Tämän viikon aiheena oli pisteaineistojen esittäminen kartalla. Opimme keräämään aineistoa itse sekä etsimään sitä netistä. Oli mielenkiintoista oppia keräämään aineistoa omin päin, mutta myös aineiston etsiminen netistä oli uutta. Olemme aiemmin saaneet käyttöön valmiit aineistot, jotka opettaja on itse ennalta valinnut. Nyt aineiston sisältöön sai itse vaikuttaa, mikä saattaa toisaalta vaikuttaa myös tuloksiin. Tehtävien teko tuntui taas vaihteeksi yllättävän helpolta, mutta en toisaalta lähtenyt erityisesti kikkailemaan karttojen tekemisessä. Motivaation ja luovuuden puute ehkä vaikutti tähän…
Ulkoilua Kumpulan maastossa
Tämän viikon tunnilla pääsimme ulkoilemaan ja tuottamaan aineistoa itse. Opimme käyttämään Epicollect5-sovellusta, jonka avulla keräsimme pistemuotoista aineistoa Kumpulan alueelta. Kerätty aineisto sisälsi koordinaattitietoja sekä ominaisuustietoja esimerkiksi turvallisuuden tunteesta ja viihtyvyydestä. Aineiston kerääminen oli mielestäni mukavaa vaihtelua luokassa istumiselle ja lopputuntikin meni reippaammin, kun oli ensin päässyt ulkoilemaan. Latasimme kerätyn aineiston QGISiin ja visualisoimme siitä kartan, jossa kuvattiin turvallisuuden tunteita eri puolilla Kumpulaa. Tehtävä valaisi hyvin aineiston keräämiseen ja sen ohjelmaan lataamiseen liittyviä seikkoja.
Hasardit ja niiden alueellinen esiintyminen
Viikon kotitehtävä oli mielestäni todella kiehtova. Tehtävänä oli luoda kolme karttaa, joiden teemana oli hasardit. Otin tarkasteluun maanjäristykset, tsunamit sekä meteoriitit. Aineistot karttoihin löytyivät netistä eri sivustoilta. Aineistojen lataaminen oli yllättävän helppoa kunhan hakuun laittoi oikeat muuttujat. Aineistot avautuivat myös QGISissä todella sujuvasti, eikä ongelmia ollut oikeastaan lainkaan. Yllättävää.
Ensimmäiseen karttaan otin tarkastelun kohteeksi maanjäristykset. Kuva 1 kuvaa 2000-luvulla tapahtuneita yli 6 magnitudin maanjäristyksiä. Unohdin mainita kartan legendassa, että mainitut luvut tarkoittavat magnitudia, eli maanjäristyksen voimakkuutta. Latasin aineiston USGQ-sivustolta. Olisin halunnut ottaa pienempiäkin maanjäristyksiä mukaan, mutta pisteitä pystyi ladata kerralla vain rajallisen määrän. Sen takia otin mukaan vain yli 6 magnitudin maanjäristykset. Kuvasin maanjäristyksien voimakkuutta pisteiden koon ja värin avulla, eli mitä tummempi ja isompi piste, sitä voimakkaampi järistys. Mielestäni kartta on todella selkeä ja informatiivinen. Olisin kuitenkin halunnut lisätä karttaan litosfäärilaattojen rajat, kuten Roosa Kotilainen on blogissaan tehnyt. Ne olisivat olleet opetusmielessä todella hyödylliset ja kuvanneet hyvin maanjäristyksien sijaintia laattojen reunoilla. Karttaan on kuitenkin muodostunut pisteistä viivamaiset rajat litosfäärilaattojen rajoille, mikä havainnollistaa ilmiötä osittain.
Kuvan 2 kartta kuvaa 2000-luvulla tapahtuneita tsunameja. Tällä kertaa pisteaineisto löytyi National Geophysical Data Center-sivustolta. Valitsin haun Validity-kohdasta 4 – Definite Tsunami, eli varma tsunami, ja latasin aineiston QGISiin. Delimited Text-toiminto tuli tällä viikolla tutuksi, ja osaan nyt avata sillä monenlaisia aineistoja. Tässä kartassa askelia olikin muutama enemmän kuin aiemmin, mutta erityisiä haasteita ei ollut. Olisin voinut visualisoida karttaa eri tavoin, kuten Heta Suutari on blogissaan tehnyt. Suutari on muun muassa loihtinut Heatmapin sekä itse nimeämänsä ”Keijukartan”. Opetusmielessä karttani kuitenkin havainnoi hyvin, kuinka tsunamit sijoittuvat tietysti aina rannikkoalueille.
Kolmannesta kartasta ei tullut sen ihmeellisempi. Kuvan 3 kartta sisältää vuoteen 2018 mennessä löydetyt meteoriittien putoamispaikat (Meteorite Landings). Data löytyi NASAn Open Data Portal-palvelusta, josta aineisto ladattiin suoraan. Aineisto oli (taas) helppo avata QGISissä. Karttaa tarkastellessa huomasin, että meteoriittien löytöpaikat ovat sijoittuneet maapallon läntisiin väestökeskittymiin, kuten Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Maantieteellisesti vaikeasti saavutettavilla alueilla, kuten Amazonin sademetsässä, Himalajan vuoristossa tai Grönlannissa, ei meteoriittien putoamispaikkoja ole lähes ollenkaan. Aineistoa ei siis välttämättä ole kerätty tasaisesti kaikkialta maapallolta maantieteellisten esteiden takia. Näin jälkeenpäin mietittynä, olisin voinut lisätä karttaan esimerkiksi maapallon väestöntiheyden, joka olisi havainnollistanut paremmin opetusmielessä.
Pidin siitä, että tällä viikolla tehtävänanto oli melko avoin ja tehtävien teossa sai käyttää omaa luovuutta. Vaikken kovin luovaa työtä tällä viikolla tehnytkään, niin oli mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon dataa netistä löytyy. Erilaisia mahdollisuuksia on niin monenlaisia. Ensi viikolla pääsemme viimeistä kertaan velhoilemaan QGISin parissa – sitä odotellessa!
Lähteet
Kotilainen, R. (2022). Viikko 6: Ulkoilua ja hasardeja, Roosan blogi. https://blogs.helsinki.fi/rokoro/
Suutari, S. (2022). 6. viikko: virkistys, Heta VS GIS. https://blogs.helsinki.fi/suutarih/
1 kommentti