6. viikko: erilaiset hasardit – Geoinformatiikan maailma

Tällä kertaa käytiin läpi maanjäristyksiä, tulivuoria ja meteoriitteja eli erilaisia hasardeja. Viikon harjoitteiden avulla opin yhdistämään kaksi tiedostoa yhdeksi qgis:in avulla ja muokkaamaan kartalla näkyvien päällekkäisten pisteiden järjestystä. Tuli myös kerrattua tason projektion vaihtamista oikeaoppisesti niin, että taso ei katoa näkyvistä. Tämä tapahtui siis luomalla kokonaan uusi taso vanhasta export-toiminnolla ja muuttamalla tähän haluttu projektio. Uuden tason luominen tuli myös tarpeeseen, kun csv-tiedoston halusi muuttaa shapefile tiedostoksi, mikä mahdollisti tason muokkaamisen. Csv- tiedostoja tuli myös muokkailtua melko paljon, jotta ne latautuisivat halutun kaltaisina qgisiin.

Isoin ongelma, jonka tällä kertaa kohtasin oli vääristynyt kartan mittakaava ja toisaalta edes sen saaminen näkyviin. Aluksi käytin sellaista WGS 84 projektiota, minkä mittana taisi olla asteet, joten mitakaava ei näkynyt ollenkaan. Projektiota tuli sitten vaihdettua toiseen, mutta huomasin, että kun zoomasin karttaa mitan ilmoittama etäisyys suureni ja kuvaa pienentäessä taas mitan ilmoittama etäisyys pieneni eli päinvastoin kuin pitäisi olla. En myöskään onnistunut ratkaisemaan mittakaavaan liittyvää ongelmaa, joten tämän kerran karttakuvissa ei mittakaavoja valitettavasti ole näkyvillä. Harjoituksia tehdessä tuli mietittyä, että olisi kiva jos kurssi olisi sisältänyt enemmän kaikenlaisia esimerkkitapauksia ongelmatilanteista, koska minusta tuntuu että näin aloittelevana qgis:in käyttäjänä ne ovat sen joka kertaisessa käytössä enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Maanjäristykset

Lähiaikoina on ollut uutisissa Turkin ja Syyrian rajan lähettyvillä 6.2 tapahtunut maanjäristys, jossa kuoli yli 22 000 ihmistä. Kyseisen maanjäristyksen voimakkuus oli 7,8 (yle.fi, 2023). Maanjäristykset ovatkin siis ajankohtainen aihe. Kuvassa 1 on näkyvillä maanjäristyksiä, jotka ovat tapahtuneet vuodesta 1950 lähtien. Päädyin rajaamaan aineistosta maanjäristykset, jotka ovat voimakkuudeltaan vähintään 6:den suuruisia, sillä tällöin maanjäristys voi ilmeisesti aiheuttaa suuria vahinkoja (Michigan Techological University, 2023). Kuvan kartasta näkyy myös hyvin, miten maanjäristykset sijoittuvat litosfäärilaattojen reuna-alueille. Tiedoston litosfäärilaatoista löysin GitHub-sivustolta GIS Loungen neuvomana ja tiedot maanjäristyksistä NCEDC- ja USGS-sivuilta.

Kuva 1: Vuodesta 1950 lähtien tapahtuneet maanjärisykset, joiden suuruus on vähintään 6.

Tulivuorien purkaukset

Myös tulivuoret sijoittuvat useimmiten litosfäärilaattojen reuna-alueille (kuva 2). Tämä tulivuorten ja maanjäristysten sijaintiin liittyvä asia johtuu litosfäärilaattojen liikkeestä. Sofia Salonen esitti blogissaan tulivuoret ja maanjäristykset samassa kartassa, mistä huomasi hyvin niiden sijoittumisen samoille alueille. Tähän ilmiöön voi perehtyä lisää mm. Helsingin yliopiston sivulla sekä Tulivuorikeskuksen sivuilla. Linkit löytyvät lähteistä. Olisi voinut olla myös mielenkiintoista esittää joko maanjäristykset tai tulivuoret koropleettiteemakarttana, koska varsinkin kaukaa tarkastellessa useat pisteet menevät päällekäin. Yritinkin jakaa bufferoidun litosfäärilaattojen raja -tiedoston osiin, johon puolestaan olisin laskenut havaintopisteiden määrät eri alueilla ja esittänyt tämän väriskaalana. Näin olisi nähnyt selvemmin, millä litosfäärilaattojen reuna-alueilla havaintoja on eniten. En kuitenkaan onnistunut bufferoidun tiedoston jakamisessa osiin, joten en voinut toteuttaa tätä ideaa. Toisaalta näin jälkikäteen ajateltuna ruututeemakartta voisi toimia myös. Tulivuoria voi myös syntyä useita erilaisia, minkä vuoksi rupesin alussa merkitsemään erityyppisiä tulivuoria erilaisilla kuvakkeilla. Lopputulos oli kuitenkin niin epäselvä, että päädyin laittamaan kaikki tulivuorityypit samanlaisella kuvakkeella.

Kuva 2: Tulivuoret, jotka ovat purkautuneet vuonna 1964 tai sen jälkeen.

Meteoriitit

Meteoriitit puolestaan osuvat todennäköisesti sattumanvaraiseen paikkaan. Kartassa (kuva 3) meteoriitit sijaitsevat mantereilla, mutta tämä ei tarkoita, ettei meteoriitteja ole tippunut meriin vaan näitä on varmaankin vaan hankalampi havaita. Tätä käsitellään myös Displayr:n artikkelissa ”What are your chances of being hit by a meteorite?”. Artikkeli sisältää myös erilaisia karttoja tippuneista meteoriiteista.