtuu yliopistollisessa sairaalassa ja/tai sovituissa yliopistosairaalan ulkopuolisissa koulutuspaikoissa. Palvelua yliopistollisessa sairaalassa vaaditaan 1–2 vuotta riippuen ulkopuolisten koulutuspaikkojen koulutusoikeuksien pituudesta. Muu eriytyvä koulutus voidaan suorittaa muussa psykiatrisessa sairaalassa tai psykiatrisessa avohoitopisteessä, jossa on riittävä koulutus ja työnohjaus. Koulutusohjelman ja palvelun tulee olla vastuuhenkilön hyväksymiä. Nuorisopsykiatriassa eriytyvä koulutus on 3–4 vuotta nuorisopsykiatriassa ja 0–12 kk jollakin muulla psykiatrian erikoisalalla. Nuorisopsykiatrista palvelua tulee suorittaa sekä osastolla että avohoidossa. Eriytyvään koulutukseen voi sisältyä 6 kk erikoisalaa koskeva, päätoiminen tutkimustyö ja soveltuvin osin 6 kk palvelua kliinisellä nuoren ruumiilliseen kasvuun ja kehitykseen liittyvällä erikoisalalla (esim. pediatria, lastenneurologia, sisätaudit).
Työnohjaus: Viikoittain tapahtuvan kliinisen lähiohjauksen lisäksi koulutuksen tulee sisältää vähintään 2 vuotta toimipisteen ulkopuolella tapahtuvaa säännöllistä työnohjausta.
Toimipaikkakoulutus: Käytännön työtä täydentävät säännölliset toimipaikkakoulutustilaisuudet, jotka syventävät tietämystä erikoisalasta. Koulutus sisältää luentoja, seminaareja, potilaskokouksia ja henkilökohtaista opetusta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään keskimäärin 4 tuntia viikossa lukukausien aikana ja se muodostuu seuraavasti: nuorisopsykiatriaan liittyvät luennot ja seminaarit, nuorisopsykiatrian teoreettiset seminaarit (4 tuntia kahden viikon välein), lähikouluttajan antama henkilökohtainen ohjaus kerran viikossa, potilaskonsultaatiot, kliinisen työn työnohjaus.
Psykoterapiakoulutus: Psykoterapiakoulutusta sisältyy sekä runko- että eriytyvän vaiheen koulutukseen. Psykoterapiakoulutusta annetaan nuoren hoitosuhteen perusteista, kriisien hoidosta, lyhyt- ja pitkäkestoisesta psykoterapiasta, ja työskentelystä nuoren vanhempien ja perheen kanssa. Erikoistuva lääkäri perehtyy myös ryhmä-, toiminta- ja verkostoterapiaan.
Koulutussairaalat ja kouluttajat löytyvät tiedekunnan ylläpitämästä koulutuspaikkarekisteristä: www.med.helsinki.fi – ammatillinen jatkokoulutus – erikoistumiskoulutus – koulutuspaikat.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (40 + 40 tuntia)
Teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen määrä on nuorisopsykiatriassa 80 tuntia. Näistä tunneista suoritetaan runkokoulutuksen aikana 40 tuntia ja eriytyvän koulutuksen aikana 40 tuntia. Teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi voidaan hyväksyä yliopistojen, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen, Suomen Psykiatriyhdistyksen ja muiden tieteellisten seurojen koulutustilaisuudet sekä alaa koskevat ulkomaiset ja kansainväliset kokoukset ja kongressit, jotka käsittelevät nuorisopsykiatriaa ja nuorisolääketiedettä.
Lähijohtajakoulutus (30 opintopistettä)
Johtamiskoulutus on pakollinen erikoistuville, jotka saavat opinto-oikeuden 1.8.2009 alkaen. Koulutus suositellaan suoritettavaksi 3-6 vuoden aikana. Erikoistuva laatii henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman, jossa kuvataan nykyosaaminen ja tavoitteet sekä kirjataan keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa määritellään oman kehittymisprosessin arviointitavat ja kirjataan arvioinnin tulokset.
Koulutuksen aikana kertyvä materiaali kerätään johtamisportfolioksi, joka aktiivisesti päivitettynä antaa jatkossakin ajantasaisen kuvan johtamisosaamisesta.
HUOM! Ennen 1.8.2009 opinto-oikeuden joko Helsingin tai muun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan saanut voi joko 1) suorittaa koko 30 op lähijohtajakoulutuksen erikoistumiskoulutuksen aikana, tai 2) suorittaa vanhamallisen ns. hallinnon koulutuksen (20 h). Tämä koskee myös erikoisalan vaihtajia, kun edellinen opinto-oikeus on kertaalleen saatu ennen 1.8.2009, eikä siitä ole luovuttu eikä tutkintoa ole suoritettu.
Lisätietoja: www.med.helsinki.fi – ammatillinen jatkokoulutus tai https://blogs.helsinki.fi/lahijohtajakoulutus
Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet
Erikoistuva seuraa koulutuksen toteutumista lähikouluttajan kanssa säännöllisesti . Tapaamisissa seurataan erikoistuvan kliinisen työn ja koulutuksen monipuolisuuden toteutumista sekä erikoistuvan edistymistä ja sen mahdollisia esteitä. Koulutuksen vastuuhenkilö seuraa erikoistuvan oppimisprosessia. Lokikirjan pohjalta tarkastellaan koulutuksen etenemistä: kliinistä työtä, taitojen kehittymistä, teoreettista osaamista moniammatillistatyöskentelyä sekä hallinnollisia ja johtamistaitoja.
Valtakunnallinen kuulustelu
Valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun kuulusteluvaatimukset on koottu erilliseen tiedostoon, joka löytyy www.med.helsinki.fi – ammatillinen jatkokoulutus – erikoistumiskoulutus.
Kuulustelussa noudatetaan aina viimeisimpiä kuulusteluvaatimuksia, riippumatta siitä minä vuonna erikoistuja on opinto-oikeutensa saanut.