Tällä kurssikerralla saimme tarkasteltavaksemme teemakartan Afrikan alueelta, jossa esitettiin kyseisellä alueella esiintyneitä konflikteja ja niiden laajuutta sekä timanttikaivoksia ja öljykenttiä. Kartan pohjalta näyttää siltä, että luonnonrikkauksien ja konfliktien välillä on yhteys. Tamanttikaivoksilla näyttää olevan suurempi yhteys konflikteihin kuin öljykentillä. Markus Jylhän ajatuksia mukaillen konflikteihin vaikuttavat Afrikassa monet muutkin seikat. Tästä esimerkkinä voidaan todeta ainakin makean veden varat. Koska luonnonvaroilla on yhteys konfliktien esiintymiseen, voidaan todeta, että yksi syy alueellisiin koflikteihin liittyy taloudellisiin motiiveihin. Näistä luonnonrikkauksista on niiden hallitsijalle suurta taloudellista hyötyä. Jos olisi tietoa esimerkiksi timanttikaivosten tai öljykenttien löytämisvuodesta ja konfilktin alkamisvuodesta, voitaisiin tarkastella, onko näillä seikoilla todellinen yhteys. Toisin sanoen, onko konflikti alkanut sen jälkeen, kun on saatu tietoon jonkin alueen rikkaudet. Jos tiedossa olisi timanttikaivosten tai öljykenttien tuottavuusluokittelu, voitaisiin tarkastella vaikuttaako tämä konfilktin kestoon tai laajuuteen. Jos tiedossa olisi Internet-käyttäjien lukumäärä eri vuosina, voitaisin tarkastella, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia luonnorikkauksilla olisi alueelle. Internet-käyttäjien määrä kuvastaa hyvin taloudellista hyvinvointia. On kuitenkin odotettavissa, että taloudellinen hyvinvointi koskettaisi vain harvoja, joten Internet-käyttäjien määrä ei luonnonrikkauksien myötä kuitenkaan leviäsi laajemmalle käyttäjäkunnalle.
Toisena tehtävänä meillä oli laatia tulvaindeksikartta Suomen alueelta. Tarkoituksena oli kerrata jo opittua eli yhdistää kaksi erilaista teemakarttatyyppiä toisiinsa sekä tuoda map-infoon excel-taulukkolaskentaohjelmasta tietoa. Aineistosta oli valmiiksi tehty histogrammi, josta näkyy, että kyseessä on vinojakauma. Tällaiseen aineestoon sopii hyvin kvantiili jakauma, joten valitsin sen omaan karttaani. Loin karttaan järvisyysporsentin pylväsdiagrammilla ja tulvaindeksin eli tulvaherkkyyden koropleettikarttana. Koska aiheena oli veteen liittyvät muuttujat, valitsin väreiksi sinisen eri sävyt. Valitsin pylväät ja koropleettikartan sävyt kuitenkin toisistaan selvästi erottuvilla sinisen sävyillä.
Kartasta voidaan havaita, että Suomessa on eniten järviä jo nimestäänkin tunnetulla Järvi-Suomen aluella, Kainuussa ja aivan pohjoisimmassa Suomessa. Tulvaherkkyys on suurinta Pohjanmaan ja Etelä-Suomen alueella. Näille alueille on ominaista vähäinen järvisyys sekä peltovaltaisuus. Keväisin järvisillä alueilla, kun jäät sulavat, järvet varastoivat vettä. Sellaisilla alueilla, joilla ei ole järviä, syntyy helpommin tulvia. Maatalous on myös riippuvainen tulvista. Tulvasuojelu ja tulvavallit ovat kuitenkin usein riittämättömiä ja suurtulvat voivat aiheuttaa tuhoja tällaisilla alueilla. Isoissa kaupungeissa Etelä-Suomessa on myös vähän järviä ja rakentaminen on tiivistänyt maata. Rankkasateiden yllättäessä syksyisin, ne saattavat aiheuttaa tulvia, jotka täyttävät viemärit nopeasti.
Lähde: Marjus Jylhän blogi, 2011. https://blogs.helsinki.fi/majylha/