University of Helsinki
(in English below)
Esittelimme tutkimustamme tänään avatussa EARLI 2021 ONLINE -konferenssissa. Esittelijänä toimi tutkimusryhmämme jäsen Jaanika Blomster. EARLI (The European Association for Research on Learning and Instruction) on kansainvälinen kasvatustieteen verkosto-organisaatio, jossa on yli 2000 jäsentä yli 60 maasta. (EARLI 2021.) Tutkimuksemme oli osa Espresso Paper -sessiota, seuranaan viisi muuta kiinnostavaa korkeakoulutuksen tutkimusta. Tässä blogitekstissä annamme päivityksen tutkimusprosessimme vaiheista ja sen alustavista tuloksista.
Kuinka tutkimuksesi hyötyy opetuksestasi?
Tämä kysymys nousi esiin viime syksynä yhteiskehittämisen työpajassa, joka toimi esitutkimuksena tutkimuksellemme. Tähän asti suurin osa tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä käsitelleistä tutkimuksista on keskittynyt tutkimuksen vaikutuksiin opetuksessa, ja vain muutamassa tutkimuksessa on perehdytty opetuksen vaikutukseen tutkimuksessa (Elken ja Wollcheid, 2016). Näin ollen tutkimuskysymykseksemme asetettiin tämä:
- Millaisia positiivisia vaikutuksia opetuksella on tutkimukseen?
Haastattelimme viime vuoden marras-joulukuussa 17 erittäin kokenutta tutkija/opettajaa Helsingin yliopiston Maatalous- metsätieteellisen ja Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnista. Puoli-strukturoidut haastattelut toteutettiin istuma-, kävely- ja Zoom-haastatteluina. Haastettelurunko suunniteltiin luotaamaan haastateltavien käsityksiä ja käytänteitä tutkimuksen ja opetuksen yhteydestä. Kysyimme esimerkiksi seuraavaa:
- Onko tutkimuksesi hyötynyt opetuksestasi? Jos on, miten?
- Millainen rooli opiskelijoilla on opetuksessasi?
- Osallistuvatko oppilaasi tutkimustyöhösi? Jos osallistuvat, miten?
Analysoimme haastateltavien vastauksia kevään 2021. Käytimme tässä laadullista sisällönanalyysia yhdistäen induktiivista ja deduktiivista lähestymistapaa (Mayring, 2000). Haastateltavien puheenvuoroista löytyi yhteensä 30 tapaa, joilla opetus hyödyntää tutkimusta. Nämä erilaiset tavat sijoitettiin 13 kategoriaan ja nämä kategoriat edelleen viiteen teemaan. Kategoriat ja teemat nimettiin niiden tutkimuksen dimensioiden mukaan, joihin opetuksen positiivinen vaikutus kohdistui. Viisi teemaa ovat nimeltään: 1) Tutkija/opettajan työhyvinvointi, 2) Tutkimuksen asiantuntijuus ja osaaminen, 3) Tutkimusprosessi, 4) Tiedeyhteisö ja 5) Tutkimuksen ja yhteiskunnan yhteys. Pistimme merkille, että opiskelijoilla oli tärkeä rooli jokaisessa teemassa.
Tuloksemme nostaa esiin laajan vaikutusmuotojen kirjon, joilla haastateltavamme kuvasivat opetuksen hyötyjä tutkimukselle. Akateemiselle yhteisölle ja tutkimukselle yleensäkin voisi olla eduksi, jos tutkimuksemme tieto nostetaan keskusteluun mukaan. Tällä voi olla vaikutuksia niin opetussuunnitelmiin ja pedagogisiin ratkaisuihin, työn reflektointiin, kuin siihen tapaan jolla tiedonmuodostuksen prosessi käsitetään. Tutkimustuloksemme voi, ja sen pitäisi, muuttaa yliopiston kannustusjärjestelmiä, akateemisen henkilöstön palkkausmenettelyjä, työhyvinvointia sekä opiskelijoiden osallisuutta ja oppimista. (kts. myös Harland 2016.)
Nyt työskentelemme kohti julkaisua, emmekä halua pilata yllätystä. Siksi joudutte nyt odottamaan hieman pitempään tarkempaa esitystä tuloksistamme. Hyvää syksyä kaikille!
Our study was presented today at the EARLI 2021 ONLINE conference by our research group member Jaanika Blomster. “The European Association for Research on Learning and Instruction (EARLI) is an international networking organisation for junior and senior researchers in education. Representing over 2000 members in more than 60 countries, EARLI is the biggest educational association in Europe” (EARLI 2021.) Our study was part of an Espresso Paper session, together with 5 other interesting studies on Higher Education. In this blog text we give an update on our research process and its preliminary results.
How does teaching enhance your research?
This question was raised by the academics who participated our co-creative workshop held last autumn as a pilot study for our research project. So far, most studies on research-teaching nexus focus on the impact that research has on teaching, while only few have investigated the impact of teaching on research (Elken & Wollscheid, 2016). Therefore, our research question is:
- What kind of positive influences does teaching have on research?
Last year, from November to December, we interviewed 17 highly experienced academics from the Faculty of Agriculture and Forestry and the Faculty of Biological and Environmental Sciences at the University of Helsinki. The semi-structured interviews were conducted in person during a walk or via Zoom. The interview was designed to explore the academics’ perceptions and practices on the connection between their research and teaching. Some of the questions were:
- Has your teaching had a positive effect on your research? If so, how?
- What kind of roles do your students have in your teaching?
- Do your students take part in your research work? If so, why?
We analysed the data at spring 2021. We used qualitative content analysis combining inductive and deductive analysis strategies (Mayring, 2000). In the analysis we found altogether 30 examples of teaching enhancing research. Those examples were placed into 13 categories, and the categories into five different themes. Themes were named by the different aspects of research that were positively affected by teaching. Those themes were: 1) Academic´s well-being at work, 2) Researcher expertise and know-how, 3) Research process, 4) Scientific community, and 5) Connection between research and society. In all of these five themes the students played an important role.
As our results show, the academics described a vast variety of examples of how teaching supports research. It might be beneficial for academic community and for research that this knowledge is brought into wider discussion. This may affect curricular and pedagogical choices, self-reflection of work, and how the process of knowledge production is perceived. It also may, and should, change rewarding systems of universities, academic staff recruitment policies, work wellbeing, student engagement and learning (see also Harland 2016).
Now we are getting closer to publishing, and do not wish to spoil the surprise. Therefore you´ll need to wait a little longer to get the results in more detail. Happy autumn to you all!
Lähteet/References:
EARLI 2021. https://www.earli.org/
Elken, M. & Wollscheid, S. 2016. The relationship between research and education: typologies and indicators. Oslo: Nordic Institute for Studies in Innovation (NIFU)
Harland, T. 2016. Teaching to enhance research. Higher Education Research & Development 35, no. 3:461-472
Mayring, P. 2000. Qualitative Content Analysis. Forum: Qualitative Social Research, 1(2), Art.20
