9.3. torstain Kertomalla rakennettu – illassa puhuivat folkloristiikan professori Lotte Tarkka ja Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja ja poliittisen historian dosentti Juhana Aunesluoma. He etsivät vastauksia hieman provosoivastikin suomalaisia askarruttaviin kysymyksiin. Kalevalahan on meidän ja meillähän on suuri historia, eikö?
Kuka omistaa Kalevalan?
Lotte Tarkka tarkasteli luennossaan Kalevalaa myyttisenä tarinana, joka kertoo siitä mistä me olemme. Kalevala on kulttuuriperintöä ihmisten todellisuudessa, eepos, jolla on ideologisia, poliittisia ja identiteettiin liittyviä seurauksia. Kalevala on myös kansallissymboli.
Omistajuuteen liittyy neljä tarinaa.
Ensimmäinen tarina on kansanrunouden Kalevala, jonka alkuperää ei voida määritellä tarkasti. Mitä syvemmälle historiaan mennään, sitä laajemmalle alueelle leviävät kansanrunouden juuret: pohjoiseuraasialaiseen uskomusperinteeseen, indoeurooppalaisiin, balttilaisiin ja skandinaavisiin vaikutteisiin. Suomalaisen kulttuurin juuret ovat aarniometsien ympäröimissä kylissä Vienan Karjalassa, jossa lukutaidottomalta rahvaalta kerättiin kansanrunousaineistoa, joka puolestaan synnytti Kalevalan. Kalevala on siis ulkomaalaista perintöä.
Toinen tarina on Lönnrotin Kalevala. Lönnrot toimitti Kalevalan: hän sepitti ja sommitteli kuulemistaan runoista juonellisen ja esteettisen kokonaisuuden. Hänen työtään muovasivat länsimaiset kirjallisuusinstituutiot ja kansallisromantiikka.
Kolmas tarina on kansakunnan Kalevala, objektiivinen ja luonnollinen kansakunnan tai etnisen ryhmän symboliksi nostettu eepos, suuri kertomus esikuvallisista henkilöistä ja tapahtumista. Kalevala yhdistää ryhmän jäsenet poliittisesti, kulttuurisesti ja rodullisesti. Kalevala on Suomen mutta samalla myös Karjalan tasavallan kansalliseepos.
Kalevala on kulttuuriperintöä ja samalla omimista, sekä suomalaista että karjalaista, hybridiksikin sitä voidaan kutsua. Se on monikulttuurinen, joka muistaa omat laveat juurensa kauas menneeseen.
Historia on keksittävä?
Juhana Aunesluoma puhui suomalaisuudesta ja historiasta. Historiankirjoitus tieteenalana tutkii historian merkitystä Suomen kansakunnan luomisessa. Käsitykset menneisyydestä ovat osa suomalaista identiteettiä. Ehkä juuri siksi suomalaiset ovat hyvin kiinnostuneita historiasta ja se merkitsee heille paljon.
Selvimmin yhtenäisenä piirteenä nousee esimerkiksi Pilvi Torstin tutkimuksesta ”Suomalaiset ja historia” (2012) suomalaisten käsitys itsenäisyyden ajasta edistyskertomuksena. Suurin osa suomalaisista uskoo, että hyvinvointivaltion kehittäminen on nopeuttanut talouskasvua ja että kulttuurielämä on rikastunut maahanmuuton myötä. Myös EU-jäsenyys on tehnyt Suomesta eurooppalaisen, pois Venäjä-riippuvuudesta. Uskomme myös, että historialla on taipumus toistaa itseään.
Viimeiset sata vuotta ovat olleet Suomen edistyskertomus. Suomalaisten mielestä historian viisi merkittävintä asiaa ovat 1) oppivelvollisuus, peruskoulutus ja ilmainen koulutus 2) talvisota 3) yhtäläinen äänioikeus 4) hyvinvointiyhteiskunta ja 5) jatkosota.
Miksi nationalismi on historiassa niin keskeisessä asemassa? Meillä ei ole historiaa. Ensin kuuluimme Ruotsiin ja sitten autonomian aikana Venäjään. Sata vuotta itsenäisyyttä on tehnyt suomalaisista osan eurooppalaisia, meillä on oma kansallisvaltio. Nationalismi kehittyi maantieteellisten rajojen, kieliolojen, uskonnon ja hallinnollisten ja poliittisten instituutioiden keskellä. Oman historian puuttuminen sai nationalismin nousemaan, historia oli keksittävä.
1800-luvulla korostui suomalaisuuden alkuperä, on puhuttu kulttuurista, kansanluonteesta, kielestä ja omasta toimijuudesta. Kulttuurinen sisältö korostui, kun valtiollista historiaa ei ollut. Kansasta tuli historian subjekti. Löydettiin Agricola, jonka ulkonäöstä ei kenelläkään ole tietoa, ja Jaakko Ilkka, suomalaisten historian ”suurmiehet”.
Itsenäistymisen aikaan kukoisti nationalistinen historiankirjoitus. Edelleen ajatellaan, että Suomi on ainutlaatuinen vertaansa vailla oleva edistyskertomus ja 1900-luvun selviytymistarina. Elmo, joka juoksee kaikki kiinni.
Katso luennot verkkovideotallenteena
Luentosarjan Suomi – myytit ja todellisuus koko ohjelma