23.3. Diginatiaiset ja sivistys-Suomi

Torstaina 26.3.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Kevään Studia Generalia -luentosarjan päätöstilaisuudessa kysytään, miltä näyttää Suomen tulevaisuus tiedon, oppimisen ja sivistyksen peileissä. Samalla käynnistyy Avoimen yliopiston 40-vuotisjuhlavuosi, jota vietetään aina ensi syksyyn saakka. Tervetuloa!

Johtaja Jaakko Kurhila. Kuva: HY, Ari AaltoJaakko Kurhila:
Digiloikkia tulevaisuuteen

Digitalisaatio on tullut ryminällä arkeemme ja muuttanut tapoja, joilla toimimme, hoidamme asioitamme ja olemme vuorovaikutuksessa toinen toisiimme. Myös oppimisen ja opetuksen digitalisaatio näkyy otsikoissa ja opetussuunnitelmissa kaikilla koulutusasteilla.

Jaakko Kurhila kysyy Studia Generalia -luennossaan, mistä oppimisen ja opetuksen digitalisaatiossa oikein on kyse. Mikä on olennaista ja oppimista edistävää – ja mikä turhaa kohinaa?

Jaakko Kurhila on oppimisesta ja yliopisto-opetuksen kehittämisestä syttyvä Avoimen yliopiston johtaja. Hän on toiminut mm. Helsingin yliopiston Opettajien akatemian puheenjohtajana. Taustaltaan Kurhila on tietojenkäsittelytieteen tohtori ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen entinen opintoasiamies.

Lue myös:
Avoin yliopisto on keski-ikäinen uudistuja

Markku S. Hannula:
Digi muuttaa matematiikkaaProfessori Markku S. Hannula

Mitä jos voisimme jättää matemaattiset kaavat ja rutiinitehtävät tietokoneille, jotka hoitavat ne ihmistä tehokkaammin ja täsmällisemmin? Voisiko tällöin vapautua aikaa ja tilaa oppia jotakin muuta, kenties merkityksellisempää?

Matematiikan didaktiikan professori Markku S. Hannula puhuu Studia Generalia -luennossaan siitä, millaista voisi olla matematiikan oppiminen ja opettaminen tulevaisuudessa – ja miksi uusia ajattelutapoja ja työkaluja tarvitaan.

“Jotkut epäilevät digitaalisten työkalujen heikentävän matematiikan oppimista. Samaa on sanottu kaikista uusista teknologioista – helmitaulusta lähtien. Uudet työkalut edellyttävät, että uudistetaan myös sisältöjä. Kaavojen pyörittämistä tärkeämmäksi nousevat uudet taidot: matemaattinen ongelmanratkaisu ja matemaattinen mallintaminen.’

Professori Markku S. Hannula tutkii matematiikan opiskelua ja opettamista Helsingin yliopistossa.  Hänen keskeisiä tutkimusaiheitaan ovat olleet mm. matematiikan opiskeluun ja oppimiseen liittyvät sukupuolierot, matematiikkaan liittyvät tunteet, asenteet ja motivaatio, matemaattinen ongelmanratkaisu sekä sosiaalinen vuorovaikutus matematiikan tunnilla. Hannula myös opettaa tulevia matematiikan opettajia.

Professori Pirjo Hiidenmaa. Kuva: HY, Linda TammistoPirjo Hiidenmaa:
Monimuotoinen tietokirjallisuus

Tiesitkö, että esimerkiksi Suomessa julkaistaan vuosittain huomattavasti enemmän tieto- kuin kaunokirjallisuutta? Suomalaiset ovatkin tietokirjallisuuden suuria ystäviä. Erityisen suosittuja ovat elämäkerrat ja historia-aiheiset teokset. Ensimmäistä kertaa tietokirjallisuus sisältyy myös peruskoulujen uuteen opetussuunnitelmaan.

Studia Generalia -luennossaan tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professori Pirjo Hiidenmaa puhuu monimuotoisesta tietokirjallisuudesta, sen muuttumisesta ja sen merkityksestä osana lukemisen, tiedon ja sivistyksen kenttää.

“Tietokirjallisuudella oli merkittävä rooli kansakunnan rakentamisessa, lähtien Topeliuksen Maamme-kirjasta.”

Pirjo Hiidenmaa on tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professori Helsingin yliopistossa. Hän on taustaltaan suomen kielen tutkija ja toiminut aiemmin mm. Avoimen yliopiston johtajana. Pirjo Hiidenmaa on Studia Generalia -luentosarjojen tieteellisen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Lue myös:
375 humanistia: Pirjo Hiidenmaa

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO.
TERVETULOA!