Viikko 5: Vantaalla lentomelua, Helsingissä uima-altaita

Bufferoinnin kiehtovat mahdollisuudet

Kurssikerta aloitettiin harjoittelemalla bufferointia eli puskurointia Pornaisten kartalla. Tämä työkalu vaikuttaa todella hyödylliseltä ja sitä voi käyttää moneen erilaiseen tarpeeseen. Tehtävänä oli selvittää, kuinka monta asukasta asuu alle 500 metrin etäisyydellä tiestä. Bufferointi oli mielenkiintoista eikä edes erityisen vaikeaa. Tällaisilla työkaluilla on paljon käyttöä todellisen elämän paikkatietoanalyyseissa esimerkiksi uusien teiden tai rautateiden rakennusprojekteissa.

Seuraavaksi tutkimme lentomelualueita Malmin lentokentällä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Myös tässä vaiheessa Buffer-työkalu tuli hyvin tutuksi. Lopputuloksen yleistettynä voisi sanoa, että lentomelualueet on suunniteltu melko hyvin niin, että pahimmilla lentomelualueilla ei ole kovin paljon asukkaita. Tarkat vastaukset tehtävän kysymyksiin löytyvät taulukosta 1. Helsinki-Vantaan ympäristöön onkin rakennettu paljon toimisto- ja logistiikkarakennuksia. Vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi kovien tuulien takia käytettävä eteläinen laskeutumissuunta lisää lentomelulle altistuvien määrää huomattavasti. Eteläisen laskeutumissuunnan lentomelu herättää närää jopa siinä määrin, että Helsingin Sanomien uutiskynnys ylittyy.

Alle 500 metrin päässä juna- ja metroasemilta asuu noin 22 % koko väestötietokannan asukkaista. Se on suhteellisen suuri luku, kun ottaa huomioon kuinka laaja alue on kyseessä. Prosentti voisi olla tietysti olla suurempikin, jos rakentamista ohjataan riittävästi asemien läheisyyteen. Ali Ylikoski huomiokin blogissaan, että väestöaineisto on vuodelta 2015, jonka jälkeen on rakennettu huomattavan paljon rakennuksia esimerkiksi Vantaan Kivistöön, Leinelään ja Koivukylään. Muut tehtävien vastaukset löytyvät taulukosta 2.

 

Uima-altaita ja saunoja

Rakennus- ja väestötietokannasta löytyy paljon hyvin yksityiskohtaista dataa, esimerkiksi uima-altaiden ja saunojen määrästä. Vastaukset tehtävän kysymyksiin löytyvät taulukosta 3.

Eniten uima-altaita on vähemmän yllättäen varakkailla alueilla, kuten Lauttasaaressa (eniten uima-altaita, 53 kpl), Munkkiniemessä ja Kulosaaressa (kuva 1). Huomiota herättää kuitenkin uima-altaiden suuri määrä Helsingissä verrattuna naapurikuntiin. Luulisin, että esimerkiksi Kauniaisissa tai Espoon varakkailla ranta-alueilla olisi enemmän uima-altaita. Siksi olettaisin, että uima-altaita on tilastoitu Helsingissä kattavammin kuin Espoossa tai Vantaalla. Paikkatietoaineistoissa, kuten muissakin tilastoissa, onkin syytä olla tarkkana tilaston luotettavuudessa.

QGISin käytöstä olen tässä vaiheessa kurssia oppinut ihan perusasiat melko hyvin, mutta tehtävissä käytettyjen ominaisuuksien syvällinen ymmärtäminen on vielä kaukainen haave. Ongelmana tuntuu usein olevan joku pienen pieni väärin säädetty asetus ja ongelman paikallistamiseen voi pahimmillaan kulua tunteja, tosin näin se taitaa yleisesti teknologian maailmassa olevan. Onneksi netistä löytyy hyvin kaikenlaisia ohjeita, jotka parhaimmillaan ovat todella avuliaita. Parhaiten tutuksi ovat tulleet toistaiseksi eniten käytetyt työkalut, kuten Join attributes by location ja erilaiset symboliikan ja visualisoinnin säädöt. Juuri QGISin karttojen visualisoinnin ominaisuuksien käyttö on ehkä eniten kehittynyt taitoni tämän kurssin aikana.

Viittaukset

Ylikoski, Ali (2022). Alin geoinformatiikkablogi. Lainattu 22.3.2022, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/alingeoinformatiikka/2022/02/23/kurssikerta-5-lentomelua-ja-bufferointia/