Onnistuin juuri poistamaan kokonaan kolmannen viikon tekstin ja nyt pääsen kirjoittelemaan tätä uudestaan melkein viikkoa myöhemmin. En ole ennen tätä kurssia käyttänyt tätä blogisivustoa, joten olen vielä vähän hukassa täällä. Nyt tuli huomattua sekin, kuinka helposti täältä saa poistettua myös jonkin julkaisun. Onnistuin kömpelösti tyhjentämään myös roskakansion, kun olin palauttamassa poistamaani julkaisua. Olisi ollut kiva, jos olisi tullut vielä jokin lisävarmistus “Oletko varma, että haluat poistaa tiedoston lopullisesti?”.
Kurssikerta painottui QGIS:sän käyttämiseen. Harjoittelimme aluksi esimerkiksi tuomaan ulkopuolisia tietoja osaksi aineistoamme ja yhdistämään aineistoja. Olinkin aiemmin miettinyt, saisiko Excelissä olevan taulukon tiedot jotenkin tuotua QGIS:sään. Nyt tiedän, että tiedosto pitää ensin tallentaa uudelleen csv-muodossa. Lisäksi pitää olla jokin yhteinen muuttuja, jonka avulla aineistot saa kiinnitettyä yhdeksi vetoketjun lailla. Yleensä yhdistävänä tekijänä on nimet, esimerkiksi valtioiden nimet.
Harjoittelimme eri toimintojen käyttöä Afrikkakartan (kuva 1) avulla. Karttaan tehtiin tietokantaliitos, jonka jälkeen tiedoista laskettiin uusia sarakkeita. Lopputuloksena saatiin kartta, jossa näkyy valtiot, öljykentät, timanttikaivokset ja konfliktit. QGIS:sän taulukkovälilehdellä pystyi tutkimaan tietoja ja niiden suhdetta toisiinsa. Järjestin taulukon esimerkiksi siten, että ylimpänä näkyy valtio, jossa konflikteja on ollut eniten. Voitaisiin melkein sanoa, että konfliktien määrä korreloi öljykenttien ja timanttikaivosten määrän kanssa. Tällainen tilanne on esimerkiksi Angolassa, jossa konflikteja on Afrikan valtioista toiseksi eniten ja eniten timanttikaivoksia (43 kpl) Etelä-Afrikan rinnalla. Eniten konflikteja (104 kpl) on ollut Etiopiassa, jossa öljykenttiä on vain yksi ja timanttikaivoksia ei yhtään. Konfliktit eivät siis aina selity luonnonresursseilla. Vastapainona monikonfliktisille valtioille on Tansania, jossa ei ole yhtään konflikteja, mutta kuitenkin 15 timanttikaivosta.
Kuva 1. Afrikan konfliktit, öljykentät ja timanttikaivokset.
Konfliktien ja luonnonresurssien korrelaation tarkastelu on hieman suppeaa vain niiden lukumääriä vertailemalla, niin kuin Aino Koskinenkin toteaakin blogitekstissään “Afrikan timanttikaivoksista Suomen valuma-alueisiin”. Päätelmissä pitäisi hyödyntää myös muita muuttujia, kuten konfliktien tapahtumavuosia ja timanttikaivosten perustamisvuosia. Vertailemalla esimerkiksi konfliktien tapahtumavuotta ja luonnonresurssien käyttöönottovuosia vertailu olisi tarkempaa ja hieman luotettavampaa. Tilastollisella vertailulla voitaisiin nähdä muuttujien todellisia korrelaatioita. Lisäksi tulee muistaa, että pelkät tilastolliset testit eivät voi täysin selittää konflikteja, vaan taustalla saattaa olla joitain muitakin selittäjiä.
Itsenäinen työ
Harjoittelimme itsenäisesti tunnilla opittua. Tehtävänä oli tehdä koropleettikartta, jossa on luokiteltu Suomen valuma-alueet eri ryhmiin tulvaindeksin avulla. Kartasta (kuva 2) näkee selvästi, kuinka tulvaindeksi on suurin rannikkoalueilla etelässä ja lännessä. Tulvaindeksi kertoo alueen tulvataipumuksesta. Yksi tapa laskea tulvaindeksi on jakaa keskiylivirtaama (MHQ) keskialivirtaamalla (MNQ). Laskun avulla verrataan siis tulva-aikaa kuivaan aikaan. Järvisyysprosentti taas kertoo, kuinka paljon järviä valuma-alueella on suhteessa sen pinta-alaan. Järvisyysprosentti on selvästi suurempi alueilla, jossa tulvaindeksi on vastavuoroisesti pienin eli mantereen keskellä ja kauempana merestä.
Kartan tekeminen alkoi helposti, mutta histogrammit tuottivat hieman vaikeuksia. Pääsin kuitenkin eteenpäin kaverin ja netistä löytyvien videoiden avulla. Pääsin kertaamaan histogrammien tekemistä, kun ohjeistin kaverille kartan tekemisen alusta alkaen, koska QGIS kaatui hänen koneellaan karttaa tehdessä.
Kuva 2. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys.
Olen tyytyväinen karttani (kuva 2) lopputulokseen. Halusin käyttää pelkkää sinistä, koska kartalla kuitenkin kuvattiin veteen liittyviä asioita. Toki sininen on myös lempivärini. Vaikka kaikki onkin sinisellä, niin tulvaindeksi ja järvisyys erottuvat toisistaan tarpeeksi. Järvisyyttä kuvaavat histogrammit ovat kuitenkin pakosti kunkin valuma-alueen päällä ja peittävät osan alle jäävästä alueesta. Tämän takia muokkasinkin histogrammit ohuemmiksi, jotta ne eivät peittäisi alle jäävää toista väriä. Kahta asiaa olisin halunnut vielä muokata: eri tasojen reunojen väriä olisi voinut vaalentaa tai ainakin ohentaa, koska ne muodostavat tummia alueita esimerkiksi Suomen kartankin päälle. Lisäksi olisin halunnut vielä muokata on legendassa näkyvää “rantaviiva”-selitettä. Katselin monen muun blogia löytääkseni jotain vaihtoehtoista sanaa tuolle Suomen ulkopuolelle jäävälle alueelle, mutta näytti siltä, että muutkin olivat päätyneet jättämään valmiiksi aineistossa olleen sanan. Rantaviivahan tuo ei kuitenkaan tosiasiassa ole. Tähän olisi mielenkiintoista etsiä jokin vaihtoehtoinen sana.
Lähdeluettelo:
Koskinen, A. Afrikan timanttikaivoksista Suomen valuma-alueisiin “Geoinformatiikan menetelmät I 2023” -blogissa 9.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/ainokosk/ Viitattu 15.2.2023