Rio+20 julistuksessa painotetaan osuustoimintaa

YK:n kestävän kehityksen huippukokous (Rio+20) järjestettiin Brasiliassa Rio de Janeirossa 20.–22 kesäkuuta kuluvana vuonna kahden vuosikymmenen jälkeen samassa kaupungissa, jossa YK:n Ympäristön huippukokous pidettiin v. 1992. Rio+20 konferenssin teemoina käsiteltiin vihreätä taloutta suhteessa köyhyyden poistamiseen ja kestävän kehityksen kansainvälisen hallinnon tehostamista. Konferenssin osallistujia oli 190 eri maasta Suomi mukaan luettuna. Läsnä oli myös maailman huippujohtajia, tuhansia yksityissektorin, kansalaisjärjestöjen ja muiden ryhmien edustajia sekä osuustoiminnan vaikuttajia, jotka kokoontuivat yhdessä hahmottelemaan keinoja köyhyyden vähentämiseksi, sosiaalisen tasa-arvon edistämiseksi sekä ympäristönsuojelun varmistamiseksi. Konferenssi tuotti yksimielisesti sovitun loppuasiakirjan, jota kutsutaan; ”Tällaisen tulevaisuuden me haluamme”. Siinä tuodaan vahvasti esille osuustoiminnan keskeinen merkitys kestävän kehityksen rakentajana ja em. seikkojen edistäjänä. Tämä poliittinen julistus ohjaa valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen tulevaa toimintaa.

Julistus vahvistaa osuustoiminnan asemaa

Rio+20 konferenssi oli historiallinen osuustoimintaliikkeen kannalta, jossa eri valtioiden edustajat allekirjoittivat huippukonferenssin loppuasiakirjan, johon sisältyy vahvan vakuutuksen osuustoiminnan tärkeydestä maatalouden ja yhteisluntallisen kehityksen edistäjänä samoin kuin köyhyyden vähentäjänä. Osuustoiminta löytyy loppuasiakirjan kolmesta kohdasta seuraavasti:

1. Me tunnustamme osuuskuntien ja mikroyritysten osuuden sosiaalisen osallisuuden edistäjänä ja köyhyyden vähentäjänä erityisesti kehitysmaissa.
2. Me päätämme (2020 / 2030) mennessä kestävällä tavalla lisätä maatalouden tuotantoa  ja tuottavuutta mukaan luettuna markkinoiden toiminnan parantaminen, kansainväliset tukimekanismit erityisesti kehitysmaita varten silmälläpitäen julkisten ja yksityisten maatalouden ja maaseudun kehityksen sijoitusten lisäämistä. Sijoitusten avain alueisiin ja tukiin kuuluvat: kestävän maatalouden harjoittaminen; maaseudun infrastruktuuri, varastokapasiteetti ja siihen liittyvä teknologia, joka oleellisesti vähentää sadonkorjuun jälkeistä ja muunlaista ruokajätteettä ruoka syklissä; kestävän maatalouden teknologian tutkimus ja kehittäminen; vahvojen maatalous osuuskuntien ja arvomuutosten kehittäminen; ja kaupunkien ja maaseudun yhteyksien vahvistaminen.
3. Me olemme rohkaistuneita hallituksen suositusten pohjalta luomaan työtä köyhille ihmisille, jossa hyödynnetään luonnonvaroja ja ekosysteemiä ja rohkaisemme yksityistä sektoria tukemaan asianmukaista työtä sekä miesten ja naisten vihreän työn kehittämistä ja erityisesti nuorisolle kumppanuusperiaatteella pienten ja keskisuurten yritysten ja osuuskuntien kanssa.