Viidennellä luennolla harjoiteltiin naapuruusanalyysin tekemistä hyödyntäen mm. QGIS:in Buffer (puskurivyöhyke) työkalua. Sen avulla voidaan muodostaa alue esimerkiksi kahden kilometrin säteellä jostakin kartalla sijaitsevasta kohteesta, jonka läheisyydessä olevia kohteita halutaan mitata/tarkastella. Tavoitteena on siis selvittää jotakin kohteen yhteydestä ja sijoittumisesta ympärillä oleviin kohteisiin nähden. Puskurivyöhykkeen avulla voidaan esimerkiksi määrittää, kuinka monta henkilöä asuu kilometrin säteellä terveyskeskuksesta. Aineistona viidennellä luennolla oli Pornaisten kartta sekä muuta vektorimuotoista aineistoa Pornaisten asukkaista, rakennuksista sekä teistä. Luennolla hyödynnetyt valintatyökalut tulevat monesti tarpeeseen, kun tietokannoista halutaan analysoida esimerkiksi pisteaineistoa suhteessa polygoneihin tai viivoihin (Montako asukasta asuu ydinkeskustassa tai sen lähistöllä tms.) Kun puskurivyöhyke on luotu kartalle, voidaan sen sisällä olevia kohteita valita Select by location työkalun avulla.
Itsenäisessä tehtävässä tutkittiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien läheisyydessä asuvien ihmisten määrää. Tavoitteena oli selvittää, kuinka montaa asukasta häiritsee lentokentiltä tuleva lentomelu.
Tehtävässä saatiin selville, että 58 814 ihmistä asuu kahden kilometrin säteellä Malmin lentokentästä. He ovat siis lentokentän pahimmalla melualueella. Jopa 8954 ihmistä asuu kilometrin päässä Malmin lentokentästä. Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä, alle kahden kilometrin säteellä, asuu 10 488 henkilöä. Näistä 0,18% eli 19 asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän pahimmalla melualueella (65dB). Noin 11923 henkilöä asuu vähintään 55dB melualueella Helsinki-Vantaan lentokentästä. Tehtävässä selvitettiin myös niiden asukkaiden määrä, jotka kuuluisivat vähintään 60dB lentomelualueelle Tikkurilassa, mikäli lentokoneet laskeutuisivat Helsinki-Vantaalle poikkeuksellisesta suunnasta. Vastaus tähän on 27 168 asukasta.
Seuraavassa tehtävässä selvitettiin, monta asukasta asuu aineistona käytetyn kartan alueella alle 500 metrin päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Vastauksena oli 11765 asukasta. Tämä on noin 21,7 prosenttia kaikista alueen asukkaista. Noin 67 prosenttia näistä asukkaista on työikäisiä 15-64-vuotiaita.
Tähän mennessä erilaisten työkalujen ja toimintojen käyttäminen QGIS:ssä on sujunut hyvin. Aineistojen tuominen ohjelmaan sujuu ongelmitta sekä eri aineistojen siirtäminen tasoilla ja symboliikan muuttaminen ei tuota päänvaivaa. Sen sijaan välivaiheiden muistaminen eli se, mistä pitää aloittaa ja miten jatkaa on välillä hankalaa, jos tehtävänä on monivaiheinen tietokantojen yhdistäminen, muokkaaminen ja visualisointi teemakarttana. Valintatyökalujen käyttö on helppoa. Aineistojen manipulointi eli esimerkiksi uusien tietokantasarakkeiden luominen tai vanhojen tietokantojen päivittäminen on kiinnostavaa, sillä tietoja voidaan muuttaa helposti matemaattisten laskutoimitusten kautta. QGIS käyttää ohjelmointikielenään Pythonia, minkä tutkiminen ja hyödyntäminen tietokantojen päivittämisessä voisi olla kiinnostava lisä kurssilla. Ohjelmistoon on integroitu valmiina Python konsoli.
Taulukko 1. Viidennen kurssikerran tehtäviä ja vastauksia.
| 1.1a. Kuinka monta ihmistä asuu kiistellyn Malmin lentokentän pahimmalla melualueella, jos mukaan lasketaan kaikki asukkaat 2 km säteellä kentästä? Entä 1 km säteellä asuvat? | 2km: 58 814 ihmistä
1km: 8954 ihmistä |
| 1.1b. Kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä, etäisyys kiitoratoihin linnuntietä alle 2 km. | 10 488 asukasta |
| 1.1c. Kuinka prosenttia edellisen kohdan asukkaista asuu Helsinki-Vantaa lentokentän pahimmalla melualueella (65dB)? | 0,18% |
| 1.1d. Kuinka monta ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella? | 11923 ihmistä |
| 1.1e. Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta? | 27 168 ihmisen elämää |
| 1.2a. Kuinka monta asukasta asuu kartan alueella alle 500m päässä lähimmästä juna-, tai metroasemasta? | 11765 asukasta |
| 1.2b. Kuinka monta prosenttia kaikista alueen asukkaista asuu alle 500m päässä asemasta? | 21,7 prosenttia |
| 1.2c. Kuinka monta prosenttia a-kohdan ihmisistä oli työikäisiä (15-64v)? | 67 prosenttia |
| 2a. Laske/selvitä kuinka monta prosenttia tämän tehtävän alueen asukkaista asuu taajamissa? | 96,8 prosenttia |
| 2b. Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella? Kuinka monta prosenttia luku on kaikista kouluikäisistä? | 32588 kouluikäistä
22,6 prosenttia |
| 2c. Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10%, entä 20% tai 30%? | Mikä lasketaan alueeksi? Taajama-alue? En ymmärtänyt kysymystä. Sain kuitenkin joksikin luvuksi 257, kun laskin ulkomaalaisten asukkaiden osuuden kaikista, valitsin kartalta yli 10% ulkomaalaisten asukkaiden osuudet ja valitsin niistä ne, jotka ovat taajama-alueilla. |
| 3a. Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä? | 14 oppilasta |
| 3b. Kuinka suurta määrää yläasteikäisiä oppilaita Helsingin yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna (oma koulupiiri)? | 81 yläasteikäistä oppilasta |
| 3c. Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (ala-aste ja ylä-aste)? | 5,4% |
| 3d. Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu? Luku on vain arvio, ei siis tarkka lukumäärä. | 66 muunkielistä kouluikäistä |
One thought on “Naapuruusanalyysin tekeminen puskurivyöhykkeen avulla”