Seitsemättä kurssikertaa edeltävänä yönä en saanut unta, joten käytin ajan tehokkaasti aineiston etsimiseen. Siksi karttojen teko lähtikin sutjakasti käyntiin, jopa niin sutjakasti että olin aivan vakuuttunut tekeväni jotain pahasti väärin. Tavoitteena viimeisellä kurssikerralla oli siis saada aikaiseksi kaksi karttaesitystä itse valitsemasta aiheesta. Luonnonmaantieteeseen suuntautuneena ja kasvihuonepäästöistä kiinnostuneena päätin tutkia energiankäytön, sekä väestön vaikutusta kasvihuonepäästöjen määrään maakunnittain.

Taas huomasin tehneeni jotain väärin, kun aloin tulkita karttaa. Olin ilmeisesti ottanut joitain aineistoja väärin tietokannasta, jonka takia kartasta ei tullut järkevää. Onneksi huomasin tämän jo kurssikerran aikana ja kerkesin tekemään kaiken välittömästi uusiksi. Positiivista oli myös se, ettei ongelma ollut tällä kertaa mapinfon käyttämisessä, vaan omassa huolimattomassa aineistonkeruussa.
Ensiksi tutkin siis kasvihuonepäästöjen ja teollisuuden energiankäytön korrelaatiota maakunnittain vuonna 2012. Yksikkönä toimii CO2-ekv (eli hiilidioksidiekvivalentti, joka on ilmastotieteessä yleisesti käytetty suure joka kuvaa muiden kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta suhteutettuna hiilidioksidin vaikutukseen) tuhatta tonnia vuodessa. Teollisuuden energiankäytössä yksikkönä on vuoden keskiarvo gigawattitunteina.

Seuraavaksi tutkin väkiluvun vaikutusta kasvihuonepäästöihin maakunnittain vuonna 2010. Päästöjen yksikkö on sama kuin edellisessä kartassa.

Tutkin tehtävässä vain teollisuuden energiankäyttöä ja väestöä, joten kumpikaan kartoista ei tuo esille kaikkia kasvihuonepäästöjen suuruuksiin alueellisesti vaikuttavia asioita. Esimerkiksi maatalous tuottaa paljon päästöjä Pohjanmaalla ja liikenne kaikkialla Suomessa. Erilaista teollisuutta, kuten puu- ja metalliteollisuutta on paljon erityisesti Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, sekä tietenkin Uudellamaalla ja ensimmäisessä kartassa ne erottuvatkin hyvin muun Suomen energiapäästöistä. Myös Lapissa teollisuus käyttää paljon energiaa. Korrelointia teollisuuden energian käytön ja kasvihuonepäästöjen välillä on jonkin verran havaittavissa. Toisessa kartassa korrelaatio näkyy selvimmin. Kaikkialla missä ihmisiä on paljon, myös kasvihuonepäästöt ovat suuria. Positiivisena yllätyksenä huomasin aineistoista, että kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet kahdessa vuodessa koko Suomessa!

Kartat olisi tietysti voinut tehdä jostain haastavammasta aiheesta, mutta Suomi kiinnosti minua ja haluan tulevaisuudessa tutkia vastaavia asioita. Jälkimmäinen karttaesitys on mielestäni parempi ja korrelaation näkyessä selkeästi on kartan tulkinta helpompaa. Toisaalta luokittelun kanssa oli taas vähän ongelmia ja se onkin hieman kummallinen, en oikein oppinut tekemään sitä vieläkään oikein. Ensimmäinen kartta oli lähinnä harjoittelua toista karttaa varten, niin aineistojen valitsemisen kuin itse esityksen laatimisen takia. Niin kuin koko kurssi on ollut harjoittelua tulevia paikkatieto-opintoja varten.

Karttojeni visuaalinen ulosanti ei juuri ole parantunut kurssin kuluessa, mutta mapinfon käyttötaidot (ja asenne sitä kohtaan) ovat puolestaan parantuneet huomattavasti! Vihdoin olen alkanut tunnistaa omia kompastuskiviä karttojen teon eri vaiheissa ja pystyn jopa jonkin verran välttelemään niitä. Viimeinen kurssikerta oli mielenkiintoinen, kun sai itse valita alueen ja huomasi kuinka on kehittynyt karttojen teossa. Kaikesta ahdistuksesta huolimatta kurssi oli kuitenkin todella palkitseva, vaikka Mauran (Karttoja tässä tilanteessa? No ehkä yksi.) lailla meninkin sieltä missä aita on matalin. Onneksi se on nyt kuitenkin ohi.

Lähteet:

Tilastokeskus, <http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp> Luettu 24.2

Hiilidioksidiekvivalentti, Wikipedia, 2015 <http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilidioksidiekvivalentti> Luettu 15.3

Karttoja tässä tilanteessa? No ehkä yksi. Maura Pemberton, 2015 <https://blogs.helsinki.fi/maurapem/> Luettu 15.3