Viimeistä viedään! Tuntuu hassulta, että kirjoitan jo viimeistä blogitekstiä. Aika on mennyt niin nopeasti. On kuitenkin huojentavaa, että kurssi on kohta ohi. Työtä on nimittäin ollut paljon, eikä tehtävien teko ole todellakaan ollut helppoa. Kurssin viimeisellä tunnilla kartta tehtiin itse valitusta aiheesta ja alueesta. Aiemmin aihe, alue, aineistot ja tarkat ohjeet on saatu suoraan opettajalta, mutta tällä kertaa kaiken sai valita ja tehdä itse.
Tehtävän ensimmäinen osuus oli aineiston etsiminen. Kartan tekoon tarvittiin alue, joka jakautuu useaan osa-alueeseen sekä kaksi muuttujaa, jotka kartalle visualisoidaan. Olin aluksi aineistojen etsimisen suhteen täysin hukassa ja käytin siihen jopa parikin tuntia. Ideoita oli, mutta en silti tuntunut löytävän mitään sopivaa. Valitsin alueeksi koko maapallon ja osa-alueiksi valtiot, koska mielestäni globaalit ilmiöt ovat kiehtovia. Pohjakartan ja valtiorajat löysin Natural Earth-sivustolta. Muuttujat löysin lopulta sivustolta nimeltä The World Bank, josta löytyi kaikenlaista dataa ilmastonmuutoksesta terveyteen. Otin muuttujiksi Total greenhouse gas emissions (kt of CO2 equivalent) ja Population density (people per sq. km of land area), eli kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä ja väestöntiheys.
QGISiin siirtyessä alkoi vähän jännittää. Kartan tekeminen ilman tarkkoja ja ennalta määrättyjä ohjeita tuntui aluksi haastavalta, mutta päätin edetä rauhallisesti yksi vaihe kerrallaan. The World Bank-sivustolta ladatuissa aineistoissa ei ollut koordinaattitietoja, joten minun täytyi tehdä tietokantaliitos valtioaineiston kanssa. Käytin tässä apuna kolmannen kurssikerran Afrikka-tehtävän ohjeita. Päädyin tekemään väestöntiheydestä koropleettikartan, mikä on onkin tullut tällä kurssilla erityisen tutuksi. Kasvihuonepäästöt puolestaan kuvasin ympyröinä, jotka ovat ympyräkaavioita. En ollut aiemmin tehnyt ympyräkaavioita QGISissä, joten oli kiva lisätä karttaan jotain uutta opittua.
Kuvan 1 kartta kuvaa mielestäni hyvin, kuinka väestömääriltään isoissa valtioissa syntyy myös paljon päästöjä. Esimerkiksi Intia ja Kiina ovat molemmat väestötiheitä maita, joissa kasvihuonekaasupäästöjä syntyy merkittäviä määriä. Toisaalta Venäjällä asuu paljon väestöä, mutta asukastiheys on pieni valtion pinta-alan takia. Eniten kasvihuonekaasupäästöjä maailmassa tuottavat Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Venäjä.
Tarvitsin kartan teossa useampaan kertaan apua ja hyödynsin aiempien kurssikertojen ohjeita. Olen kuitenkin tyytyväinen, että sain kartan pääosin itse tehtyä. Teinhän kartan oman taitotasoni perusteella. Oli kiva huomata, kuinka paljon olen kehittynyt kurssin aikana. QGISiä on nykyään paljon helpompi käyttää, eikä se enää aiheuta hermoromahdusta joka kerta. En ehkä ole täysin tyytyväinen kurssisuoritukseen, mutta olen iloinen kehityksestäni ja ainakin olen oppinut paljon uutta. Pystyn samaistumaan Eeva Rakin tekemään oivallukseen: ”Kurssin aikana olen myös alkanut oppia luottamaan omaan harkintakykyyni, jonka koen tärkeäksi taidoksi geoinformatiikassa.” Toki joudun vieläkin kysymään apua ja mielipiteitä, mutta ehdottomasti vähemmän kuin alkukurssista.
Huomasin myös, että visuaalinen ilme on minulle tärkeä ja perfektionistina keskityn siihen välillä liikaakin. QGISissä ja blogissa on niin monia erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, jotka ovat välillä pistäneet pään pyörälle. Tämä on myös näkynyt karttojen ulkonäössä. Ehkäpä ensi kerralla karttojen tekeminen sujuu sulavammin.
Ymmärrän nyt vähän enemmän geoinformatiikasta, kiitos kaikille tästä kurssista!
Lähteet
Natural Earth (2022). Natural Earth II with Shaded Relief and Water. Luettu 2.3.2022. https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-natural-earth-2/10m-natural-earth-ii-with-shaded-relief-and-water/
The World Bank (2018). Population density (people per sq. km of land area). Luettu 2.3.2022. https://data.worldbank.org/indicator/EN.POP.DNST?end=2020&name_desc=false&start=1961&view=chart
The World Bank (2018). Total greenhouse gas emissions (kt of CO2 equivalent). Luettu 2.3.2022. https://data.worldbank.org/indicator/EN.ATM.GHGT.KT.CE?end=2018&most_recent_year_desc=true&start=1970&view=chart
Raki, E. (2022). Kurssikerta 7: Lopputaistelu, Oppimassa geoinformatiikkaa. Luettu 2.3.2022. https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/