Luentoa pukkaa

Olen erittäin tyytyväinen uuden kurssini ajalliseen järjestelyyn. Joulukuun alkupäiviin asti joka ikinen keskiviikko luento klo 16.30-18. Sopiva pituus, sopiva väli. Pidän kyllä intensiivisistäkin kursseista, mutta kokopäivätöitä tekevälle on tämä juuri passeli.

On ensimmäinen luentosarja minulle, jonka kerrottiin avoimesti olevan sponsoroitua tuotantoa. Ulkoasiainministeriö häärii ilmeisesti jonain taustavoimana kurssilla ja täten lisäsisältöä saa heidän tarjoamiltaan sivuilta osoitteesta http://global.finland.fi jos joku muukin haluaa tutustua.

Ensimmäinen kurssi oli pintaraapaisu. Kuten aina ensitapaamisella tehtiin taas pelisäännöt selviksi. Huomasin jälleen kerran, että työtaakka vaihtelee kurssista kurssiin. Tällä luentokokonaisuudella on kirjoitettava 10-12 sivun luentopäiväkirja sekä 8-10 sivun essee viittä pongoa varten, suunnilleen samat määrät, mitä juuri päättyneellä kurssilla tarvitsi tehdä 10 opintopistettä varten! Toki on eri asia vain istua ja kuunnella kuin osallistua luentoon aktiivisesti ja jopa opettaa muita.

Saas nähdä kuinka tuo istuminen meikäläiselle sopii. Aihe on kuitenkin sydäntäni lähellä niin poliittisten arvojeni kuin työnikin kautta; työskentelen sosiaalivakuutuksen parissa ja nyt tutustumme työhön kaikissa muodoissaan kaikkialla maailmassa! Opiskeluvire on viimein kesän jäljiltä löytynyt. Britteihin lähti tarkalleen 4042 sanan essee, jota ei ollut olemassa sanaakaan, kun lauantaina työn aloitin ja sunnuntaina aamupäivällä se oli valmis kokonaisuus. Arvosana toki jää nähtäväksi, mutta itse mielestäni onnistuin kohtalaisesti.

Työssäkin on jatkuvaa koulutusta, viimeksi tänään olin kuulemassa työhöni liittyvistä seikoista firman juristin pitämässä selonteossa. Ehkä se mieli ei rasitu oppimisesta, vaan sen puutteesta?