Kurssikerta 1

Ensimmäisellä kurssikerralla käytiin läpi kurssisuoritukseen liittyvät asiat ja kerrattiin paikkatietoaineiston perusasioita sijainti- ja ominaisuustiedosta rasteri- ja vektoriaineistoihin. Pääsimme myös itse “tosi toimiin” ja käyttämään QGIS-ohjelmistoa. Ensimmäisen harjoituksen parissa menikin melkein koko loppu tunti, mutta sen tultua valmiiksi oli QGIS:n toiminnot ja työkalut jo huomattavasti tutumman tuntuisia. Toisaalta uskon, että menee vielä kauan ennen kuin QGIS:n käyttäminen sujuu mutkattomasti. On vielä paljon opittavaa ja todennäköisesti useampia turhautumisia edessä. Onneksi apua saa, kun vain kysyy.  

kuva 1: Ensimmäinen harjoitus. Nitrogen Inputs in HELCOM Countries.

Tämän kurssikerran tehtävänä oli hyödyntää Suomen kuntien tietokantaa ja tuota valitsemastasi aineistosta koropleettikartta. vaihtoehtoja oli useampi, joista päädyin ensimmäiseen: “Lataa kurssikansiosta Suomen kunnat -kartta. Tarkastele valmista valikoimaa muuttujia ja visualisoi niistä mieleisesi”, koska halusin keskittyä vielä harjoittelemaan ja kertaamaan itse ohjelmiston käyttämistä.  Kurssiblogissaan Tatu kirjoittaa “tärkeintä oli ymmärtää mistä eri työkalut löytyvät ja kuinka niitä voi hyödyntää”. Olen täysin samaa mieltä.  Alun kankeudesta huolimatta kartan tuottaminen sujui huomattavasti ketterämmin kuin harjoituksessa, jonka teimme kurssikerran aikana yhdessä. Myönnettäköön, että jouduin pariin otteeseen palaamaan ohjeisiin. 

Kuva 2: Ensimmäinen tehtävä. Kartta ruotsinkielisten osuudesta Suomen kunnissa vuonna 2015.

Laadin kartan ruotsinkielisten osuudesta Suomen kunnissa. Kurssin Moodle sivulta lataamani aineisto (kartta, muuttujat, tms.) olivat vuodelta 2015. Laatimallani kartalla havaitaan selkeästi ruotsinkielisen väestön voimakas keskittyminen Suomen eteläisiin, lounaisiin ja läntisiin rannikkokuntiin. Muualla Suomessa ruotsinkielisten osuus on 0–12 %. Suomenruotsalainen väestö on keskittynyt Svenskfinlandiin, joka viittaa Manner-Suomen kaksikielisiä kuntia Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinaisuomessa ja ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia Ahvenanmaalla. Näitä kuntia on yhteensä 49. (Saarenmaa, 2021).  

Lähteet: 

Jentze T. (23.1.2022). Luento 1 – 18.1.2023 [blogikirjoitus]. MAA-203 Tatu. https://blogs.helsinki.fi/jentze/2023/01/23/luento-1-18-1-2023/

Saarenmaa, K. (5.11.2021). Ruotsinkielisillä keskimääräistä enemmän lapsia – jo lähes puolet kaksikielisiä. Tieto & Trendit.