Kansalaistiede

Kansalaistiede on mahtava mahdollisuus kokeilla itse tutkijana olemista. Tässä tehtävässä esitellään kansalaistiedettä ja erilaisia mahdollisuuksia osallistua kansalaistiedetyyppiseen toimintaan.

Kansalaistieteellä (eng. citizen science) tarkoitetaan tutkimusmuotoa, jossa tutkimuksen tekemiseen osallistuu varsinaisen tutkijaryhmän lisäksi ns. tavallisia kansalaisia (Kruger & Shannon 2000). Kansalaisten rooli hankkeissa vaihtelee hyvin paljon tiedon välittämisestä, todelliseen aineiston keräämiseen ja tutkimuksen suunnitteluun asti (Bonney, Ballard, Jordan ym. 2009). Yksi kansalaistieteen muoto on joukkoistaminen (eng. crowdsourcing), jossa aineiston kerääminen on joukkoistettu kansalaisille, jotka voivat tallentaa havaintonsa tai tietonsa avoimeen tietokantaan. Wikipedia on yksi esimerkki joukkoistamista hyödyntävästä avoimesta tietokannasta. Kansalaistiede antaa tutkijoille mahdollisuuden kerätä suuria määriä dataa laajoilta maantieteellisiltä alueilta (Onikki-Rantajääskö & Pitkänen-Heikkilä 2015).

Opetuskäyttöön suunnatuissa kansalaistiedehankkeissa oppilaat pääsevät osalliseksi tutkimuksen tekemiseen, jolloin tieteellisen tutkimuksen tekemisestä tulee hyvin konkreettista. Toiminta on myös merkityksellisempää, kun tuloksia todella käytetään ja niistä on tutkijoille hyötyä. Vaikka kansalaistiedehankkeiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa, vielä tänä päivänä suoraan kouluille ja päiväkodeille suunnattuja kansalaistiedehankeita on melko vähän. Internet tarjoaa kuitenkin monia eri sivustoja, jotka ovat koonneet erilaisia ”matalan kynnyksen” kansalaistiedehankkeita. Lisäksi Suomessa eri yritykset ja tutkimuslaitokset ovat perustaneet avoimia tietokantoja, joita voi mainiosti käyttää osana opetusta.  Suurin osa näistä tietokannoista on luonnontieteisiin liittyviä, sillä aineiston keruu on niissä usein hyvin yksinkertaista.

Seuraavassa muutamia esimerkkejä kansalaistieteeseen ja joukkoistamiseen liittyvistä sivustoista ja tietokannoista:

Zooniverse (www.zooniverse.org)

Sivustolle on koottu eri tieteenalojen kansalaistiedehankkeita, joissa osallistumisen rooli ja kohderyhmä vaihtelevat paljon yksinkertaisista kuvien tarkastelusta vanhojen tekstien tulkitsemiseen. Sivuston eräässä hankkeessa osallistuja merkitsee kilkkaamalla galaksien keskustat ja kirkkaat kohdat (uudet syntyvät tähdet) galakseista otetuista kuvista. Sademetsä-aiheisessa hankkeessa osallistujan tehtävä on katsoa satelliittikuvia sademetsistä ja arvioida kuvissa olevan metsän peittävyys prosentteina. Historian hankkeissa osallistujan tehtävänä on esimerkiksi tallentaa historiallisten dokumenttien, kuten laivojen lokitietojen sisältöä sähköiseen muotoon. Suurin osa hankkeista on suunnattu aikuisille, mutta sivustolle avautuu välillä myös lapsille suunnattuja hankkeita.

Lajitietokanta (www.laji.fi)

Laji.fi on Suomen lajitietokeskuksen sivu, josta löytyy avoin tietokanta lajihavaintojen (kasvit, eläimet, sienet, levät) ilmoittamiselle. Sivustolta löytyy loistavia kuvia Suomen eri eliöryhmien lajistosta, joita kuka tahansa voi käyttää oman opetuksen tukena. Lajitietoihin on myös lisätty uhanalaisuusluokat, joihin voi tutustua oppilaiden kanssa. Päiväkodissa tai koulussa sivustoa voi käyttää yhteisenä projektina, jonne tallennetaan yhdessä havaintoja löydetystä lajeista. Samalla keskustellaan, mihin sivustoa käytetään ja miksi tutkijoille on tärkeää saada tietoa eri eliölajeista ja niiden levinneisyyksistä.

Järviwiki (www.järviwiki.fi)

Järviwiki on Suomen ympäristökeskuksen avoin tietokanta, jonne voi käydä ilmoittamassa vesien kuntoon liittyviä havaintoja. Järviwikiin voi merkata esimerkiksi veden lämpötilan tai levä- ja jäätilanteen. Oppilaiden kanssa tietokantaan voidaan tallentaa lähivesistöön liittyvää tietoa. Innokkaimmille tutkijoille SYKE:n sivuilta löytyy myös ohje päiväkodin tai koulun oman vesitutkimuslaukun kokoamiseksi.

Tiira-lintutietopalvelu (www.tiira.fi)

Tiira on BirdLife Suomen avoin tietokanta, jonne voi käydä ilmoittamassa lintuhavaintojaan. Kirjautumalla voi myös pitää omaa lintupäiväkirjaa, mikä olisikin hyvä yhteinen aktiviteetti koko luokalle! Oppilaiden kanssa voidaan harjoitella lajintunnistusoppaiden ja internetin lajisivustojen avulla päiväkodin tai koulun pihan yleisimpien lintulajien tunnistamista.

Taivaanvahti (www.taivaanvahti.fi)

Taivaanvahti on Ursan havaintojärjestelmä, jonne voi kirjata havaintoja tähtitieteellisistä ilmiöistä sekä ilmakehän ilmiöistä. Sivustolta löytyy myös hyviä kuvia ajankohtaisista taivaalla näkyvistä ilmiöistä, joita voi käyttää esimerkiksi johdantona avaruusaihetta käsiteltäessä. Ilmiöt on merkitty myös karttapohjalle, jonka avulla voi tarkastella, mitä ilmiöitä on tavattu oman päiväkodin tai koulun lähistöllä.

Luonto-Liiton kevätseuranta (http://www.kevatseuranta.fi)

Kevätseurannassa kansalaiset voivat havainnoida kevään edistymistä ja raportoida havaitsemiaan eläin- ja kasvilajeja. Aktiviteetti sopii mainiosti koululuokille ja samalla voidaan harjoitella keväisten eliölajien tunnistamista ja havainnointia. Lapsille on saatavilla oma lasten kevätkortti. Kevätseurannan tulokset lähetetään verkkolomakkeen kautta ja ne tallentuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan. Kevätseurannan tulosten sivuilta pääsee seuraamaan kevään edistymistä koko Suomessa:  http://kevatseuranta.luomus.fi

Lähteet

• Bonney, R., Ballard, H., Jordan, R., McCallie, E., Phillips, T., Shirk, J., Wilderman, C. 2009: Public participation in Scientific research: Defining the field and assessing its potential in informal science education. A CAISE inquiry group report. Washington D. C.: Center for Advancement of informal science education (CAISE). 54 s.
• Kruger, L. & Shannon, M. 2000: Getting to know ourselves and our places through participation in civic social assessment. – Society and Natural Resources. 13: 461–478.
• Onikki-Rantajääskö, T. O. & Pitkänen-Heikkilä, K. 2014: Joukkoistamisen haasteita ja mahdollisuuksia Tieteen Termipankin wikitalkoissa. – Tieteessä tapahtuu. 6: 14-19.