Hieman historiaa
Verkkopedaseurantasivustoa on valtiotieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen tiimin toimesta ylläpidetty parisen vuotta. Alun perin se kohdentui pelkästään verkossa ilmestyviin verkko- tai etäopetuksesta kirjoittaviin lehtiin, TOP-10, ”kymmenen parasta” periaatteella. Vuoden 2005 aikana seurantaa on laajennettu myös muihin verkkolähteisiin ja otettu mukaan eri teemoihin kohdentuvia aihealueita. Joulukuun alusta lähtien seuranta/kommentointi on siirretty kokonaisuudessaan Verkkopedaseuranta blogiin, jotta sen RSS feedejä (syötteitä) voitaisiin hyödyntää kaiken seurannan osalta.
Seurannan kohteet
TOP-10 lehdet
eli kymmenen parasta verkossa ilmestyvää ja vapaasti saatavaa lehteä ovat edelleen seurannan kohteina:
Listalla olevat lehdet valikoituivat omien kiinnostuksen kohteideni mukaisesti. Ensimmäinen ehto oli ja on että artikkeleiden täysversiot ovat saatavilla verkosta, joko täysin vapaasti tai ainakin yliopiston kirjaston hankkimien oikeuksien kautta. Toiseksi lehden artikkelien tulee ainakin suurimmaksi osaksi käsitellä yliopistotasoista verkko-opetusta. Kolmanneksi lehdet eivät saa olla liian ala- tai oppiainekohtaisia. Ja neljänneksi että listalla olevien lehtien seuranta on aktiivista, ts lehdet esitellään ja niiden sisältöä kommentoidaan. Siis pelkkä linkki kiinnostavaankaan lehteen ei riitä.
Muutama kuukausi sitten (elokuussa) purin tuntojani blogissani seuraavaan tapaan:
"Seurattavien lehtien uudet numerot ovat kerta toisensa jälkeen tuottaneet pettymyksen: sisältö on ollut jonkinlaista merkillistä elearning mössöä, saman vanhan ja tunnetun toistamista ilman ensimmäistäkään uutta ajatusta. Siis hieman kärjistetysti sanottuna ja pääosin. Kyllähän sinne joukkoon on aina joku kiinnostavakin artikkeli suivaantunut. Mutta noin ylipäätään: ei mitään kiinnostavaa. Osa syynsä urputukseeni on kieltämättä siinä että olen löytänyt paljon ja kiinnostavaa materiaalia ja pohdintoja verkko-opetuksesta joukosta blogeja. Tuntuukin että juuri nyt opetuksen tutkijoilla on kovin vähän sanottavaa, mutta opetuksen kehittäjillä ja opettajilla itsellään sitäkin enemmän. Ehkäpä syytä olisikin siirtyä esittelemään ja kommentoimaan yksittäisiä tekstejä niiden julkaisupaikasta tai -tavasta riippumatta (kunhan vain avoin saatavuus toteutuu) ja luopua lehdistä sellaisenaan."
Seurantasivuston perustaminen ja muuntuminen nyttemmin blogiksi / blogin uusiutuminen on selkeä seuraus näistä ajatuksista, vaikka syksyn myötä tilanne on hieman korjaantunut ja varsinkin verkkokeskustelujen tutkimus ja tulosten julkaiseminen näyttäisivät edelleen olevan voimissaan. Eli kun hieman kyllästyin pelkkien lehtien seurailuun, niin toin mukaan muutamia uusia nimekkeitä:
Web 2.0 ja Social Software
kategorian alla tullaan seuraamaan erityisesti blogeissa käytävää vilkasta ajatusten vaihtoa kaikkein uusimmista webin opetuskäytön kehityssuunnista ja visioista. Tämän osion syntytausta juontaa kevään 2005 virtuaaliyliopistopäivien semanttinen web työryhmässä käytyyn keskusteluun. Sen perusteella aloin koota listaa ”Semanttinen web opetuksessa – tekstejä verkossa”. Kesän ja syksyn myötä listalle on kuitenkin yhä enenevässä määrin kertynyt kirjoituksia jotka pyörivät enemmänkin käsitteiden WEB 2.0 ja Social Sofware parissa. Koulutuksen alueelle tarkennettuna kyse on seuraavan sukupolven oppimisympäristön piirteiden hahmottelusta. Semanttisella webillä on siinä oma osuutensa, mutta sen korostaminen tuntui viittaa liian syvälle teknologiaan ja tietojenkäsittelytieteen ydinalueille, joiden kummankin seuraaminen ylittää minun mahdollisuuteni.
Blogien käyttö yliopisto-opetuksessa
Perusluettelossa on 22 artikkelia vuosilta 2004-2005. Viimeisin merkintä Bergenin ja Trondheimin yliopistojen kehittelyistä on lisätty 11.12.2005. Tämä lista on oikeastaan Piirtoheittimen edellisessä numerossa annetun lupauksen lunastus. Kirjoitukset ovat kaikkinensa erittäin kiinnostavia ja työlistalla onkin niiden tarkempi läpikäynti ja yhteenvedon laatiminen.
Wikit yliopisto-opetuksessa
kategoriassa on vielä varsin vähän ”löydöksiä”, joitain kuitenkin. Niistä neljä on artikkeleita ja yksi kokonainen verkkokirja. Renee Fountainin laaja ja tuore (syksy 2005) Wiki Pedagogy e-kirja pitää sisällään seuraavat alaluvut: Definition, Form, Examples, Pedagogical Potential, Production, Templates and Tools, Evaluation Tools, About Research, References. Lisäksi html-muotoisesta seurantasivustosta (mutta ei blogista) löytyy sivu "Wikejä", johon on koottu esimerkkejä verkossa tarjolla olevista wikipalveluista ja –sovellutuksista.
Verkkokeskustelua käsitteleviä artikkeleita
Vuosina 2003 -2005 ilmestyneiden verkkokeskustelua käsitelleiden artikkelien luettelo odottelee vielä siirtämistään blogin puolelle. Sitä pitäisi myös täydentää tämän vuoden loppupuolella ilmestyneillä artikkeleilla. Koetan saada työn tehdyksi vielä ennen vuoden vaihdetta. Ehkä jossain vaiheessa olisi myös toiveita niiden sisällöllisemmästä kommentoinnista tai laajemmasta yhteenvedosta. Tarvetta sellaisella varmaankin olisi.
Lokakuun alkuun mennessä listalla oli kertynyt 66 artikkelia: vuodelta 2005 14 kpl, vuodelta 2004 29 kpl, vuodelta 2003 15 kpl ja vuodelta 2002 9 kpl. Lista ei ole kattava, mutta se on kuitenkin edustava otos koko ajan vilkkaammaksi käyvästä verkkokeskusteluun kohdistuvasta tutkimuksesta. Vuosittainen jakauma ei ole sattumanvarainen, vaan kuvaa verkkokeskusteluja käsittelevien tutkimusartikkelien määrän voimakasta kasvua viime vuosina. Samalla myös sisällöt ovat koko ajan muuttuneet kiinnostavimmiksi ja haastavimmiksi. Analyysi on tarkentumassa yhä selvemmin sekä keskustelun yksityiskohtiin että yleisemmän mallinnuksen ongelmiin.
Pääosin artikkelit ovat TOP-10 listani lehdistä, mutta joukossa on jonkin verran myös muista lehdistä poimittuja kirjoituksia. Mukana on vain sellaisia artikkeleita, joiden täysversiot ovat saatavissa netin kautta pdf tai html –muodossa, tosin valitettavasti useinkin vain yliopiston kirjaston e-lehdet palvelun (ja yliopiston tietokoneiden) kautta. Mukana on myös Murphyn lista. Newfoundlandin Memorial yliopiston prof. Elizabeth A. Murphyn johtama työryhmä on koonnut laajan bibliografian asynkronisen verkkokeskustelun käytöstä opetuksessa ja oppimisessa (Online Asynchronous Discussion in Teaching and Learning: A Bib
liography). Se kattaa ajallisesti viimeiset 15 vuotta, mutta ei ole viime vuosien osalta yhtä laaja kuin omani. Luettelon uusin versio on päivätty syksyllä 2005 ja sitä ilmeisesti päivitetään puolivuosittain.
Muita sisältöjä
Lisäksi blogista löytyy linkki valtiotieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen tukitiimin Del.cio.us bookmark –varastoon. Del.cio.us:a tai muita 'Social bookmarking' verkkopalveluja voi käyttää myös kurssien yhteisvoimin toteutettavien linkkilistojen laadinnassa.
Sivupalkista löytyy myös joukko muita opetukseen kiinnityviä verkkolehtiä, verkkokirjoja ja verkkopalveluja sekä muutama kiinnostava blogi. Viimeksi mainittu alue on kasvamassa.
Tulossa / Luvassa
Keväällä toivoisin saavani aikaiseksi ”Communities of Inquiry” ryhmän laajan ja monissa eri lehdissä julkaistujen tekstien kattavan luettelon. (Sitä odotellessa kannattaa seurata Terry Andersonin Virtual Canuck blogia). Siinä hän muun muassa kertoo miten järjestetään virtuaalisesti (ja asynkronisesti) verkkokurssin onnistuneet päättäjäiset (annual end of class party). Kuka vielä rohkenee sanoa, ettei sosiaalinen läsnäolo olisi mahdollista verkkoympäristössä.
Toinen selkeästi kasvussa mutta seurannan katveessa oleva alue on verkkopedagogiikkaan kohdentuvien verkkokirjojen julkaiseminen. Tarkempi seuranta ja esittely/arviointi olisi paikallaan. Esimerkiksi International Journal of Instructional Technology & Distance Learning –lehti (TOP-10 lehtiä) julkaisee myös verkkokirjoja. Viimeisimmän otsikko on Conquering the Mountain: A Framework for Successful Chair Advising of Online Dissertation Student.
Lopuksi
Toivomukseni oli alun perin että mukaan lähtisi muitakin ylläpitäjiä, jolloin seurantavastuuta voitaisiin jakaa ja ottaa mukaan myös uusia lehtiä tai yksittäisiä artikkeleita ja blogeja. Tämä toive ei ole toteutunut.
Myöskään keskustelun viritteleminen ei ole toistaiseksi toiminut. Kommentteja tai ehdotuksia ei ole juuri lainkaan tullut, vaikka blogissa tasaisesti vieraillaankin. Ehkä on niin että pelkkä esittely ei riitä kirvoittamaan vasta- tai puoltoväitteitä. Keskustelun puuttuminen kuitenkin heikentää verkkopedagogisen kirjoittelun hyödyntämistä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Verkkopedaseurannan tavoitteet voisi lyhyesti määritellä:
- a) kommentoivan ja keskeisiin tuloksiin kohdentuvan seurannan kautta saisimme artikkelien ja kirjojen ideat ja havainnot keskustelemaan keskenään. Eri blogeissahan tämä tietysti jo nyt toteutuu, mutta ei tieteellisissä lehdissä. Niiden keskusteluavaruus avautuu historiaan ja kohdentuu laajimmillaan 3-5 takaiseen aikaan. Keskustelun voisi toteuttaa, joko niin että avaan blogini myös muille kirjoittajille (= ryhmäblogi) tai sitten niin että ketjutetaan useampia yksittäisiä blogeja. Viimeksimainitusta hyvä on esimerkki Economics roundtable, joka ketjuttaa useamman kymmenen kansantaloustieteilijän blogit.
- b) Toinen tavoite olisi tuoda keskusteluun mukaan keskustelijoiden omat empiiriset havainnot parhaillaan toteutuvista tai äskettäin päättyneistä verkkoa hyödyntävistä kursseista ja opetuskokeiluista. Laaja vuoropuhelu saadun kokemuksen ja teoreettisemman tutkimuksen välillä olisi tarpeellista verkko-opetuksen eri puolien kehittämisessä