Seikkailtuamme kapteeni Paarlahden opastuksella paikkatietojärjestelmien aalloilla tuli aika koettaa omia purjeitamme ja käydä kartanteon kimppuun aivan itse, aineiston hankinnasta lähtien. Tämä vatsanpohjaa kipristelevä tapaus kävi omalla kohdallani lopulta varsin sutjakkaasti ja huomasin jopa nauttivani viimeisen kerran navigoinnista. Kuten Jenni Lehtimäki (2011) toteaa blogissaan, ” [t]ehtävä osoitti miten voi luoda omien mielenkiinnon kohteiden pohjalta oikean kartan”, seikka joka teki kurssikerrasta yhden mielenkiintoisimmista. Olo oli hetkittäin kuin oikealla maantieteilijällä, joka intohimoisesti tutkii Telluksen synteesejä.
Koska maantieteellinen mielenkiintoni on suuntautunut hieman etäämälle kurssin aikana 
tutuksi tulleesta pääkaupunkiseudusta, päätin valita alueekseni Afrikan tai Aasian. Aineistoa etsiessäni valikoitui Saharan eteläpuolinen Afrikka, sillä muistin jo ystäväksi tulleen YK:n vuosituhattavoiteiden sivuston ja kattavat tilastot tavoitteiden indikaattoreista. Niinpä valitsin kolme muuttujaa, slummissa asuvien osuus kaupunkiväestöstä, kaupunkiväestön sanitaatiomahdollisuus sekä puhtaan juomaveden saatavuus kaupungeissa. Tekemäni kartan rinnalla olisi mielenkiintoista olla myös vastaava kartta maaseutuväestöstä, mutta se jääköön tulevaisuuteeen tutkijan uralleni.
Muu TVT3-miehistö saattaa käskyttää minut lankulle tämän tunnustaessani, mutta onnekseni MapInfossa oli jo aiemmin käyttämämme tietokanta ja kartta Afrikasta, joten matkallani ei juuri ollut karikoita. YK:n sivuilta sain haluamani tiedot Excel-muodossa ja niitä siistittyäni ja hieman muokattuani kirjoitusasuja MapInfon tietokantaa vastaavaksi pystyin yhdistämään löytämäni tiedot MapInfon tietokantaan. Näin ominaisuustiedot oli heti myös sidottu sijaintiin kartalla, joten saatoin aloittaa itse kartan teon. Kumma kyllä, tuo tietokantojen yhdistäminen ja päivittäminen on monista voivotuksista huolimatta jotenkin luikerrellut mieleni sopukoihin, sillä SQL Select ja kumppanit olivatkin yhtäkkiä jopa ystävällisiä apureita.
Kartassani on siis aluejakona Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiot. Slummiasutus kaupunkiväestöstä prosentteina on esitetty koropleettikarttana slummissa asuvien määrän kasvaessa voimistuvin punaisen sävyin. Sanitaaion ja juomakelpoisenveden päätin esittää pylväsdiagrammeilla, sillä ne ovat tässä tapauksessa rastereita huomattavasti selvemmät ja havainnollisemmat, tuskinpa edes Anna Leonowicz olisi nyt käyttänyt päällekkäisiä koropleettikarttoja. Slummiaineiston luokittelu oli aiheuttaa ongelmia, mutta ensimmäiseltä kerralta tutun histogrammityökalun ja ensimmäistä kertaa käyttämäni keskihajonnan avulla sain lopulta jollakin lailla järkevön tuntuisen luokittelun aikaan. Aineisto oli kutakuinkin normaalijakauman mukainen, siksi uskaltauduin muuten minua hirvityttävään tilastomatematiikkaan turvautumaan.
Mitä tulee itse kartan tulkintaan, voi kartalta huomata korkean slummiutumisasteen, siis slummissa asuvien osuuden kaupunkiväestöstä, ja erityisesti sanitaation saatavuuden välillä yhteyden. Mitä suurempi osa kaupunkiväestöstä asuu slummeissa, joissa ifnrastruktuuriahan ei oikeastaan ole, sitä suuremmalla osalla väestöä ei ole sanitaatiomahdollisuutta. Poikkeuksena on Angola, joka kuuluu korkeimpaan slummissa asuvien luokkaan, mutta silti sanitaation piiriin kuuluvien osuus on Saharan eteläpuolisen Afrikan mittakaavassa yksi korkeimmista. Angola onkin ilmeisesti saavuttanut YK:n vuosituhattavoitteissa kaupunkiväestön juomavesi- ja sanitaatiovaatimukset. Kuitenkin asiaa tutkiessani tuli ilmi, että maaseutuväestön kohdalla tavoite on hyvin kaukana siitä huolimatta, että kaupungeissa vesijakelu ja sanitaatio on saatu toimimaan. Koko aluetta tarkastellessa kartasta voidaan myös nähdä, että vaikka veden saatavuus on lisääntynyt, on sanitaation puute edelleen suuri ongelma, jonka ratkaiseminen on hyvin tärkeää muun muassa tarttuvien tautien taltuttamisen vuoksi. Olisikin mielenkiintoista tehdä tämän kartan rinnalle kartta esimerkiksi koleratapauksista, mutten löytänyt tilastotietoa juuri veden kautta ja sanitaation puutteen vuoksi leviävistä taudeista tälle kurssikerralle.
Näin mielenkiintoinen ja positiivinen MapInfo-kokemus jätti varsin mukavan olon kurssista, jolla kyllä hämärästi muistan tuskailleeni tietotekniikan hirviöiden kanssa. Ilmeisesti siis oppi on mennyt perille ja voin jatkaa maantieteilijän polullani taas hieman pätevämpänä, ehkäpä jossakin vielä julkaistaan geoinformatiikan keinoin tekemäni kartta Jos näin käy, laitan karttaan kyllä norsunkokoisin kirjaimin omistuksen herra Paarlahdelle.
Lähteet:
Lehtimäki, J. (2011). Jennin TVT3-blogi. Kurssikerta 7: Intian maakuntien asukkaista. Helsingin yliopisto, 17.3.2011.<https://blogs.helsinki.fi/jmslehti/>
Millennium Development Goals Indicators (2010). United Nations. 1.3.2011. <http://mdgs.un.org/unsd/mdg/Data.aspx>
Sanitation and Water for All: A Global Framework for Action (2008). United Nations. 20.3.2011. <http://www.unwater.org/downloads/washAngola-EN.pdf>