Tällä viikolla pyrin tehokkuuteen ja sainkin kartan valmiiksi jo tunnin aikana. Aiheena oli tällä kertaa ruutukartat, pistemuotoiset aineistot sekä rasteriaineistot. Pyrin erityisesti sisäistämään ja ymmärtämään tekemiäni valintoja QGISiä käyttäessäni, ja koen, että ymmärsin tällä kertaa hieman enemmän kuin aiemmilla kurssikerroilla.
Tällä viikolla tutustuimme siis ruutukarttojen tekemiseen. Loimme ensin pääkaupunkiseudun kokoisen ruudukon, johon keräsimme tietoa pääkaupunkiseudun väestöstä. Tiedot löytyivät pääkaupunkiseudun väestötietokannasta, josta löytyi muun muassa ruotsinkielisten, ulkomaankansalaisten sekä koko väestön lukumäärät. Tiedot ovat vuodelta 2015. Teimme väestöntiheyskartan ruutuaineistoa hyväksi käyttäen. Lopuksi lisäsin karttaan vielä pääkaupunkiseudun pienalueet, jotta eri alueita olisi helpompi hahmottaa. En tiedä, oliko siitä kuitenkaan mitään hyötyä vai tuliko kartasta vain vaikeaselkoisempi. Yritin myös lisätä tiestöä, mutta kartasta tuli aivan liian sekava ja epäselvä.
Kuvan 1 karttaa tarkastellessa eri alueita on vaikea tunnistaa. Pienalueet eivät hirveästi selkeytä karttaa, mutta ainakin itselläni ne helpottavat hahmottamaan koko pääkaupunkiseudun rakennetta. Kartta olisi luettavampi, jos siihen olisi merkattu paikannimet sekä kuntarajat. Kuten Jeanette Hatanpää pohtii blogissaan, informatiivisuutta voisi myös lisätä esimerkiksi pienentämällä ruudun esittämän alueen kokoa. Tajusin myös jälkeenpäin, että käytin vahingossa kartan teossa punaista ja vihreää väriä, joten kartta ei ole punavihersokeille kovin luettava.
Valitsin esitettäväksi tiedoksi ruotsinkielisten osuuden väestöstä. Muutin luvut absoluuttisista suhteellisiin, joten kuvassa 1 esitetyt luvut ovat prosenttilukuja. Ne esittävät ruutujen sisällä olevien ruotsinkielisten määrän suhteessa ruudun kokonaisväestöön. Absoluuttisina arvoina kartta näyttää hyvin erilaiselta. Siinä ruotsinkielinen väestö on keskittynyt pääosin Helsingin kantakaupunkiin, kun taas suhteellisina arvoina ne ovat hajaantuneet ympäri pääkaupunkiseutua. Valitsin suhteelliset arvot, koska halusin tällä kertaa tarkastella erilaisia pääkaupunkiseudun keskittymiä ja syitä niiden taustalla.
Pääkaupunkiseudun isoimmat ruotsinkielisten keskittymät ovat Sipoossa ja Espoossa. Sipoon kunta on kaksikielinen ja sen asukkaista jopa 30 % on ruotsinkielisiä (Sipoo.fi 2021). Espoossa ruotsinkielisiä on lähes 7 % väestöstä (Espoo.fi 2021), mutta ruotsinkielinen väestö on jakautunut eri alueille. Vuonna 2013 suurin suhteellinen ruotsinkielisten osuus oli Kauniaisissa, Suvisaaressa sekä Espoonkartanossa (Helsingin sanomat 2013). Espoon kaupunginosien keskittymät näkyvät kartan länsiosassa tummempina alueina. Myös Vantaalla Helsingin pitäjän kirkonkylässä on paljon ruotsinkielisiä suhteessa sen väestöön. Senkin pystyy erottaa kartasta, yksittäisenä tummana ruutuna keskellä kuvaa.
Keskittymät Espoossa ja Sipoossa johtuvat ruotsalaisten siirtolaisten asettumisesta kyseisille alueille. Ruotsalaiset alkoivat asuttaa Espoota jo 1200-luvulla, kun taas Sipooseen ensimmäiset siirtolaiset saapuivat 1300-luvulla. Vielä vuonna 1920 Espoo oli alle 9 000 asukkaan maalaiskunta, jossa 70 prosenttia asukkaista oli ruotsinkielisiä. Espoosta tuli viime vuosisadan loppupuolella enemmistöltään suomenkielinen. Sipoosta puolestaan tuli kaksikielinen vuonna 1953, ja vuodesta 2003 suomi on ollut kunnan enemmistökieli (Wikipedia 2022). Ruotsalaisten siirtolaisuus on vaikuttanut merkittävästi esimerkiksi alueiden nimistöön ja tietenkin suomenruotsalaisten syntymiseen.
Mielestäni viikon tehtävä oli todella kiva! Kartan tekeminen oli yllättävän selkeää ja tiedon etsiminen oli mielenkiintoista. En meinannut malttaa lopettaa blogin kirjoittamista. Aloitimme tunnilla myös ensi viikon tehtävän valmistelemisen piirtämällä kartta-aineistoa. Piirsimme rajatulle Pornaisten alueelle erilaisia karttaelementtejä, kuten tiet ja talot. Teiden ja talojen piirtäminen muistutti paljolti Tiedon esittäminen maantieteessä-kurssilla tehtyä kartan digitoimista. Ensi viikolla jatkamme siis saman tehtävän parissa.
Lähteet
Hatanpää, J. (2022). Lasermiekkailua ja laserkeilausta, Fiilis on gis. Luettu 10.2.2022. https://blogs.helsinki.fi/hatanjea/
Helsingin Sanomat (2013). Nuoret perheet hakeutuvat Espooseen ja Kauniaisiin. Luettu 9.2.2022. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002685757.html
Sipoo.fi (2021). Avainluvut. Luettu 9.2.2022. https://www.sipoo.fi/organisaatio/avainluvut/
Espoo.fi (2021). Väestö. Luettu 9.2.2022. https://www.espoo.fi/fi/vaesto
Wikipedia (2022). Espoo. Luettu 9.2.2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Espoo
Wikipedia (2022). Sipoo. Luettu 9.2.2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoo
4 kommenttia