Seitsemännellä luennolla oli tehtävänä kerätä paikkatietoaineistoa itseä kiinnostavasta aiheesta ja tuottaa siitä kartta/karttasarja. Kartan kohdealueen toivottiin olevan esimerkiksi valtio, jotta tarkastelualue pysyy riittävän pienenä ja huomioita on helppo tehdä. Alueeksi pystyi valita minkä tahansa maapallon alueen, josta vaan löytyi vähintään kahden muuttujan tarkasteluun paikkatietoaineistoa. Nettisivustoja aineiston löytämiseen ovat muun muassa ec.europa.eu/eurostat (Euroopan tilastoja), www.stat.fi (Suomen tilastoja) sekä www.naturalearthdata.com (Monen eri maanosan valtioiden tilastoja). Paikkatietodataa löytyy netistä runsaasti myös vain laittamalla hakusanoiksi ”Free GIS data”. Valitsin tarkastelualueeksi Chilen ja muuttujiksi maanjäristykset, tsunamit sekä Chilen jokiverkoston. Hain aineistoa www.ngdc.noaa.gov ja earthquake.usgs.gov sivuilta. Tavoitteena oli tutkia Chilen vaarallisimpia alueita ja pohtia maanjäristysten ja tsunamien seurauksia 2000-luvun Chilen ympäristöön ja asutetuille alueille. Jokiverkoston lisääminen yhdeksi karttatasoksi auttaa lukijaa ymmärtämään, millä alueilla tsunamit ovat mahdollisesti aiheuttaneet tulvia.
Maantiede on siitä kiintoisaa, että vain paria muuttujaa kartanteossa hyödyntäen voi pohtia laaja-alaisesti ilmiöiden ihmismaantieteellisiä ja luonnonmaantieteellisiä seurauksia. Maanjäristys merellä voi aiheuttaa tsunamin, joka puolestaan voi aiheuttaa mantereella tulvia, jotka puolestaan voivat aiheuttaa tautien leviämisen kaupungissa. Jokaisella ilmiöllä on siis jonkinlainen seuraus, joka näkyy konkreettisesti ympäristössä ja vaikuttaa siellä asuviin ihmisiin. Yksi kartta voi toimia apuna kymmenien maantieteellisten ilmiöiden syiden ja seurausten tarkastelussa.
Kuva 1. 2000-luvulla tapahtuneiden yli viiden (5) magnitudin maanjäristysten ja tsunamien sijainnit Chilessä.
Chilen kartta (Kuva 1) esittää yli viiden magnitudin maanjäristysten ja tsunamien sijainnit. Eniten maanjäristyksiä on tapahtunut Chilen pohjois- ja keskiosassa. Tummempi punaisen väri osoittaa kuitenkin suurimman osan 2000-luvun maanjäristyksistä tapahtuneen Pohjois-Chilessä. Samoilla alueilla maanjäristysten kanssa on tapahtunut tsunameja. Tämän syynä on se, että monesti maanjäristykset saavat aikaan tsunamin. Chilessä tsunameja ja maanjäristyksiä tapahtuu paljon, sillä Chile sijaitsee litosfäärilaattojen saumakohdassa. Chilen länsipuolella on Nazcan laatta ja itäpuolella Etelä-Amerikan laatta. Nazcan laatta työntyy kohti Etelä-Amerikan laattaa aiheuttaen tuhoisia maanjäristyksiä. Maanjäristysten tuhoisuus riippuu mm. maanjäristyksen koosta, kestosta, sijainnista, hyposentrumin etäisyydestä maanpintaan sekä havainnointi- ja varoitusajasta, joiden mukaan määrittyy mahdollisen evakuoinnin onnistuneisuus.
Kuva 2. 2000-luvulla tapahtuneiden yli viiden (5) magnitudin maanjäristysten ja tsunamien sijainnit Chilessä.
Kolmeen osaan pilkottu Chilen karttasarja (Kuva 2) esittää lähempää tsunamien ja yli viiden magnitudin maanjäristysten sijainnit. Moni 2000-luvulla tapahtuneista tsunameista on osunut samoille alueille joko Pohjois-Chileen tai Chilen keskiosiin.
Karttojen laatua ja yleistä informatiivisuutta parantaa tunnettujen väestökeskittymien merkitseminen kartalle. Tässä tapauksessa väestökeskittymät auttaisivat lukijaa hahmottamaan maanjäristyksistä ja tsunameista aiheutuneet seuraukset kaupunkirakenteeseen ja lähialueille asuviin ihmisiin. Toisaalta luonnonhasardeja kuvaava kartta voi toimia myös yksinkertaisesti Chilen ja sen hasardien sijaintien opettamiseen hyödynnettävänä välineenä.
Vaikka kartoissa olisi puutteita ja parantamisen varaa, ovat ne silti kiinnostava visualisoinnin keino maantieteellisten ilmiöiden syiden ja seurausten tarkasteluun. Kartat esittävät yleisesti (toivottavasti) objektiivista tietoa ja toimivat apuvälineinä ilmiöiden ymmärtämisessä. Ei pidä kuitenkaan unohtaa kartantekijän merkitsevyyttä kartan sisällön luotettavuuden kritisoimisessa, sillä kartantekijä päättää itse, mitä muuttujia kartta sisältää ja kuinka ne kartalle merkitään.
Kiitos antoisasta kurssista.