Kuukausi: helmikuu 2023

Tällä kertaa käytiin läpi maanjäristyksiä, tulivuoria ja meteoriitteja eli erilaisia hasardeja. Viikon harjoitteiden avulla opin  yhdistämään kaksi tiedostoa yhdeksi qgis:in avulla ja muokkaamaan kartalla näkyvien päällekkäisten pisteiden järjestystä. Tuli myös kerrattua tason projektion vaihtamista oikeaoppisesti niin, että taso ei katoa näkyvistä. Tämä tapahtui siis luomalla kokonaan uusi taso vanhasta export-toiminnolla ja muuttamalla tähän haluttu projektio. Uuden tason luominen tuli myös tarpeeseen, kun csv-tiedoston halusi muuttaa shapefile tiedostoksi, mikä mahdollisti tason muokkaamisen. Csv- tiedostoja tuli myös muokkailtua melko paljon, jotta ne latautuisivat halutun kaltaisina qgisiin.

Isoin ongelma, jonka tällä kertaa kohtasin oli vääristynyt kartan mittakaava ja toisaalta edes sen saaminen näkyviin.  Aluksi käytin sellaista WGS 84 projektiota, minkä mittana taisi olla asteet, joten mitakaava ei näkynyt ollenkaan. Projektiota tuli sitten vaihdettua toiseen, mutta huomasin, että kun zoomasin karttaa mitan ilmoittama etäisyys suureni ja kuvaa pienentäessä taas mitan ilmoittama etäisyys pieneni eli päinvastoin kuin pitäisi olla. En myöskään onnistunut ratkaisemaan mittakaavaan liittyvää ongelmaa, joten tämän kerran karttakuvissa ei mittakaavoja valitettavasti ole näkyvillä. Harjoituksia tehdessä tuli mietittyä, että olisi kiva jos kurssi olisi sisältänyt enemmän kaikenlaisia esimerkkitapauksia ongelmatilanteista, koska minusta tuntuu että näin aloittelevana qgis:in käyttäjänä ne ovat sen joka kertaisessa käytössä enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Maanjäristykset

Lähiaikoina on ollut uutisissa Turkin ja Syyrian rajan lähettyvillä 6.2 tapahtunut maanjäristys, jossa kuoli yli 22 000 ihmistä. Kyseisen maanjäristyksen voimakkuus oli 7,8 (yle.fi, 2023). Maanjäristykset ovatkin siis ajankohtainen aihe. Kuvassa 1 on näkyvillä maanjäristyksiä, jotka ovat tapahtuneet vuodesta 1950 lähtien. Päädyin rajaamaan aineistosta maanjäristykset, jotka ovat voimakkuudeltaan vähintään 6:den suuruisia, sillä tällöin maanjäristys voi ilmeisesti aiheuttaa suuria vahinkoja (Michigan Techological University, 2023). Kuvan kartasta näkyy myös hyvin, miten maanjäristykset sijoittuvat litosfäärilaattojen reuna-alueille. Tiedoston litosfäärilaatoista löysin GitHub-sivustolta GIS Loungen neuvomana ja tiedot maanjäristyksistä NCEDC- ja USGS-sivuilta.

Tulivuorien purkaukset

Myös tulivuoret sijoittuvat useimmiten litosfäärilaattojen reuna-alueille (kuva 2). Tämä tulivuorten ja maanjäristysten sijaintiin liittyvä asia johtuu litosfäärilaattojen liikkeestä. Sofia Salonen esitti blogissaan tulivuoret ja maanjäristykset samassa kartassa, mistä huomasi hyvin niiden sijoittumisen samoille alueille. Tähän ilmiöön voi perehtyä lisää mm. Helsingin yliopiston sivulla sekä Tulivuorikeskuksen sivuilla. Linkit löytyvät lähteistä. Olisi voinut olla myös mielenkiintoista esittää joko maanjäristykset tai tulivuoret koropleettiteemakarttana, koska varsinkin kaukaa tarkastellessa useat pisteet menevät päällekäin.  Yritinkin jakaa bufferoidun litosfäärilaattojen raja -tiedoston osiin, johon puolestaan olisin laskenut havaintopisteiden määrät eri alueilla ja esittänyt tämän väriskaalana. Näin olisi nähnyt selvemmin, millä litosfäärilaattojen reuna-alueilla havaintoja on eniten. En kuitenkaan onnistunut bufferoidun tiedoston jakamisessa osiin, joten en voinut toteuttaa tätä ideaa. Toisaalta näin jälkikäteen ajateltuna ruututeemakartta voisi toimia myös. Tulivuoria voi myös syntyä useita erilaisia, minkä vuoksi rupesin alussa merkitsemään erityyppisiä tulivuoria erilaisilla kuvakkeilla. Lopputulos oli kuitenkin niin epäselvä, että päädyin laittamaan kaikki tulivuorityypit samanlaisella kuvakkeella.

Meteoriitit

Meteoriitit puolestaan osuvat todennäköisesti sattumanvaraiseen paikkaan. Kartassa (kuva 3) meteoriitit sijaitsevat mantereilla, mutta tämä ei tarkoita, ettei meteoriitteja ole tippunut meriin vaan näitä on varmaankin vaan hankalampi havaita. Tätä käsitellään myös Displayr:n artikkelissa ”What are your chances of being hit by a meteorite?”. Artikkeli sisältää myös erilaisia karttoja tippuneista meteoriiteista.

Lähteet

Earthquake Magnitude Scale | Michigan Technological University (mtu.edu) luettu 17.3.2023

GitHub – fraxen/tectonicplates

Historic ANSS Composite Catalog Search (ncedc.org) luettu 17.3.2023

Maanjäristyksen uhreja Turkissa ja Syyriassa yli 22 000, lähes miljoona tarvitsee YK:n mukaan ruoka-apua (yle.fi) luettu 17.3.2023

Mannerlaattojen liikkeet | Syyt ja seuraukset (tulivuorikeskus.fi) luettu 19.3.2023

Meteorite Landings | NASA Open Data Portal 

NCEI Hazard Volcano Location Search (noaa.gov)

Perustietoa maanjäristyksistä | Seismologian instituutti | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) luettu 19.3.2023

Search Earthquake Catalog (usgs.gov) luettu 17.3.2023

Kurssikerta 6 – 24.2.2023 – sofia’s blog (helsinki.fi) luettu 19.3.2023

What Are Your Chances of Being Hit by a Meteorite? – Displayr

Where to Find Tectonic Plate GIS Data – GIS Lounge luettu 17.3.2023

Tällä viikolla harjoiteltiin bufferointia eli puskurointia ja analysointia. Opin myös mm. että field calculatorilla voi laskea vain valittuja kohteita koskevaa tietoa valitsemalla laatikon kyseistä toimintoa käyttäessä ja toisaalta, kyseisen laatikon olemassaolo kannattaa muistaa silloinkin kuin haluaa hyödyntää koko aineistoa, ettei vahingossa laske vain valittuja kohteita niin kuin minulle kävi. Onneksi virheistä oppii tehokkaasti silloin kun ymmärtää, mikä meni väärin!

QGIS:in parissa työskentely opettaa kyllä paljon kärsivällisyyttä ja itsenäisiä ongelmanratkaisutaitoja. Tällä kertaa sain harjoitetta tehdessäni virhekoodin, jonka ratkaistakseni seurasin QGIS Tutorial ja Tips -sivulta löytyviä ohjeita. Käytetyistä komennoista hyödyllisinä mieleen ovat painuneet ainakin aggregate, select by expression ja extract selected values. Olen huomannut myös, että karttakuvan selitysruudun taustan saa muutettua läpinäkyväksi, mikä oli hyödyllistä kuvan 2 karttaa tehdessäni.

Usein minulla harjoituksia tehdessä tapahtuu qgisissä joitain virheitä, joiden syytä en ymmärrä, mutta joista huolimatta olen saanut tehtävät tehtyä. Saan asian yleensä hoidettua, mutta jälkikäteen tulee mietittyä tekiköhän asian turhan hankalasti tai vaihtoehtoisesti, mikä ongelman syynä loppujen lopuksi olikaan.

Lentokenttien melu

Mietin tehtävän alussa, olisiko melualue todenmukaisempi, jos mukaan ottaisi tähdillä merkityt laskeutumisalueet (?) myös. Jätin ne kuitenkin pois ja piirsin vain kiitoradat polygoneina Malmin lentokenttää koskevaan tehtävään. Myöhemmin harjoitusta tehdessäni huomasin kuitenkin, että minulla oli oikeanlainen ajatus, koska tehtävän 1 (katso: vastaustaulukko) viimeisessä kysymyksessä Helsinki-Vantaan lentokentän suhteen pohdittiin muuttuneen laskeutumissuunnan aiheuttamaa muutosta melualueeseen.

Kuvassa 1 on näkyvissä kartalla Helsinki-Vantaan melualueet eri väreillä merkattuna sekä 2km säde piirrettynä kiitoradoista. Laitoin kuvaan myös näkyviin kodit, jotka sijaitsevat enintään 2km päässä kiitoradasta ja/tai vähintään 60dB melualueella. Tehtävässä 1 oli kohta,  jossa kysyttiin asuuko kukaan 2km säteellä ja väh. 65dB melualueella. Kuvasta kuitenkin nähdään, että turkoosilla merkityn alueen sisällä taloja ei ole ollenkaan 65dB alueella. Kiitoratojen piirtotarkkuus vaihtelee henkilöiden välillä, mikä puolestaan vaikuttaa siihen mihin asti säde yltää. Esimerkiksi Nikolai Tuurilla alueelle on osunut jokin talo, koska hänen laskujen mukaan 0,7% ihmisistä, jotka asuvat 2km säteellä Helsinki-Vantaan lentokentästä asuvat myös 65dB alueella,

 

Putkiremonttien tarpeen kartoittamista

Tehtävässä oli tarkoitus kartoittaa alueita, joissa tullaan tekemään paljon putkiremontteja. Vastaukset tehtävän kysymyksiin on nähtävissä vastaustaulukossa. Rupesin tekemään tehtävää yhdistämällä tietokantoja, joihin olin laskenut asuntojen lukumäärän summan sekä kaikista kerrostaloista, että vain 65-70 rakennetuista kerrostaloista. Myöhemmin ymmärsin, että tehtävässä kerrostalon täytyy olla 1 rakennus asuntojen sijaan, joten teinkin tehtävän kätevästi  count points in polygon -toiminnolla.

Tehtävää tehdessäni ymmärsin myös, että vuosina 1965-70 rakennettujen kerrostalojen osuus kaikista kerrostaloista ei kuvaa hyvin alueita, joilla tullaan tekemään eniten putkiremontteja. Tämä johtuu siitä, että jos yhdellä alueella on kolme kerrostaloa, joista kaksi tarvitsee remontin niin alue kuuluisi 60-80% luokkaan (katso kuva 2), mutta alue jolla 10:nen 50:stä tarvitsisi remontin kuuluisi 20-40% luokkaan siitä huolimatta, että siellä remontoitavia taloja olisi enemmän. Laitoinkin kuvaan 3 näkyville 1965-70 rakennettujen kerrostalojen määrän niiden osuuden sijaan, koska se kuvaa alueen putkiremontointitarvetta enemmän. Lisäksi tajusin harjoitukset jo tehtyäni, että toinen kuva olisi ollut hyödyllistä olla kaikkien talojen, ei vain kerrostalojen, putkiremonttien tarpeesta. Se kuvaisi remontointitarvetta vieläkin paremmin ottaen huomioon myös muut talotyypit.

Lähteet

Nikolai Tuuri. 2023. Nikolain blogi. 5. Kurssikerta. luettu 19.3.2023

QGIS Tutorials and Tips. Handling Invalid Geometries. luettu 16.2.2023

Itsenäistä opiskelua jälleen. Tällä kertaa luentotallenteen avulla. Seurasin kuitenkin pääosin kirjoitettuja ohjeita ja katsoin tallennetta vain, kun en ymmärtänyt asiaa kirjallisten ohjeiden perusteella. Koin kuitenkin, että luentotallenteesta oli iso apu, koska olen kokenut kirjalliset ohjeet paikoin epäselviksi ja hieman vajaiksi. En tällä kertaa esimerkiksi saanut ladattua paitulista saatuja peruskarttatiedostoja qgisiin, mutta ymmärsin tallennetta katsoessa että tarvittava tif-tiedosto löytyikin valmiiksi moodlesta ladatusta paketista niin kuin muutkin tarvittavat tiedostot.

Tällä viikolla harjoiteltiin rasteritiedostojen käyttöä ja viikon aiheena oli tehdä ruututeemakartta valitsemastaan aiheesta. Itse halusin tarkastella, kuinka paljon taaperoita on eri alueilla asuvissa perheissä pääkaupunkiseudulla. Karttakuvassa päädyin käyttämään kahta eri värin sävyjä yhden sijaan, jotta se olisi selkeämpi. Väreissä yriti ottaa huomioon punaviersokeat, mutta en kyllä tiedä, miten siinä onnistuin. Kuvan 1 perusteella voisi sanoa, että taaperoita asuu verrattaen paljon Helsingin keskustan lähistöllä sekä kenties Itä-Helsingissä. Tämä on minusta mielenkiintoista, koska olisin ajatellut että lapsiperheet asuisivat mielellään kauempana keskustasta, koska tällöin asuinalue voisi olla rauhallisempi ja lapsiystävällisempi sekä edullisempi. Toisaalta kartta ei ota huomioon sitä, että keskustassa asumistiheys on suurempaa kuin kaukaisemmilla alueilla. Kun vertaa tekemääni karttaa Pinja Rautiaisen karttaan asukkaiden yhteismäärästä pääkaupunkiseudulla, huomaa jonkun verran samankaltaisuutta. Todennäköisesti onkin niin, että useimmiten taaperoiden suurempi määrä alueella johtuu vain siitä, että alueella asuu enemmän ihmisiä ylipäätään.

Päädyin karttaa tehdessäni valitsemaan ruutukooksi 1 kilometrin ja koen, että se on myös aineistoon sopiva. Ruututeemakartta on kyllä mukava, kun voi hyvin vaikuttaa kartan tiedon yksityiskohtaisuuteen ruutukoon avulla. Vektoriaineistojen polygonit ovat yleensä jo ennalta määrätyn kokoisia, jolloin perinteistä koropleettikarttaa ei ole niin helppo aluekoon suhteen enää lähteä muokkailemaan. Toisaalta Tatu Jentze tuo blogissaan hyvin ilmi hieman vastakkaisen näkökulman kirjoittaessaan ”Verrattuna koropleettiteemakarttaan, ruututeemakartta on kovin kankea informatiivisesti, sillä ihminen tykkää usein muodostaa alueita, jotka eivät ole täydellisen neliön muotoisia. Toisaalta jos yhteiskunnan tai ihmisen muodostamat aluerajaukset eivät kiinnosta, tai on muuten vain kiinnostunut tasapaksuista keskiarvoista, ruututeemakartta sopii sinulle! ”. Voisikin olla, että jos ruututeemakartan päälle lisäisi jonkinlaisten alueiden rajat näkyviin siitä tulisi mukavamman näköinen sekä hieman informatiivisempi.

Pisteteemakartta puolestaan on sijainnin mukaan tarkempi, riippuen kuitenkin tarkasteluetäisyydestä, mutta laaja pisteteemakartta useilla havainnoilla voi olla epäselvä, jolloin ruututeemakartta voisi olla parempi vaihtoehto. Aineistot, jotka ovat pienempiä ja päällekkäisiä havaintoja ei ole sopivat puolestaan hyvin pisteteemakarttaan.

Lähteet

Pinja Rautiainen. 2023. Geoinformatiikan kurssiblogi.  4. harjoitus. luettu 19.3.2023

Tatu Jentze. 2023. MAA-202 TATU. Viikko 4 – Ruudun takaa. luettu 19.3.2023