Tag: väestötiede

Posted on

Kiinnostaisiko väestötiede? 

Itse hain viime kevään yhteishaussa muiden muassa sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan väestötieteen opintosuuntaan ja pääsinkin sisään. Väestötiede on kirjaimellisesti väestöjä tutkiva tiede. Väestötieteessä käytetään määrällisiä aineistoja. Näin ollen koulutuksessa on myös vahva painopiste tilastomenetelmien käyttämisellä. Tällöin esimerkiksi voidaan tutkia syntyvyyttä, kuolleisuutta, muuttoliikettä ja siviilisäätyjä.  

Väestötieteen voisi asemoida tietyllä tavalla etnologian tai kansatieteen vastakohdaksi. Kuitenkin etnologia on kulttuurintutkimuksellinen humanistinen tiede, jossa käytössä on laadulliset tutkimusmenetelmät. Samoja asioita voi tutkia molemmissa, mutta lähtökohta on eri. Joka tapauksessa katsoisin molemmilla olevan annettavaa toisilleen.  Koska opiskelen myös kulttuurientutkimusta uskontotiede pääaineena Turun yliopistossa, olen ollut joillakin etnologiaa käsittelevillä luennoilla. Siinä kuitenkin tutkitaan enemmänkin ilmiötä ja asioita kulttuureihin liittyen, eikä niinkään väestöjä numeroiden kautta. Tilastotieteeseen verraten väestötieteessä ei pääpainopisteenä ole tilastot, vaan ihmiselämään kuuluvat väestötapahtumat. 

Mitä tarvitaan päästäkseen opiskelemaan väestötiedettä? 

On olemassa kolme eri mahdollisuutta. Voit hakea joko kandidaatti- tai maisteriohjelmaan koulutustaustasi huomioiden. Kandidaattiohjelmassa opiskellaan pääaineena sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa tai yhteiskuntapolitiikkaa. Voit hakea yleisessä haussa tai avoimen yliopiston väylällä Opintopolun kautta.

Sen sijaan maisteriohjelmassa voi valita näiden edellä mainittujen lisäksi muiden muassa väestötieteen. Kuitenkin, jos sinulla on jo kandidaatin tutkinto joltakin alalta, voit hakea suoraan maisteriohjelmaan, jos sinulla on alempi korkeakoulututkinto ja sen lisäksi riittävästi sopivia sosiaalitieteiden opintoja sekä tutkimusmenetelmäopintoja. Opintopolusta saat lisätietoja. 

Väestötiedettä ja muita VTM-tutkintoa edistäviä opintoja avoimessa yliopistossa  

Väestötiedettä voit opiskella avoimessa yliopistossa 15 opintopisteen kokonaisuuden tai yksittäisiä opintojaksoja. Opetus on integroitu tutkinto-ohjelman opetukseen, joskin Terveyden sosiaaliset määrittäjät -opintojakso on kokonaan verkkokurssi. Tällä hetkellä tuon opintojakson lisäksi tulee keväällä vielä Väestö ja elinolot…-opintojakso, mikä on myös pakollinen väestötieteen opiskelijoiden maisteritutkinnossa. Lisäksi valinnaisiin opintoihin soveltuvia ovat vammaistutkimuksen opintojaksot, jotka olen itse suorittanut, sekä muutama muu yksittäinen opintojakso. Lisätietoa voit lukea myös avoimen yliopiston verkkosivuilta.

Näin ollen voi suorittaa etukäteen jopa 40 opintopistettä syventäviin opintoihin sopivia opintoja, mutta siinä ei ole kaikki. Tutkintoon voi mahduttaa muina opintoina yksittäisiä opintojaksoja tai jopa opintokokonaisuuden, joka on korkeintaan 35 opintopistettä. Näin ollen voit saada tehtyä avoimessa yliopistossa opintoja niin paljon, että sinulla on tehtävää vain 60 opintopistettä eli käytännössä yhden vuoden opinnot. Tästä puolet olisi maisteritutkielmaa ja toinen puolet väestötieteen opintoja, jotka ovat maisteriseminaareja ja lisäksi lähinnä tilastomenetelmällisiä opintoja. Lisää tietoa voit etsiä täältä valitsemalla sosiaalitieteiden maisteriohjelman.

Näin ollen kysyisin: kiinnostaisiko väestötiede? Itse ainakin olen kokenut väestötieteen hengen poikkeuksellisen mukavaksi ja opiskelijaystävälliseksi. Sen kautta voi päätyä erilaisiin työtehtäviin, kuten tutkijaksi tai järjestöpuolelle. Itse haaveilen aikuisopetuksen tehtävistä. 

  1. Jukka
Posted on

Muutoksia ja mietteitä tutkintotavoitteisia opiskelijoita varten

Viime kerralla kirjoitin aloittaneeni kasvatustieteiden perusopinnot uudestaan. Kuitenkin heti samalla viikolla sain tietää saaneeni jo 5. tutkinnonsuoritusoikeuteni. Periaatteessa ala ei ole uusi, vaan se on jatkumona aikaisempaan tutkintooni. Sain siis tutkinnonsuoritusoikeuden Helsingin yliopistoon sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan väestötieteen opintosuuntaan.

Kertonen jatkossa ehkä enemmän väestötieteestä. Nyt kuitenkin voin kertoa helpotuksesta, sillä saan varsin kvantitatiivista koulutusta itselleni. Samoin opinala on sellainen, joka motivoi itseäni. Samalla selkiytyi seuraavan 1,5 – 2 vuoden urakointi. Tiedän, mitä opiskelen nyt ja mitä myöhemmin. Tarkoitukseni on heti ensimmäisen suoritetun maisteritutkinnon jälkeen hakeutua opettajan pedagogisiin opintoihin, ellei elämä tee jotakin yllättävää.

Tutkintoihini kuuluu sivuaineita. Yhtenä niistä on viestinnän 25 opintopisteen opintokokonaisuus, jonka sijoitan filosofian maisterin tutkintooni. Olen aloittanut Media ja kulttuuri -opintojakson. Aloitusluennolla esitettiin joitakin kysymyksiä, jotka tunnistin tyypillisiksi tutkintotavoitteisen avoimen yliopiston kysymyksiksi.

Haluaisinkin muistuttaa yleisesti muutamasta seikasta. Vaikka varsinkin nuorempana tuntuu siltä, että on jokin yksi ja ainoa vaihtoehto, mihin haluaa opiskelemaan, voivat mahdollisuudet olla todellisuudessa moninaisemmat. Ajattelen nyt esimerkiksi viestintää. Jos haluaa opiskella sitä pääaineena, on sen opiskeleminen mahdollista myös maisterivaiheessa. Helsingin yliopistossa on hyvä mahdollisuus liikkua maisterioptioiden kautta kandiohjelmasta toisen alan maisteriohjelmaan. Moniin maisteriopintoihin pääsee myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen pohjalta, kunhan on muut vaadittavat opinnot suorittanut.

Epäonnistumisen pelko on erittäin aiheellinen. Oma näkemykseni on se, että jokaisen on hyvä joskus epäonnistua, jotta ymmärtää omat rajansa ja tietää, ettei kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Epäonnistumisista ei kannata lannistua, vaan päättäväisesti on hyvä suunnata eteenpäin. Epäonnistuminen on oppia elämältä.

Muutakin oppia on. Uusia innostavia asioita voi löytää Ovet auki avoimeen -verkkotapahtumasta 31.8.2023. Itse lähden kohta uuden tiedekuntani orientaatiotilaisuuteen.

Opiskeluintoista syksyä kaikille,

t. Jukka

Posted on

Yhteishakua ja sosiaalitieteitä

Eilen alkoi yhteishaku yliopistoihin ja korkeakouluihin. Paikkoja on jaossa paljon ja on eri hakukohteita eritaustaisille hakijoille. Osa voi hakeutua yleisessä haussa lukemaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa lukion tai ammatillisen oppilaitoksen päästötodistuksen perusteella. Ne, joilla on ammattikorkeakoulututkinto tai kandidaatin tutkinto, voivat hakea sopivien alojen maisteritutkintoja suorittamaan.

Tunnen jonkin verran hakevia. Erityisesti minua on kiinnostanut katsella yhtä hakukohdetta, johon en ole itse hakemassa. Se on sosiaalitieteiden kandiohjelma, johon valitaan todistusvalinnassa 31 ja valintakurssin perusteella 30, joista ensikertalaisia vähintään 21. Tämä valintakurssi on myös avoimen yliopiston kurssi ja se on tällä kertaa kaikille maksuton. Tämä on siis hyvä tapa aloittaa sosiaalitieteiden opiskelu, jos ei ole niitä aikaisemmin opiskellut. Kurssille voit ilmoittautua 31.3. klo 15.00 mennessä.

Tein tässä tällaisen pienen kuvan opinaloista, joista käytin vahingossa entistä nimitystä pääaine. Olen opiskellut näitä kaikkia. Sosiaalipsykologia käsittelee esimerkiksi ryhmien toimintaa, sosiaalista identiteettiä, rooleja, arvoja ja normeja sekä vuorovaikutusta. Sosiologia sisältää monia eri käsitteitä, mutta se kertoo esimerkiksi ryhmien toiminnasta yleisellä tasolla, mutta myös siitä, kuinka erilaiset luokat esimerkiksi iän, sukupuolen, koulutuksen tai ammatin suhteen eroavat toisistaan. Yhteiskuntapolitiikka voidaan mieltää sosiaalipolitiikan synonyymiksi, mutta siihen kuuluvat myös kaupunkitutkimus ja ympäristöpolitiikka. Tällöin ihmisen elämää koskevat päätöksenteolliset sisällöt, kuten köyhyys, sosiaaliturva ja virkistysalueiden hoito voivat olla tutkimuksen kohteena. Myös vammaistutkimus voidaan katsoa yhteiskuntapolitiikan osa-alueeksi.

Sosiaalitieteet sopivat erinomaisesti sivuaineeksi ainakin humanistisen, kasvatustieteellisen, teologisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan tutkintoihin. Tietenkin sosiaalitieteitä voi yhdistellä muihinkin opintoihin, kuten muualla opetettaviin kauppatieteisiin ja terveystieteisiin.

Kandidaatin tutkinnon jälkeen on maisteriopinnot. Kolmen mainitun opinalan lisäksi on valittavana kriminologia, kulutus yhteiskunnassa ja väestötiede. Lisäksi on mahdollista hakeutua esimerkiksi sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelmaan.

Lopuksi haluan toivottaa jokaiselle Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssille osallistuvalle onnea ja menestystä. Sama koskee myös jokaista, joka osallistuu yhteishakuun.

Ystävällisin terveisin, Jukka 🙂

Posted on

Oppija vai suorituskone?

Alkanut vuosi on ollut varsin vauhdikas itselläni. Sain tehtyä rästiin jääneet suoritukset Sosiaalityö tieteenalana ja käytäntönä -kurssille. Viime syksynä kesken jäänyt Väestötieteen johdanto sai uuden mahdollisuuden, samoin kuin Viestinnän tutkimuksen perusteet. Aloitin myös Käytännöllisen teologian perusteet. Suoritan myös Turun avoimessa yhtä kulttuurihistorian kurssia. Lisäksi osallistun vammaistutkimuksen kursseille ja onpa minulla muitakin opintoja…

Siis hetkinen, mihin olenkaan itseni ajanut?

Minusta tuntuu, että olen alkanut suorittamaan suorittamisen edestä. Nyt tärkeintä on saada vuosien jumissaolotilan jälkeen asioita eteenpäin. Kyllä, minun tarkoitukseni on jossakin vaiheessa valmistua triplamaisteriksi, vaikka sen ensimmäisenkin maisteritutkinnon saaminen on vielä kesken.

Ehkäpä hullunkurisinta ja surullista on se, että sanoisin helposti muille, että kannattaa hidastaa tahtia. Mutta minulla tämä toimii melko hyvin. Ei, en ole muita parempi, vaan minulla on nyt intoa saada opinnot parempaan kuntoon. Tunnen eläväni, kun on monta rautaa tulessa.

Innon lisäksi on kuitenkin pakko. Siirtymäaika sosiaalipsykologian aineopintoihin liittyen päättyy 31.7.2020. Sitä ennen täytyy olla suorituksen valmiina. Muuten minulla on kasa erilaisia kursseja, enkä näe sellaista mielekkäänä. Kannustan aina muitakin tekemään kokonaisuudet kuntoon, sillä näen niiden suorittamisen sinnikkyytenä.

Koska minulla ei ole juurikaan harrastuksia muutaman yhdistystoiminnan lisäksi, niin päätin palata viestinnän opintojen pariin. Toinen, joka antaa ihan uutta näkökulmaa ja uutta tietoa, on teologia. Tarkoitukseni onkin saada perus- ja aineopinnot kasaan, jotta saisin evankelis-luterilaisen uskonnon opettajan pätevyyteen sopivat opinnot kasaan.

Uudesta näkökulmasta katsominen avartaa aina. Näin ollen katson merkitykselliseksi tehdä muutakin kuin yhtä ja samaa teema-aluetta. Jotkut kyllä nauttivat siitäkin ja suon sen ilon heille.

Itselleni iloa muuten tuottaa huominen yliopiston pääkirjaston Ohjauskulmassa järjestettävä Opiskelijan olohuone -tapahtuma. Se on matalan kynnyksen tapahtuma, jonne opiskelijat ja opintoja suunnittelevat voivat tulla keskustelemaan, kyselemään ja vaihtamaan mielipiteitä. Olen itsekin ollut tekemässä järjestelyjä sitä varten. Tulethan sinäkin sinne?

t. Jukka

P.S. Juuri saamani tiedon mukaan olen saanut Sosiaalityö tieteenalana ja käytäntönä -kurssista kiitettävän arvosanan. Nyt on hyvä mieli. 🙂