Hei!

Tämä blogi on luotu maantieteen Geoinformatiikan menetelmät -kurssia varten. Jaan tänne viikottain kurssikerroilla ja kotona tehtyjä harjoitustöitä ja niihin liittyviä tekstejä. En ole aiemmin pitänyt blogia vapaa-ajalla tai kouluhommissakaan, niin katsotaan mitä tästä tulee!

Tänään oli kurssin ensimmäinen kerta. Koko luokka istui hiljaa ainakin ensimmäisen tunnin, kun kävimme päivän teoriaa, joka oli aika tuttua jo minulle. Aiemmilta maantieteen kursseilta on tullut tutuksi paikkatietoon liittyviä asioita, kuten miten rasteri- ja vektoriaineisto eroavat toisistaan.

Tulemme käyttämään tällä kurssilla paljon QGIS-ohjelmaa, joka on minulle ennestään jo hieman tuttu, mutta en ole käyttänyt sitä hetkeen. Enköhän hallitse sen käytön tämän kurssin jälkeen!

Harjoitus tunnilla

Päivän harjoitus oli koropleettikartta (kuva 1). Harjoitus oli hyödyllinen, koska se toimi hyvänä johdatuksena QGIS:sän käyttöön. En olisi pienen käyttötauon jälkeen osannut varmaan tehdä mitään ohjemassa. Olen tyytyväinen lopputulokseeni, koska siitä käy oleellisin ilmi ja se on mielestäni selkeä. Tunnilla kaikki taisivat seurata opettajan mukaan, mitä tehdään, jonka takia kaikkien tämä 1. harjoituskartta (kuva 1) näyttää aika samalta. Jos tekisin kartan uudestaan, valitsisin varmaan vähän eri värit. Ainakin minulla kirkkaan punainen käy aika vahvasti silmään, eikä karttaa ole kiva katsoa kovin pitkään. Olisin halunnut myös kirjoittaa legendan suomeksi, mutta tein opettajan perässä englanniksi.

Huomasin jälkikäteen, että kartan yksi määrittelyluokista on täysin tyhjä, koska se on 0-0. Vertasin karttaani saman päivän ryhmäläisen Kalla-Maria Tiilikaisen karttaan ja huomasin, että hänelläkin ensimmäinen luokka on täysin tyhjä. Teimme kaikki samalla tavalla 1. kartan, joten opettajallakin tuli sama moka, mutta emme huomanneet sitä perjantaiaamun tunnilla.

Huomasin tänne blogiin kuvaa lisätessä, että kuvanlaatu kärsii hieman. Etenkin täällä blogisivulla kuva näyttää jostain syystä huonolaatuiselta. Tämän ongelman voisi kiertää lisäämällä kuvan pdf-tiedostona, mutta tällöin sitä ei saisi suoraan tähän sivulle näkyviin, vaan lukijan pitäisi klikata se erikseen auki. (Lisäys 24.1.2023: Kun kuvaa suurentaa blogin muokkaussivulla, näkyy se myös parempilaatuisena oikealla blogisivulla).
Kuva 1. Kartta Itämeren valtioiden typpipäästöistä.

Tunnin työskentelytapa sopi minulle hyvin, koska tykkään edetä selkeässä järjestyksessä. Seuraamalla opettajaa pysyn kärryillä ja mukana tekemisessä. Pari kertaa oppitunnilla autoimme vierustoverin kanssa toisiamme, kun oli mennyt jokin välivaihe ohi. Se olikin ehkä vaikeinta tänään. Opettajan perässä on kyllä helppoa tehdä samaa asiaa, mutta jos ihan hetkenkin katsoo muualle, on opettajan ruudulle saattanut ilmestyä jo seuraava valikko, jonka klikkauskohta jäi näkemättä. Tällöin kuitenkin apua saa kaverilta tai kysymällä opettajalta.

Kotitehtävä

Olin äsken jo ihan valmiina repimään pelihousut, kun en saanut ensimmäiseen kotitehtävään tarvittavaa aineistoa auki QGIS:ssä. Meinasin kirjoittaa tänne blogiin vain, että nyt en osaa ja luovutan. Onneksi kaverin avulla pääsin aukaisemaan tiedoston. Olin yrittänyt avata kuntatiedostoa projektina ja sen jälkeen rasteritiedostona, vaikka kyseessähän on vektoriaineisto :D. Lisäksi läppärini GQIS oli suomeksi, minkä takia en saanut ohjeiden välivaiheita kunnolla seurattua. Nyt sain vaihdettua kielen englanniksi ja homma alkaa toivottavasti luistamaan! Ihan hauskaa tämä blogin kirjoittaminen, kun tänne voi ehkä vähän rennommin jakaa ajatuksia tehtävien tekemisestä. Yleensä tehtävien palautukset ovat vain valmis kartta tms. ja siihen liittyvää tekstiä. Täällä blogissa pääsee näkemään koko tehtävän tekemisen vaiheet, eikä vain huoliteltua lopputulosta.

Aloin tekemään kotitehtävää “Harjoitus 1” -Word-tiedostoa seuraten. Hain vähän myös apua netistä, koska en esimerkiksi löytänyt “Statistics panel” -paneelia QGIS:stä. Päätin tarkastella ulkomaan kansalaisten osuuksia. Kahden tunnin yrittämisen jälkeen sain kuin sainkin koropleettikartan valmiiksi! Valmis kartta alla (kuva 2). Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Mielestäni se on selkeä ja siitä löytyy kaikki tarvittava: itse kartta, pohjoisnuoli, mittakaava ja legenda. Jätin tarkoituksella legendan ja koko kuvan neliöt pois, koska mielestäni ne näyttävät kivemmalta näin.

Kuva 2. Suomen kuntien ulkomaan kansalaisten osuus vuonna 2015

Kuvasta 2 näkyy, miten ulkomaan kansalaisten osuus vaihtelee eri Suomen kuntien välillä. Tummimmaksi värittyneissä kunnissa ulkomaan kansalaisten osuus on suurin. Ulkomaan kansalaisten osuus näyttää olevan suurin rannikkoalueilla. Vastavuoroisesti ulkomaan kansalaisten osuus sisämaassa on vähäisempää. Utsjoki, Pyhäntä, Tampere, Forssa ja Lahti ovat kuntia, joissa osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin muissa sisämaan kunnissa. Jätin tästä listauksesta pois ne kunnat, jotka sijaistevat enintään 50 kilometrin päässä Itämerestä.

Kartta havainnollistaa hyvin, miten ulkomaan kansalaiset ovat jakautuneet Suomen kuntien välillä. Teimme Kalla-Maria Tiilikaisen kanssa samasta teemasta kartan ja huomasin karttojen olevan samankaltaiset. Tiilikainen pohti kartan luokkien harhaanjohtavuutta: “–kartan tummin väri voi olla jopa hieman harhaanjohtava; siinä missä vaaleammat värit skaalautuvat yhden sadasosan välein, viimeinen kategoria on laajempi: 0,4-2,7.”. Pohdin itsekin kartan luokkien kokojen olevan ehkä hieman vääristävä, koska viimeinen luokka on muihin nähden huomattavasti suurempi.

Tämän päivän opetus oli: 1. Älä luovuta 2. Kysy kaverilta apua 3. Taputa itseäsi olkapäälle, kun saat homman tehtyä. Tsemppiä kaikille muillekin tämän kurssin tehtäviin! <3

Lähdeluettelo:

Tiilikainen K.-M. Kurssikerta 1 ”Kallan blogi” -blogissa 20.1.2023. https://blogs.helsinki.fi/kallatii/
Viitattu 24.1.2023.