Blended learning

Tässä artikkelissa kuvailen millaisin ennakkoasentein osallistuin Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan, Opetusteknologiakeskuksen ja Avoimen yliopiston järjestämään sulautuvan yliopisto-opetuksen seminaariin  ja miltä tuntuu nyt, kuukausi seminaarin jälkeen.

Sulautuvan yliopisto-opetuksen seminaari järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingissä (Metsätalo, U40) 8.3.2007 klo 8.30 – 16.00.

Sulautuva opetus (blended learning) on eräs yliopisto-opetuksen uusi käsite. Sulautuvan opetuksen käsitteelle löytyy monia määritelmiä, mutta useimmiten määritelmä kuvaa eri aktiviteetteja, joissa yhdistyy opettajajohtoisia, itseorganisoituja ja verkkoperustaisia vuorovaikutustilanteita. Kutsumme sinut mukaan tarkastelemaan ja pohtimaan sulautuvan yliopisto-opetuksen kurssiesimerkkejä ja malleja.

Seminaari toteutetaan sulautuvan opetuksen mallin mukaan. Seminaari alkaa verkkojaksolla, jonka jälkeen seuraa seminaari 8.3.2007. Työskentelyä jatketaan seminaarin jälkeen verkossa. Seminaarin tuotoksena julkaistaan Sulautuvan opetuksen käsikirja syksyllä 2007.

(Lainaus seminaarin ohjelmasta)

Sulautuva opetus

"Sulautuva opetus on päivän sana, siis opetusmuoto, jonka sisältö jokaisen aikaansa seuraavan yliopisto-opettajan tulee tietää." Näin tuumin, kun näin sähköpostissani oheisen kutsun osallistua sulautuvan opetuksen seminaariin. En ollut aiemmin kuullut termistä mitään. Viimeiset opetuksen eteen liitetyt "kuumat" sanat olivat omien muistikuvieni mukaan olleet etä-, verkko-, ongelmalähtöinen- ja opiskelijalähtöinen. Kaiken lisäksi edellisissä kyse oli aina oppimisesta tai opiskelusta. Nyt näytti siltä, että opetuksessa oli tapahtunut jotakin. Englanninkielisen Blended Learning -termin tuijottaminen ei sekään ratkaissut asiaa, pikemminkin vain sekoitti päätä.

Jos miettii sanaparia "sulautuva opetus" tai vastaavasti "blended learning" ja antaa mielikuvituksen tehdä työtään, on lopputuloksena erilaisia aivan uskottavia ideoita termin sisällöksi:

  • opiskelu joka tapahtuu muun puuhastelun ohessa, opiskelu sulautuu siis muuhun toimintaan.
  • opiskelu, joka tapahtuu ryhmässä, jossa on erilaisia osaajia ja oppijoita, jolloin oppimistavat sulautuvat
  • opiskelu, joka muodostuu erilaisista oppimistapahtumista, opetusmuodoista ym. jolloin opetustavat sulautuvat.

Näin jälkeenpäin olen aika tyytyväinen tuolloin keksimiini vaihtoehtoihin. Mikään niistä ei ole aivan väärin, jos ei nyt aivan oikeinkaan. Sulautuva opetus on terminä venyvä eikä tarkkaa määritelmää ole helppo muodostaa. Sulautuvaa opetusta on kuitenkin tutkittu jonkin verran ja tarjolla on lukuisia artikkeleita aiheesta kiinnostuneille. Lista luettavista teksteistä löytyy tämän kirjoitelman lopusta.

Ennakkotehtävät

Seminaarin orientoitumismateriaaliksi tarjottiin kahta sulautuvaa opetusta käsittelevää artikkelia. Molemmat artikkelit on julkaisu Piirtoheittimessä (Numero 3: 2/2005):

Ensimmäinen artikkeleista kertoi, että perinteinen yliopisto-opetus on ajan saatossa uudistunut. Nykyisellään mm. TVT on integroitu opetukseen hyvin vahvasti. Lisäksi opiskelumuodot vaihtelevat luentomuotoisesta opetuksesta ryhmätöihin ja yksilötöihin. Uudistumisen tavoitteena on ollut parantaa yliopistojen kilpailukykyä, palvella erilaisia oppijoita ja mahdollistaa opettajien tehokkaampi ajankäyttö. Artikkelin mukaan ”sulautuva opetus kuvaa opetuksen ympäristöjen integroitumista ja ’sulautumista’ uudeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi artikkeli pyrki kuvailemaan mikä sulautuvassa opetuksessa sulautuu ja mitä sulauttamisella saavutetaan. Sulautuva opetus -termiä vähän tuntevalle artikkeli on oivallinen johdatus aiheeseen.

Opiskelijoiden näkemyksiä sulautuvasta opetuksesta -artikkelissa kertoiltiin opiskelijoiden kokemuksista eräällä sulautuvaa opetusta käyttäneellä kurssilla. Artikkelissa sulautuva opetus käsitettiin lähi- ja verkko-opiskelun yhdistelynä. Opiskelijoiden kokemukset kurssista olivat olleet positiivisia. Opiskelijoilla oli mahdollisuus löytää kurssilta samalla tavalla opiskelevia ja oppivia henkilöitä, toimia ryhmässä sekä tarkastella erilaisia tehtävien ratkaisutapoja. Oppimisprosessin näkyvyys ja julkisesti palautetut tehtävät olivat luoneet pientä sosiaalista painetta ja tehtäviin oli panostettu hieman tavallista enemmän. Lähiopetustilanteissa opiskelijat "keskustelivat vilkkaammin kuin aikaisemmin, töiden taso oli parempi kuin aikaisemmin ja opiskelijat tuntuivat oppivan uudella tavalla."

Odotukset

Orientoitumiseen tarkoitetut artikkelit selvensivät joitakin sulautuvaan opetukseen liittyviä epäselvyyksiä, mutta odotin silti innolla varsinaista seminaaria. Odotukseni seminaaria kohtaan olivat kouriintuntuvan konkretian saanti. Toivoin että kuulen hyvä case-esityksiä ja selkeitä käytännön esimerkkejä siitä mitä sulautuva opetus tarkoittaa ”kentällä” ja lisäksi lopullisen vastauksen siihen, että mitä sulautuvassa opetuksessa useimmiten sulautetaan. Toivoin myös, että tunnelma olisi keskusteleva, välitön ja avoin – aiemmissa vastaavissa seminaareissa on ollut oikein kodikasta ja mieluisaa.

Itse seminaari toteutettiin sulautuvan opetuksen menetelmiä käyttäen. Lähitapaamisen lisäksi seminaarin casejen esittelyt löytyivät verkosta sekä osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida ja keskustella caseista seminaarin wikissä. Eräänä ennakkotehtävänä olikin käydä vierailemassa wikissä ja kommentoida caseja. Yritin itse herätellä vähän keskustelua niiden casejen kohdalla, joihin olin etukäteen ilmoittautunut. Itseni lisäksi wikissä eivät juuri muut vierailleet, kuten seuraava kaavio wikin kävijämääristä osoittaa:

Sulop-seminaarin wikiaktiivisuus

Jälkeenpäin arvioituna tämäkin havainto on arvokas. Jos kurssilla tarjotaan väline ilman sen käytön tai sisällön tarkempaa suunnittelua, lienee todennäköistä että väline jää käyttämättä. Internetin historia tuntee joitakin harvinaisia menestystarinoita sellaisista sovelluksista, jotka on tarjottu käyttäjille ilman suurempaa käyttötarkoituksen suunnittelua. Suuri määrä esimerkkejä löytyykin sitten sellaisista työkaluista joita on tarjottu esim. verk
kokursseilla, mutta jotka ovat jääneet selkeän käyttötarkoituksen tähden käyttämättä. Kovin hiljaiselta vaikutti myös seminaarin wiki.

Seminaari

Seminaari alkoi perinteisesti yleisluennoilla isossa salissa. Opetusteknologiakeskuksen opetusteknologiapäällikkö Sari Koski-Kotiranta toivotti kuulijat tervetulleiksi.

Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja Jarmo Levonen jatkoi omalla esityksellään sulautuvasta opetuksesta ja monimuoto-opetuksesta. Jarmon esityksestä jäi mieleen eräs kiinnostava toteamus: Sulautuva opetus on ilmiö, joka oikeastaan on tunnistettu vasta jälkikäteen, se on ollut olemassa jo pidempään. Ja näinhän se on, jos katsomme perinteisiä luentokurssejamme vuosien takaa, niin aika usein vähintään kurssin tiedotus on järjestetty kurssin kotisivuilla, joille on monessa tapauksessa kerätty esim. UKK-listaa. Myös ryhmäsähköposteja on käytetty vuosikaudet. Lisäksi luentokursseilla on saatettu käyttää verkko-oppimisympäristöjä joiltain osin, esim. tehtävien palautukseen tai keskusteluun varsinaisen opetuksen pysyessä kuitenkin lähiopetuksena.

Taina Joutsenvirta, pedagoginen yliopistonlehtori Valtiotieteellisestä tiedekunnasta, kertoi eri sulautuvan opetuksen malleista ja eri sulautuksen tasoista. Ensimmäinen ja toinen kohta ovat osa Grahamin (2005, 11-13) jaottelua sulautuksen eri tasoista. Kolmannessa kohdassa kuvataan Grahamin (2006, 13) sulautuvalle opetukselle asettamia tavoitteita:

  1. Kurssitason sulautus, eli kurssi sisältää lähi- ja verkko-opetusta
  2. Opetusohjelman sulautus: opetusohjelma sisältää sekä lähi- että verkkokursseja
  3. Tiedekunnan malli:
    • tehdään opettajille mahdolliseksi siirtyä sulautuvaan opetukseen tarjoamalla työvälineet
    • tehostetaan opetusta: opiskelijoiden vertaisvuorovaikutus
    • opetuskäytäntöjen muuttaminen: radikaali toimenpide, jonka vaatii toteuttamiseen hallittuja toimia ja tukea.

Tainan esitys antoi vastauksia siihen mitä ja minkä verran sulautuvassa opetuksessa sulautetaan. Kyse voi olla yhtälailla siis opintojaksojen opetusmuotojen sulauttamisesta tai yksittäisen kurssin sisällä tehdystä sulautuksesta. Olennaista on, että tarjolla on vaihtoehtoja.

Avoimen yliopiston suunnittelija Minna Vänskä kertoi linjakkaasta sulautuvasta opetuksesta. Minnan esityksessä ydinasiana oli, että kurssin tavoitteiden, opetus- ja opiskelutoiminnan arvioinnin ja ilmapiirin tulisi olla linjassa keskenään. Linjakasta opetusta voidaan toteuttaa lähiopetuksena, mutta se taipuu erityisen hyvin myös verkkokurssiksi taikka sulautuvaksi kurssiksi.

Caset

Puolet seminaarin ajasta oli varattu caseille. Casejen valikoima oli mittava. Osallistujilla oli tilaisuus valita neljä casea 16 joukosta.

Itse valitsin caset:

  1. Mentoriketju viestinnän menetelmäopetuksessa
  2. Filosofointia verkossa? Ympäristöpolitiikan filosofian kurssi
  3. Tunturikasvikurssi – esimerkki lajintuntemuksen verkko-oppimisympäristö Pinkan käytöstä
  4. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi yhteiskuntatieteilijöille

Itse hahmottelin jälkeenpäin esitysten pohjalta taulukon, johon listasin sulautuvan opetuksen elementtejä sekä eri kursseilla käytettyjä ratkaisutapoja.

  Mentoriketju Ympäristöpolitiikan filosofia Tunturikasvikurssi Tieteellinen kirjoittaminen
Oppimisalusta BSCW Blogi Oma ympäristönsä, Pinkka Moodle
Vertaisarviointi Otetaan blogissa kantaa toisten esittämiin ajatuksiin. Kommentoidaan toisten tekstejä, mutta tämä tapahtui lähitapaamisissa
Oppimispäiväkirja Kyllä, yksityinen Kyllä, yksityinen Kyllä, yksityinen
Anonyymiys Essee palautetaan yksityisesti Keskustelut nimimerkillä ? ?
Alku- tai lopputapaaminen Luennot ja pienryhmätyöskentely Alkutapaaminen Kurssilla ollaan kokoajan yhdessä Alkutapaaminen, lähiopetusta, pienryhmiä
Arviointikriteerit Oppimispäiväkirja
Keskustelu
Läsnäolo
Essee
Opimispäiväkirja
Omien kommenttien raportointi
Essee
? Läsnäolo
Keskusteluaktiivisuus
Verkkotöiden palautus
Kielenhuollon testi
Harjoituksen arviointi
Oppimispäiväkirja
Menetelmät Verkkokeskustelu + lähiopetus Blogi + alkutapaaminen Kuvapankki + keskustelu. Yhteistä työskentelyä. Kirjoitusta, kysymyspalsta ym.
Jatkuvuus / elinikäinen oppiminen Mentorista mahdollisesti graduohjaaja Blogi on edelleen auki On kokoajan käytössä Kaiketi tallella ja käytettävissä.

Osa yksityiskohdista on saattanut unohtua ja osa mennä vähän pieleenkin, mutta tuollainen taulukko syntyi muistiinpanojen pohjalta. Caset olivat hyvin erityyppisiä, ympäristöpolitiikan filosofian kurssi oli ehkäpä kokeellisin ja tieteellisen kirjoittamisen kurssi perinteisin. Ympäristöpolitiikan kurssilla työvälineenä käytettiin blogia, joka on alun perin suunniteltu julkaisuvälineeksi ja jonka opetuskäytöstä on vasta joitakin kokemuksia. Ympäristöpolitiikan filosofian kurssilla anonyymiys oli erittäin perusteltua, sillä keskustelu käytiin täysin avoimessa verkossa. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi toteutettiin Moodlella ja oppimisympäristössä tehtävien tehtävien lisäksi osallistujilla oli pakollista läsnäoloa lähiopetuksessa. Kurssin arviointi oli monipuolinen ja kaikki kurssin osa-alueet otettiin huomioon.

Ehkä tärkein caseista oppimani asia oli se, että sulautuva opetus on monipuolista ja sulautuksen taso voi vaihdella. Taulukosta käy ilmi, että kursseilla on samoja piirteitä, mutta erojakin löytyy paljon. Silti kaikki käyttävät yhtälailla sulautuvaa opetusta menetelmänään.

Yhteenveto

Seminaarista on nyt siis kulunut kuukausi. Ajatuksillani on totisesti ollut aikaa jäsentyä mielessäni ja muutamia ideoita onkin syntynyt. Ideoiden lisäksi olen myös ryhtynyt toimeen: Tainan esityksen eräs kalvo sisälsi listan yliopiston opettajille tarjoamista työkaluista. Näky&auml
; mietiskeltyäni päätin laatia yhteenvedon näistä sulautuvan opetuksen mahdollistavista työkaluista ja kirjoittaa ylös kuinka juuri oman tiedekuntani opettajat voisivat muokata niiden avulla omaa opetustaan. Työn alla on siis Verkko-opetus lääketieteellisessä tiedekunnassa -portaali, jossa kuvataan kunkin työkalun toiminnot sekä kerrotaan käyttötapauksia siitä kuinka työvälinettä on käytetty tai voidaan käyttää lääketieteen opetuksessa. Portaalin tarkoituksena on tuoda käden ulottuville nämä erittäin näppärät pikku vimpaimet, joiden avulla perinteinen lähiopetus voidaan muuttaa sulautuvaksi opetukseksi.

Tänään dekaani vieraili huoneessani ja verkko-opetuksen uutuudet tulivat puheeksi. Kuulin itseni sanovan "Enää koko kurssia ei ole tapana siirtää verkkoon ja järjestää kurssi täysin etäopiskeluna. Nykyään on muodikasta rikastaa lähiopetusta erilaisilla verkossa toteutettavilla kurssin osilla. Esim. kurssin tiedotus tai osa vuorovaikutuksesta voidaan siirtää verkkoon. Tätä kutsutaan sulautuvaksi opetukseksi". Seminaari oli siis tehnyt tehtävänsä.

Lähteitä:

Orientointimateriaali:

  • Blended Learning – Katsaus sulautuvaan yliopisto-opetukseen; Jarmo Levonen, Taina Joutsenvirta & Raimo Parikka
  • Opiskelijoiden näkemyksiä sulautuvasta opetuksesta; Taina Joutsenvirta & Kimmo Vehkalahti

Kirjoja:

  • C. J. Bonk & C. R. Graham (toim.) (2006): Handbook of blended learning: Global Perspectives, local designs. San Francisco, CA: Pfeiffer Publishing.
  • Graham, C. R. (2006): Blended Learning Systems: Definition, current trends, and future directions. (3-21) Kirjassa C. J. Bonk & C. R. Graham (toim.): Handbook of blended learning: Global Perspectives, local designs. San Francisco, CA: Pfeiffer Publishing.

Artikkeleita:

  • Garrison, D, R. & Kanuka, H. (2004): Internet and Higher Education 7, 95-105.
  • Kerres, M. & de Witt, C. (2003): A Didactical Frameworks for the Design of Blended Learning Arrangements. Journal of Educational Media 28 (2/3), 101-113.
  • Osguthorpe, R. & Graham, R. (2003): Blended learning environments. Definitions and Directions. Quartely Review of Distance Education 4 (3), 227-233.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *