Torstaina 2.3.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
Tällä viikolla kysymme: Miltä suomalaisuus näyttää etäämpänä elettynä? Säilyykö side Suomeen ja suomalaisuuteen, vaikka koti olisi toisaalla? Entä millaisena suomalaisuus näyttäytyy maahanmuuttajan silmin?
Professori Antti Karisto: Suomalaiseläkeläiset etelässä
“Elämässä tapahtuu muutoksia muuttaessa, mutta paljon on myös jatkuvuutta. Espanjassa asuvat suomalaiset ovat uteliaita espanjalaisen elämänmuodon suhteen ja saattavat yrittää omaksua jotakin siitä myös omaan elämäänsä. Viimekätisissä vertailuissa kuitenkin ”oma maa on mansikka”, ja suomalaisuus pikemminkin tihentyy kuin ohentuu Espanjassa asuttaessa.”
Antti Karisto tutkailee Studia Generalia -luennossaan Espanjassa talviaan viettävien suomalaisten muuttomotiiveja ja tapoja, joilla he selittävät Espanjaan muuttamisen viisaaksi valinnaksi. Hän tarkastelee myös heidän suhtautumistaan Suomeen ja suhdettaan suomalaisuuteen.
Antti Karisto työskentelee Helsingin yliopistossa sosiaaligerontologian professorina. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat kohdistuneet paljolti “kolmatta ikäänsä” elävien elämäntyyliin. Hän on urallaan tutkinut paljon myös terveyttä ja hyvinvointia sekä arjen ja kaupunkien ilmiöitä.
Suosittelemme: Antti Karisto 2008. Satumaa.Suomalaiseläkeläiset Espanjan Aurinkorannikolla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Professori Hanna Snellman: Siirtolaisten matkassa
Hanna Snellman on Helsingin yliopiston kansatieteen professori ja humanistisen tiedekunnan dekaani. Hän on erityisen kiinnostunut vähemmistöjen tutkimuksesta ja tutkinut muun muassa suomalaisten siirtolaisten elämää ja kokemuksia Ruotsissa.
Studia Generalia -luennossaan Hanna Snellman lähestyy suomalaisuuden, siirtolaisuuden, identiteetin ja kuulumisen kysymyksiä näkökulmasta, joka saattaa äkkiseltään yllättää: Mihin kotimaastaan toisaalle muuttanut haluaa tulla haudatuksi sitten, kun aika hänestä jättää – ja mistä se kertoo?
“Tullako haudatuksi maahan, jossa on syntynyt, maahan jonne on muuttanut tai jopa molempiin, on aihepiiri, johon olen monta kertaa törmännyt keskustellessani Ruotsissa vuosikymmeniä asuneiden suomalaisten kanssa. Siirtolaisilla on usein mahdollisuus olla sukunsa ensimmäinen esivanhempi uudessa maassa tai tehdä päätös liittää perhe edelleen vanhaan esivanhempien ketjuun.”
Tutkimuskirjallisuudessa hautapaikkavalinta esitetään jopa indikaattorina integraatiosta, uuteen kotimaahan asettumisen asteesta. Tämän näkökulman mukaan se, minne siirtolainen toivoo tulevansa haudatuksi, kertoo hänestä samantapaisia asioita sopeutumisesta uuteen kulttuuriin kuin uudessa kotimaassa hankittu kielitaito, työllistyminen tai koulutus.
Lue myös:
375 humanistia: Hanna Snellman
Studia Generalia -illassa kuullaan myös sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahtea.
Inga Jasinskaja-Lahti on tutkinut muun muassa kansallisuuteen ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä, rasismia ja syrjintää sekä maahanmuuttajien elämää Suomessa. Hän luennoi Studia Generaliassa otsikolla Suomen uudet suomalaiset.
Mitä sosiaalipsykologian professori tutkii? Inga Jasinskaja-Lahden professorin juhlaluento 5.12.2012
Suosittelemme myös:
Dosentti Pasi Saukkonen: Suomi kotouttaa, kotoutuuko Suomi?
Yliopistonlehtori Tuuli Anna Mähönen: Kohtaamiset ennakkoluulojen haastajina