Viikko 4: Ruudut ja rasterit

Tällä kurssikerralla pääsimme tutustumaan ruutukarttojen ja rasteriaineistojen maailmaan. Jo aikaisemmilta viikoilta tutuksi tullut QGISin ajoittainen hankaluus tuli taas ilmi, mutta myös näistä tehtävistä selvittiin lopulta kunnialla ja uutta on taas opittu reippaaseen tahtiin.

Ruutukartat

Nämä ruutukartat perustavat pääkaupunkiseudun kunnat kattavaan seutudata-aineistoon, jossa on hyvin yksityiskohtaista tietoa alueen rakennuksista ja niiden asukkaista. Esimerkiksi asukkaiden määrä tietyssä rakennuksessa sekä heidän ikänsä ja äidinkielet ovat tarkasti tilastoitu. Tein ruutukartan ruotsinkielisten suhteellisesta määrästä pääkaupunkiseudulla. Ruutukarttaa voidaan käyttää esittämään absoluuttisia arvoja, mutta päädyin kuitenkin karttaan suhteellisista osuuksista, koska absoluuttisilla määrillä kartta muistuttaisi pitkälti asumistiheyskarttaa – ruotsinkielisiä asuu määrällisesti paljon siellä missä muutenkin on paljon asukkaita.

Tässä kartassa (kuva 1) on visualisoitu kaikki 1 km x 1 km ruudut, joissa asuu vähintään yksi ihminen.  Ruotsinkielisten osuus väestöstä on suurin Espoon Suvisaaristossa ja Nuuksiossa, Kauniaisissa ja Helsingin Östersundomissa. Koillis-Helsingissä ja suurimmassa osassa Vantaat on puolestaan hyvin vähän ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten alueiden muodostumiseen ovat vaikuttaneet monet eri tekijät vuosisatojen aikana. Elida Peuhu kirjoittaa blogissaan ruotsalaisten alkaneen asuttaa nykyistä Espoon aluetta jo 1200-luvulla ja Sipoon aluetta 1300-luvulla. Espoossa onkin vielä nykyäänkin melko tasaisesti ruotsinkielisiä ympäri kaupunkia.

Kartalle olisi voinut lisätä esimerkiksi isoimpia teitä, jotta eri alueiden sijainnin hahmottaminen olisi helpompaa. Tällä kartalla kuntarajat helpottavat kuitenkin alueen hahmottamista. Huomio kuitenkin kiinnittyy muutamaan punaiseen ruutuun Vantaalla, jossa muuten on kovin vähän ruotsinkielisiä. Tarkemmin tarkasteltuna huomasin, että näissä ruuduissa asuu kovin vähän asukkaita, eli jo yksi tai kaksi ruotsinkielistä perhettä aiheuttaa suuria muutoksia ruutukartalla.

Tähän karttaan olen valinnut vain ruudut, joiden alueella on 20 tai enemmän asukasta (kuva 2). Olen myös säätänyt luokittelua hieman, jotta alueiden erot olisivat selkeämmät. Yksittäiset punaiset pisteet ovat kadonneet ja kartta visualisoi hieman paremmin esimerkiksi Ullanlinnan ja Kaivopuiston alueen suhteellisen suurta ruotsinkielisten osuutta. Toisaalta harvemmin asutuilta alueilta ei tässä kartassa ole mitään informaatiota. Kokonaisuutena tämä kartta kuitenkin mielestäni visualisoi olennaisimman paremmin. Ruutukartta on luonteeltaan melko yleistävä kartta, mutta järkevä yleistäminen on usein yksi kartan tärkeimpiä ominaisuuksia. Kuten Jessika Isomeri kirjoittaa blogissaan, yleistävyys onkin yksi ruututeemakartan parhaimpia puolia. On tietysti oltava tarkkana, että ei tule yleistäneeksi aivan liikaa.

Rasteriaineistot

Seuraavaksi vertaillaan QGISin korkeusmallista tehtyjä korkeuskäyriä Maanmittauslaitoksen peruskartan korkeuskäyriin. Itse laaditut korkeuskäyrät ovat viiden metrin välein.

Kuten kuvista 3 ja 4 näkyy, korkeuskäyrät ovat paljon yksityiskohtaisempia QGISilla tuotettuina kuin peruskartan omat korkeuskäyrät. Peruskartan yleistetyt käyrät ovat kuitenkin aivan riittävän tarkat lähes kaikkiin tarkoituksiin ja ne ovat jonkun verran selkeämpiä lukea. Korkeuskäyrien tekeminen itse oli yllättävän vaivatonta ja ne tuntuivat syntyvän kuin itsestään.

Lopuksi kokeilin myös Hillshade-toimintoa, jolla voi nimensä mukaisesti tehdä rinnevarjostusvisualisointeja korkeusmallin datasta. Sekin on oikein mukava ja yhteistyöhaluinen työkalu visualisoimaan korkeusmallia kartalla. Rinnevarjostusta olisi ehkä voinut säätää hieman paremman näköiseksi, mutta kyllä se näinkin toimii. Rinnevarjostus voisi olla hyödyllisempi silloin, kun korkeuserot ovat suuremmat kuin tällä alueella.

Viittaukset

Peuhu, Elida (2022). Geoinformatiikan menetelmät. Lainattu 20.3.2022, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/elida/?p=176

Isomeri, Jessika (2022). Jessikan GIS-hurvittelut. Lainattu 20.3.2022, saatavilla: https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/2022/02/09/viikko-4-rasti-ruutuun/