Neuvottelin hiljattain oppimateriaalin laatimisesta verkkoon. Tulin ehdottaneeksi, että suorittaisin työn sarjana editointeja olemassaolevalle wikisivustolle, jossa on jo aiheeseen liittyvää materiaalia. Ajattelin että tämä olisi järkevä tapa toteuttaa kyseessä oleva oppimateriaali, mutta mietin samalla, että näin ei kyllä ole tapana tehdä. Tietoa tuotettaessa, varsinkin silloin kun siitä maksetaan, pitäisi muodostua itsenäinen kokonaisuus. Sarjaa fragmentteja, muokkauksia, ei mielletä työkokonaisuudeksi.
Monilla aloilla akateemista työskentelyä on perinteisesti pidetty yksinäisenä, itsenäisten tekstikokonaisuuksien laatimisena. Tällöin ajatus tieteellisestä työstä tai kurssisuorituksesta muokkauksena, joka on osa jotakin laajempaa tekstikokonaisuutta, saattaa olla radikaalikin muutos työskentelytavoissa.
Yhä useampi verkkopohjainen yhteistyöympäristö, kuten wikit, Google Wave, ja erilaiset koodinhallintaohjelmat kuten Git tai Subversion, nojaa yhteen keskeiseen ominaisuuteen: versionhallinnointiin. Tiedostojen versiohistorian tarkastelu ja eri versioiden vertailu keskenään on muuttumassa ohjelmoijien erikoistyökalusta kaikkien tietotyöläisten perustyökaluksi. Kirjoittamisen ja tekstin hahmottaminen versiohistorioiden kautta muuttaa käsitystämme siitä, mitä tekstidokumentti tarkoittaa. Tällä on seurauksia myös opettamiselle ja oppimiselle, etenkin verkossa.
Versionhallinnointityökalujen juuret ovat lähdekoodin hallintajärjestelmissä (Source Code Management, SCM), jotka perustuvat puolestaan diff-nimiseen ohjelmaan. Diff kehitettiin 1970-luvun alussa Unix-käyttöjärjestelmän työkaluksi. Diff perustuu yksinkertaiseen algoritmiin, jonka avulla voidaan vertailla kahden tekstinpätkän sisältöä toisiinsa. Tämä mekanismi toimii edelleen samalla tavalla moderneissa wikeissä tai lähdekoodin hallintajärjestelmissä.
Chris Kelty jäljittää tätä versionhallinnan ympärille organisoitunutta, uudenlaista yhteistyön kulttuurista muotoa kirjassaan Two Bits (2008, s. 229–240). Keltyn mukaan ensimmäinen formaali versionhallintajärjestelmä oli Walter Tichyn Revision Control System vuodelta 1985. Miksi tämä on merkityksellistä? Versionhallintajärjestelmät ovat yksi modernin tieto- ja viestintäteknologian menestystarinoista. Käytännössä kaikki ohjelmointiprojektit käyttävät niitä, ja avoimen lähdekoodin projektit, joihin saattaa osallistua tuhansia ohjelmoijia, eivät olisi mahdollista ilman niiden tarjoamaa teknologiaa. Mielenkiintoista on se, että tässä kontekstissa syntynyt ajatus pienestä muokkauksesta itsenäisenä työnä on nyt siirtymässä muihin kulttuurisiin konteksteihin.
Opetuksen näkökulmasta muokkausten teettäminen opiskelijoilla on monessa mielessä haastavaa. Ensinnäkin, mikäli kyseessä on julkinen dokumentti, esimerkiksi Wikipedia-sivu, muokkausta ei voi erottaa sen sosiaalisesta kontekstista. Ennen muokkausta pitää verkostoitua muiden dokumenttia muokanneiden kanssa, ja mahdollisesti argumentoida, miksi kyseinen muokkaus pitäisi tehdä. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä varsinainen kontribuutio itse tekstiin. Toiseksi, opiskelijasuoritusten seuranta ja arviointi saattaa olla hankalaa ja (ainakin teknisesti) vaativaa. Potentiaalisesti tällainen tehtävänanto voi kuitenkin olla erittäin antoisaa. Monilla aloilla akateemista työskentelyä on perinteisesti pidetty yksinäisenä, itsenäisten tekstikokonaisuuksien laatimisena. Tällöin ajatus tieteellisestä työstä tai kurssisuorituksesta muokkauksena, joka on osa jotakin laajempaa tekstikokonaisuutta, saattaa olla radikaalikin muutos työskentelytavoissa.
Varmaankin laajimmalle levinnyt tämäntyyppinen pedagoginen käytäntö tällä hetkellä on teettää opiskelijoilla Wikipedia-artikkeleita tai niihin liittyviä muokkauksia. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa vilkaista Wannemacherin (2009) katsausta aiheeseen. Siinä kuvaillaan kurssitoteutuksia ja summataan kritiikkiä ja hyötyjä sekä lisäksi esitellään hyvä aiheeseen johdattava lähdeluettelokin.
Tarjoustani oppimateriaalin laadinnasta, jossa ehdotin tekeväni sarjan muokkauksia wikiin, ei hyväksytty. Ehkä en osannut esittää asiaa tarpeeksi myyvästi. Ja onko yksittäisiin muokkauksiin keskittymisessä vaara, että ei nähdä metsää puilta? Minusta ei erityisesti, sillä koko “versionhallinnan kulttuurissa” on kyse tiedon kollektiivisesta tuottamisesta entistä haastavammalla tavalla. Tavoitteena on jo yksittäisen tekstikokonaisuuden tasolla useiden eri henkilöiden ja mielipiteiden synteesi.
- Kelty, C. M. 2008. Two Bits: The Cultural Significance of Free Software and the Internet. Duke Univ Pr.
- Wannemacher, Klaus. 2009. “Articles as Assignments – Modalities and Experiences of Wikipedia Use in University Courses.” Pp. 434-443 in Advances in Web Based Learning – ICWL 2009. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-642-03426-8_52.