Helsingin yliopisto
Postdoc-tutkija, VTT Matleena Frisk tutkii hankkeessa esiaviollisiin heteroseksuaalisiin seurustelusuhteisiin liittyvien käytäntöjen muuttumista 1950-luvulta 1970-luvulle. Frisk tarkastelee seurustelu- ja seksisuhteisiin liittyvien normatiivisten mallien muuttumista sekä raskaudenehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen keskeisenä lähteenä käytetään omaelämäkerrallisia tekstejä. Ennen seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän käsitteiden nousemista julkiseen keskusteluun miesten tai poikien oletettiin tekevän seksuaaliset aloitteet, kun taas tyttöjen tai naisten oli vaikea ilmaista suostumusta, sillä heidän ei sopinut tuoda näkyviin seksuaalista halua. Frisk käsittelee lisäksi sitä, miten ehkäisymenetelmät, vuoden 1970 aborttilaki ja aviottoman lapsen synnyttämisen kulttuurisen merkityksen muuttuminen vähensivät huolta ei-toivotusta raskaudesta. Frisk ja Keski-Petäjä pohtivat yhdessä ehkäisyn ja abortin saatavuutta ja niiden merkitystä elämänhallintaan. Lisäksi Frisk ja Taavetti uudelleenanalysoivat 1990-luvun alussa osana FINSEX-hanketta kerättyjä seksuaalielämäkertoja.
Friskin laajemmissa tutkimusintresseissä yhdistyvät normit, kulttuuriset muutokset ja kulutus. Hän yhdistää tutkimuksessaan kulutushistorian, sukupuolen historian ja seksuaalihistorian näkökulmia. Friskin talous- ja sosiaalihistorian alan väitöskirja ilmestyi helmikuussa 2019 Nuorisotutkimusseuran julkaisemana. Sähköposti: matleena.frisk ( a ) helsinki.fi
Tohtorikoulutettava, VTM Miina Keski-Petäjä tutkii talous- ja sosiaalihistorian väitöskirjassaan nuorten suomalaisnaisten kokemuksia ei-toivotuista raskauksista 1950-60-luvulla sekä mahdollisuuksia vaikuttaa lastenhankintaan. Tutkimuksessa tarkastellaan ensi kertaa sitä, miltä sotien jälkeinen väestöpoliittisesti värittynyt aborttilainsäädäntö ja toisaalta ehkäisyvälineiden heikko saatavuus merkitsivät nuorille naisille ja heidän elämänkululleen. Keski-Petäjä kerää tutkimukseensa muistitietoa aiheesta ja etsii edelleen haastateltavia ja/tai kirjoituksia kokemuksista.
Aiemmin hän on tutkinut pro gradu -työssään abortin hakemisen prosesseja Väestöliiton sosiaalineuvoloista. Keski-Petäjä työskentelee myös yliaktuaarina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastojen yksikössä, jossa hän on perehtynyt sukupuolten tasa-arvon sekä väestökehityksen, erityisesti syntyvyyden, tilastointiin. Sähköposti: miina.keski-petaja ( a ) helsinki.fi
Postdoc-tutkija VTT, FM Riikka Taavetti keskittyy hankkeessa suomalaisen seksitutkimuksen tieteenhistoriaan. Taavetti perehtyy erityisesti vaikutusvaltaiseen FINSEX-tutkimushankkeeseen, sen tieteellisiin juuriin sekä hankkeen tutkimuksissa rakentuneeseen kuvaan suomalaisesta seksuaalisuudesta sekä suomalaisuudesta laajemmin. Taavetti analysoi uudelleen hankkeessa 1990-luvun alussa kerättyjä seksielämänkertoja samansukupuolisen halun sekä väkivallan kokemuksista kertomisen näkökulmasta (jälkimmäinen yhteistyössä Matleena Friskin kanssa). Taavetti väitteli tohtoriksi poliittisen historian tieteenalalta syksyllä 2018 ja hänen tutkimusintressinsä kohdistuvat queer-historiaan ja seksuaalisuuden historiaan, muistitietotutkimukseen ja muistin politiikkaan sekä arkistoihin historian tutkimuksessa ja feminismin historiaan. Lisätietoa hänen tutkimuksistaan ja julkaisuistaan löytyy henkilökohtaisilta verkkosivuilta sekä Tuhat-tietokannasta. Sähköposti riikka.taavetti ( a ) helsinki.fi
Aino Sutinen on helsinkiläinen sarjakuvantekijä, kuvittaja ja päätoimittaja. Hän on erikoistunut dokumentaarisiin sarjakuviin ja informatiivisiin kuvituksiin, usein yhteiskunnallisista aiheista. Hänellä on sosiologian ja kehitysmaatutkimuksen BA-tutkinto Sussexin yliopistosta Britanniasta.
Sutinen on työskennellyt useiden tutkijoiden ja yliopistojen kanssa kuvittaen tutkimusta ja seminaareja. Tiedettä popularisoivista sarjakuvista voi mainita esimerkiksi Pysäytetyt-projektin etnisestä profiloinnista (profiling.fi/mm/fi/).
Sutinen on tehnyt lukuisia lehti- ja nettisarjakuvia ja ollut mukana useissa antologioissa, kuten Sarjakuva-Finlandian voittanessa historiakirjassa Sisaret 1918 (2018). Hän on julkaissut matkasarjakuvakirjat Taksi Kurdistaniin – Reppumatkasarjakuvia Lähi-idästä (2009) ja Vaimoksi vuorille – Reppumatkasarjakuvia Etälä-Kaukasiasta (2015).
Hän työskentelee myös Sarjainfo-kulttuurilehden päätoimittajana Suomen sarjakuvaseuralla. ainosutinen.net
Johanna Rojola eli Roju on valmistunut sarjakuvataiteilijaksi Angoulêmen taidekoulusta Ranskasta ja opiskellut lisäksi mm. taidetta ja graafista suunnittelua. Roju työskentelee monipuolisesti sarjakuvan parissa, mm. erilaisissa tuotannollisissa ja kuratoriaalisissa rooleissa, Kutikuti- ja Feministinen sarjakuvatoiminta-kollektiiveissa sekä opettajana ja asiantuntijana. Rojun erityisosaamista on sarjakuvan soveltava käyttö. Rojulle myönnettiin Suomen sarjakuvaseuran sarjakuvaneuvos -arvonimi työstään sarjakuvan parissa vuonna 2016.
Roju on ollut mukana mm. julkaisuissa Jätti-Kuti (Kutikuti & Zum Teufel 2019) ja Feministisen pedagogiikan ABC (Vastapaino 2018) sekä toimittanut teokset La bande dessinée finlandaise (Rackham 2013), Suffragettien city (Schildts 2011) ja Raivoa ja lamaannusta (Teos 2010).
Hankkeessa hän koostaa tutkimusta sarjakuviksi yhdessä tutkijoiden kanssa sekä kirjoittaa omia sarjakuvakäsikirjoituksia hankkeen aihepiireihin liittyen.
Sähköposti: roju (a) kaapeli.fi
Instagram: @roju_art
Projektin johtaja, dos. Hanna Kuusi toimii yhteiskuntahistorian yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän on sosiaalihistorioitsija, jonka tutkimukset keskittyvät erityisesti sotien jälkeisten vuosikymmenten hyvinvoinnin ja terveyden sekä myös kulutuksen teemoihin. Tässä hankkeessa hänen tutkimuskohteitaan ovat avioliittoneuvonta ja lapsettomuuden hoidot 1940-1970-luvuilla. Valmisteilla on mm. teemanumero keinohedelmöityksistä ennen IVF:ää kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.
Sähköposti hanna.kuusi (at) helsinki.fi
Postdoc-tutkija VTT Sophy Bergenheim tutkii hankkeessa väestöpolitiikan parissa toimineita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä 1940-luvulta 1960-luvulle. Suomen sote-järjestökenttää ovat dominoineet keskustaoikeistolaiset toimijat, joiden ideologia on pohjautunut enemmän tai vähemmän korostetusti porvarillisiin sukupuoli- ja perhearvoihin. Bergenheim tarkastelee tutkimuksessaan järjestöjen aatteellista toimintaa niin poliittisen retoriikan kuin käytännön toiminnan osalta. Hän tuo esille myös ihanteiden representaatioiden ja tosiallisesti vallitsevien olosuhteiden välisiä ristiriitoja. Näiden tarkastelukulmien kautta hän analysoi myös väestöpoliittisesti kehystetyn sosiaali-, perhe- ja terveyspolitiikan suhdetta hyvinvointivaltion ja sen universalististen ihanteiden kehitykseen.Bergenheim väitteli poliittisen historian tieteenalalta kesällä 2020 väitöstutkimuksellaan Yhteiskunnan, kansakunnan ja kansan asialla: Järjestöt, yhteiskuntapolitiikka ja asiantuntijuus Suomessa 1930–60-luvuilla.
Profiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/sophy-bergenheim/