Seitsemännellä eli viimeisellä kurssikerralla tarkoituksena oli toteuttaa oma projekti itse haetusta aineistosta. Halusin tarttua Itämereen ja löysinkin SYKEn avointa dataa lajistosta ja veden ominaisuuksista. Päätin tarkastella eri avainlajiyhteisöjen esiintyvyyttä veden eri näkösyvyyksissä. Näkösyvyys kuvaa valon vaimenemista säteilyyn vaikuttavien aineiden yhteisvaikutuksesta, eli veden läpinäkyvyyttä tiettyyn syvyyteen asti. Veden näkösyvyys on usein yhteydessä rehevöitymiseen. Mitä rehevämpi vesistö on, sitä pienempi on näkösyvyys.
Kohtasin aika paljon ongelmia. Ensin käytin vahingossa rasterimuotoista dataa, jonka ihmettelyyn käytin pitkän tovin. Kun sain datan ruudulle vektorimuotoisena, QGIS kaatui kaksi kertaa, ja jouduin aloittamaan alusta. Tähän mennessä olin kerrannut rajapintojen käyttöä, testannut hermojani ja unohtanut täysin, mitä olin tekemässä.
Vihdoin sain auki kaiken tarvitsemani. Aineisto sisälsi paljon eri avainlajiyhteisöjä, mutta päätin ainakin aluksi rajata tarkasteluun putkilokasvit ja punalevät ja niiden esiintyvyyden veden eri näkösyvyyksissä. Putkilokasvit hyötyvät typen ja fosforin päästöistä, jotka kiihdyttävät rehevöitymistä, eli perustuotannon kasvua. Ne useimmissa tapauksissa tarvitsevat myös alustan kiinnittymistä varten, joten oletan niiden esiintyvän lähellä rannikkoa. Punalevien elinympäristöä ovat pohja-alueet, joihin pääsee valoa. Ne käyttävät fotosynteesiin valon lyhyempiä aallonpituuksia, jotka ylettävät veden pohjaan asti. Tästä syystä punalevät voivat elää suhteellisen syvilläkin alueilla. Vesi, jonka näkösyvyys on kovin pieni, ei päästä lävitseen edes punaleville riittävää määrää valoa. Näin ollen oletan punalevien esiintyvän pääosin alueilla, jotka ovat kauempana rannikosta kuin putkilokasvien alueet. Oletan myös, että punalevät esiintyvät alueilla, joiden näkösyvyys on suurempi kuin alueilla, joilla putkilokasveja esiintyy.
Kuva 1. Putkilokasvien ja punalevien esiintyvyys Suomen rannikkoalueella.
Se oli sitten semmoinen kurssi! Visioni tästä viimeisestä työstä oli paljon villimpi kuin lopputulos, mutta niin se välillä menee. Sain hyvät eväät kuitenkin jatkaa gis-hommien treenailua myöhemmissä jutuissa.
Sanna
Lähteet:
- Lappalainen, J., Virtanen, E. A., Kallio, K., Junttila, S., & Viitasalo, M. (2019). Substrate limitation of a habitat-forming genus Fucus under different water clarity scenarios in the northern Baltic Sea. Estuarine, Coastal and Shelf Science, 218, 31-38. doi: https://doi.org/10.1016/j.ecss.2018.11.010