Neljännellä luennolla käsiteltiin muun muassa ruututeemakartan tekemistä, uuden tiedon tuottamista tietokantoihin maantieteellisiä kohteita hyödyntäen sekä rasteriaineistojen hyödyntämistä ja tulkintaa. Luennolla tehtävässä harjoituksessa oli tarkoitus luoda ruututeemakartta, jonka avulla voidaan esittää jotakin tietoa väestöstä. Aineistona oli pohjakartta Helsingin alueelta, jossa näkyy muun muassa Helsingin kuntarajat, vesistöjä sekä tiestö. Lopulliseen karttaan (Kuva 1 ja 2) on valittu visualisoinnin kannalta oleelliset muuttujat: kuntaraja, tiestö, ruudukko sekä merialue.
Kartan tekeminen sujui hyvin ja lopputulokseen voi olla tyytyväinen. Kaksi karttaa (Kuva 1 ja 2) esittävät ruotsinkielisten määrää Helsingin kunnassa absoluuttisina arvoina ja prosenttiosuuksina. Ruututeemakarttaa on kätevä hyödyntää sekä konkreettisten lukumäärien että prosenttien esittämiseen. Kuten Saara Aaltonen mainitsee blogissaan, on ruututeemakartta mainio keino kaupungin asutustiheyden kuvaamiseen, sillä ruutujen mitoiksi voidaan valita yksi neliökilometri, minkä myötä saadaan tarkempia tuloksia.
Kartta muistuttaa koropleettikarttaa, sillä siinä esitetään muuttujan esiintymistä vaaleasta tummaan kulkevalla väriasteikolla. Tiettyä kieltä puhuvan ryhmän kaltaisen ilmiön ymmärtämisen kannalta on hyvä luoda kartta, jossa näkyy kieltä puhuvien lukumääriä, mutta toisaalta prosenttiosuuksia esittävän kartan avulla on kiintoisaa nähdä alueellisia eroja ruotsinkielisten määrään suhteessa muuhun väestöön. Ensimmäisestä kartasta (Kuva 1) erottuu ydinkeskusta sekä muutama muu alue, jossa asuu eniten ruotsinkielisiä (>1000 as.). Toisen kartan (Kuva 2) avulla taas voidaan nähdä, kuinka ympäri Helsingin kunnan aluetta asuu enemmän ruotsinkielisiä (>60%) kuin muunkielisiä sillä alueella. Esimerkiksi Sipoon lähellä Itä-Helsingissä monilla alueilla ruotsinkielisten osuus asukkaista on yli 20 prosenttia. Vuonna 2020 Sipoon väestöstä noin 30 prosenttia oli ruotsinkielisiä (Lähde: Sipoo 2021 avainluvut).
Absoluuttisten arvojen esittäminen ruututeemakartalla voi olla harhaanjohtavaa, koska esimerkiksi ruotsinkielisten esiintyminen riippuu siitä, missä asuinalueet sijaitsevat Helsingissä. Ydinkeskusta on tiheään asuttua, minkä takia on suurempi todennäköisyys, että jotkin asukkaista ovat ruotsinkielisiä verrattuna alueisiin, joissa väestöntiheys on pieni.
Ruututeemakartta on helposti luettava esitysmuoto, sillä tutkittava alue jaetaan samankokoisiin soluihin, jotka kukin saavat yhden värin. Värien määrä riippuu siitä, kuinka moneen luokkaan kartantekijä haluaa jakaa aineiston. Molemmissa 4. kurssikerran kartoissa (Kuva 1 ja 2) on viisi luokkaa. Ruututeemakartan pohjalle voi asettaa tiestökartan, jota voidaan hyödyntää ilmiön tulkinnassa. Tässä tapauksessa tiestö auttaa lukijaa hahmottamaan Helsingin rakennetta eli esimerkiksi sitä, missä Helsingin keskusta ja ydinalue sijaitsevat.
Kuva 1. Ruotsinkielisten asukkaiden määrä Helsingin kunnassa.
Kuva 2. Ruotsinkielisten osuus prosentteina muusta väestöstä Helsingin kunnassa.
Lähteet
Sipoo. 2021. Avainluvut. Luettu 8.2.2022.