Kurssikerta 5 – Bufferointia ja remppaa

 

Tällä kurssikerralla harjoiteltiin buffer-ominaisuuden käyttöä eli rakkaalla äidinkielellä puskurointia, jonka käyttötarkoituksien ja mahdollisuuksien suhteen samaistun Mikke Plattoseen. Hän kertoo viikon 5 blogipostauksessaan puskuroinnilla olevan myös suuria oikean elämän hyötyjä esimerkiksi kaupunki- ja liikennesuunnittelussa. Näin ollen puskurointi osoittautui hyvinkin hyödylliseksi harjoituksia tehdessä ja varmasti myös tulevaisuudessa QGIS:n parissa väkertäessä.

Päivän agendana oli useita muun muassa runsaasti puskurointia vaatineita tehtävänantoja, joista muodostin alempaa löytyvät taulukot 1-3. Pelkän puskuroinnin lisäksi tehtävät vaativat hieman kikkailua. Yhden tehtävän kohdalla tuli laskea hypoteettisen tilanteen meluhaitta, jossa Helsinki-Vantaan lentokentän laskeutuva liikenne ohjattaisiin osittain tavallisesta poikkeavasta suunnasta. Taulukossa 1 näkee Malmin lentokentästä tehdyt tehtävät, taulukossa 2 näkee Helsinki-Vantaan lentokentästä tehdyt tehtävät sekä taulukossa 3 näkee alueen juna- ja metroasemista tehdyt tehtävät.

Taulukko 1. Malmin lentokentän tehtävät.

Taulukko 2. Helsinki-Vantaan lentokentän tehtävät.

Taulukko 3. Alueiden juna- ja metroasemien tehtävät.

Tässä kohtaa on viisi kurssikertaa takana ja kaksi edessä vaikka kirjoitankin näitä kaukana tulevaisuudessa. Keskeisimpiin työkaluihin QGIS:ssä näitä tehtäviäkin väsätessä lukeutuu muun muassa aineistojen liittämistyökalu, buffer-työkalu, erilaiset muovaavat työkalut kuten intersect, clip ja union, sekä tietysti selection-työkalu lukuisine eri variantteineen. Ongelmitta tähän asti ei kuitenkaan ole päästy. Usein hahmotan päässäni hyvin mitä haluan tehdä ja miten sen voisi toteuttaa, mutta työkalua ei tunnu löytyvän vaikka se olisikin käyty jo aikaisemmalla kurssikerralla yhdessä läpi. Tämä johtaa siihen, että joudun poukkoilemaan vanhan ja uuden kurssimateriaalin välillä palauttelemassa asioita muistiin. Ehkä tämä viestii myös omasta heikosta keskittymiskyvystäni, parannettavaa siis ainakin on! Muutoin kaikki QGIS:iin liittyvä sujuu hyvin aineistojen käsittelystä aina karttojen visualisointiin ja viimeistelyyn.

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun putkiremontti-indeksi.

Käydään vielä pikaisesti läpi toisena itsenäisenä työnä tehtyä koropleettikarttaa, josta ilmenee pääkaupunkiseudun alueen putkiremontti-indeksi. Selkokielellä siis vuosina 1965-1970 rakennettujen kerrostalojen osuus kaikista asuinrakennuksista, rajattuna ja visualisoituna alueittain. Itä-Helsingissä indeksilukemat ovat melko korkeita etenkin Kontulassa, jossa asuinrakentaminen pääsi vauhtiin vuonna 1964, eli tarkasteluvälin kannalta otolliseen aikaan. Myös pohjoisessa Vuosaaressa indeksi on melko korkea. Kauniainen paistaa myös punaisena lännessä Espoon vieressä. Muun muassa nämä alueet ovat tai tulevat olemaan “putkimiehen paratiiseja”.

Lähteet:

Plattonen, Mikke (23.3.2022). GIS-tampiosta GIS-taituriksi, Viikko 5: Vantaalla lentomelua, Helsingissä uima-altaita. (https://blogs.helsinki.fi/mikkepla/2022/03/23/viikko-5-vantaalla-lentomelua-helsingissa-uima-altaita/)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *