Yliopistojen hakuprosessi on ohi tältä kesältä. Onnittelut paikan saaneille, mutta paikkaa vaille jääneille haluan toivottaa onnea seuraaviin hakuihin. Koska luet tätä tekstiä, oletan, että olet tietoinen avoimen yliopiston väylän käsitteestä. Nyt käyn asiaa läpi yleisluontoisesti, mutta omakohtaisia kokemuksiani tuon esille.
Ensiksikin tärkeintä on tietää, mitä haluaa. Jotkut tietävät haluavansa lääkäriksi, juristiksi tai psykologiksi, osa taas tietää yleisemmän suunnan, kuten kielet, kulttuurit, taiteet, ihmiset, yhteiskunnan tai luonnontieteet. Sanoisin tällä elämänkokemuksellani, että tuo yleisempi taso riittää. Ei kannata jättäytyä siihen, että haluaa nimenomaan yhteen tiettyyn paikkaan. Itselleni kävi niin, kun halusin pelkästään psykologiaan, vaikka aikaisemmin olin kiinnostunut opinto-ohjaajan tehtävistä. Niinpä sitten opiskelin 11 vuoden aikana avoimessa yliopistossa noin 250 opintopistettä ja pääsin erityispedagogiikkaan Turun yliopistoon. Tuona aikana luin itseni myös ylioppilaspohjaisena opistoasteen merkonomiksi.
Jos tietää suunnan, kannattaa hakeutua alan opintoihin. Itselläni kävi niin, että hakeuduin kansanopistoihin, joissa saa opintotuen ja avoimen yliopiston opinnot sisältyvät linjaopintoihin. Näissä kansanopistoissa tutustuu usein muihin samoille aloille tahtoville ja pitemmät ystävyyssuhteet voivat hyvin syntyä sitä kautta. Useimmin nämä suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoihin yliopistoissa, joskin joissakin tapauksissa voi olla, ettei tämä päde. Nykyisin joissakin yliopistoissa opinnot vanhenevat 10 vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, ettei silloin opintoja ikävä kyllä hyväksytä, jos ne ovat liian vanhoja. Lisäksi on huomattava, että eri yliopistoissa saman aineen perus- ja aineopinnoissa on eroja, jolloin kannattaa lukea koko opintokokonaisuus ja korvauttaa sitten suoritetut opinnot osaksi tutkintoa.
Elämäntilanne on merkityksellinen. Usein nuoremman on helpompi vaihtaa paikkakuntaa kuin vanhemman. Silti kannustan myös perheellisiä ja vanhempiakin ihmisiä opiskelemaan. Alanvaihtohaaveetkaan eivät ole turhia. Kansanopistolinjoilla olen nähnyt eri-ikäisiä ja eri tilanteissa olevia opiskelijoita erilaisine haaveineen. Sama koskee monia yliopistojen aloja, sillä samalla luennolla voi olla niin 20-vuotias kuin 70-vuotiaskin.
Koska tämä on Helsingin yliopiston alainen blogi, on hyvä katsoa, mitä Helsingin yliopiston järjestämiä opintoja on nyt tulevalle lukuvuodelle tarjolla eri kansanopistoissa. Oppiainevalikoima näyttää seuraavalta aakkosjärjestyksessä: Aasian tutkimus, erityispedagogiikka, maatalousekonomia, politiikka ja viestintä, sosiaalitieteet, yhteiskunnallinen muutos ja yleinen kirjallisuustiede. Lisäksi on tarjolla tutkinnoissa pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Jos jokin näistä mainituista kiinnostaa ja kiehtoo, kannattaa olla yhteyksissä suoraan kansanopistoon. Tässä yhteydessä en mainitse kansanopistojen nimiä, koska se mainostaisi myös muuta opistoa. Mutta nämä kansanopistojen (3 kpl) yhteystiedot löytyvät Helsingin yliopiston avoimen yhteistyöoppilaitoksista: https://www.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/yhteystiedot/yhteistyooppilaitokset .
Hyvä on muistaa myös nämä muutkin yhteistyöoppilaitokset, vaikka ne eivät mahdollista päätoimista opiskelua ja opintotukea. Sen sijaan useissa niissä on kokoontuvia opintoryhmiä, joissa pääsee tutustumaan muihin opiskelijoihin ja joissakin tapauksissa tekemään ryhmätöitä.
Vaikka tällä erää suoria yhteistyökansanopistoja on vain vähän, on silti mahdollista suorittaa Helsingin avoimen opintoja osana kansanopisto-opintoja. Tässä asiassa kuitenkin kannattaa tiedustella asiasta suoraan kansanopistosta. Esimerkiksi, jos haluaa suorittaa Helsingin yliopiston johtamisen opintokokonaisuuden (25 opintopistettä) kuvitteellisessa Onnellisten Opistossa osana linjan opintoja, kannattaa asiasta tiedustella suoraan opistolta. Mikäli opistolla sattuu olemaan vastaava opintokokonaisuus jonkin toisen yliopiston alaisuudessa, ei tällöin pyyntöön myönnytä. Itse olen saanut hyväksytettyä aikoinani eräässä opistossa aineopintoja, jotka eivät kuuluneet suoraan opiston ohjelmaan.
Suosittelen rohkeasti pyrkimään kohti haaveita ja unelmia. Avoimessa opiskelu parantaa varmasti myös mahdollisuuksia pääsykokeissa. Lisäksi avoimen yliopiston väylän vaatimusten täyttyessä voi saada opiskelupaikan melko helposti, kunhan on valmis tekemään työtä.
Terveisin, Jukka
University of Helsinki