Eksegetiikan tutkielmaseminaarit 2021–2022

  • 1. Köyhyys ja omaisuus Uudessa testamentissa ja sen tulkinnassa (TUM-3101)
  • 2. Johtajuus, valta ja vallanpitäjät (TUM-3102)

1. Köyhyys ja omaisuus Uudessa testamentissa ja sen tulkinnassa

Oppiaine: Uuden testamentin eksegetiikka
Seminaarin ohjaaja: Raimo Hakola
Seminaarin kokoontumisrytmi: Syyslukukaudella toinen periodi viikko 44, 3 x 3 t, viikko 47, 2 x 3 t, viikot 48 ja  49, 1 x 3 t. Kevätlukukausi lähiopetuksessa, tammikuussa kolme kertaa kerran viikossa, helmikuusta huhtikuun loppuun kerran kahdessa viikossa.

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Seminaarissa perehdytään Uuden testamentin tai sitä lähellä olevien varhaiskristillisten kirjoitusten ajatuksiin köyhyydestä ja omaisuudesta. Jeesus kehotti seuraajiaan luopumaan omaisuudestaan ja varoitti rikkauden vaaroista. Hän julisti köyhät onnellisiksi, mutta keitä hän tarkoitti puhuessaan köyhistä? Puhutteliko Jeesus jokapäiväisen toimeentulon rajoilla elänyttä Galilean köyhälistöä vai niitä, jotka olivat hylänneet turvatun sosioekonomisen asemansa?

Jerusalemin varhaisseurakuntaa kutsuttiin köyhiksi ja Apostolien teoissa luodaan alkuseurakunnasta kuva ihanteellisena yhteisönä, jonka jäsenet luopuivat omaisuudestaan ja pitivät kaikkea yhteisenä. Apostolisten isien kirjoituksiin kuuluvassa Hermaan paimenessa köyhän hurskautta ylistetään ja hänen rukoustaan pidetään erityisen voimakkaana. Myöhemmin Uuden testamentin opetukset omaisuudesta ja köyhyydestä vaikuttivat merkittävästi esimerkiksi kristillisen luostarilaitoksen syntyyn.

Seminaarissa Jeesuksen ja varhaiskristittyjen erilaiset opetukset köyhyydestä ja omaisuudesta pyritään sijoittamaan laajempaan sosiaalihistorialliseen yhteyteen. Niitä tarkastellaan Raamatun ulkopuolisten lähteiden ja arkeologian antaman tiedon valossa. On myös mahdollista tarkastella sitä, kuinka Uuden testamentin opetuksia omaisuudesta ja köyhyydestä on tulkittu myöhemmin ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet kristinuskon kehittymiseen.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Seminaariin liittyvässä työskentelyssä valmistetaan tutkimussuunnitelma, tutkielman tavoiteaikataulu sekä esitelmiä, jotka ovat tutkielman aiheeseen liittyvää tausta-aineistoa tai sen valmiita lukuja (yht. vähintään 30s.). Seminaarissa harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista, keskustelua ja rakentavan palautteen antamista.

Esimerkkejä tutkielman aiheista

  • Jeesus ja Galilean köyhät
  • Jeesuksen opetus taivaan linnuista ja kedon kukista (Matt. 6:25–34/Luuk. 12:22–31)
  • Jeesuksen vastaus rikkaalle miehelle (Mark. 10:17–27)
  • Varhaiskristillisiä tulkintoja Jeesuksen vertauksesta epärehellisestä taloudenhoitajasta (Luuk. 16:1­–9)
  • Omaisuuden jakamisen ihanne Apostolien tekojen kuvauksessa alkukirkosta
  • Paavali ja Jerusalemin köyhät
  • Jaakobin kirjeen opetus köyhistä ja rikkaista
  • Johanneksen ilmestyksen hyökkäys liikemiehiä ja kauppiaita vastan (Ilm. 18:11–19)
  • Hermaan paimen, rikkaat ja köyhät Rooman seurakunnassa
  • Orjat varhaiskristillisyydessä.

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Ks. alla
Kielivaatimukset: TUK-483 Kreikka I sekä TUK-484 Kreikka II (yht. 10op).
Muuta huomioitavaa: –

2.  Johtajuus, valta ja vallanpitäjät


Oppiaine: Vanhan testamentin eksegetiikka
Seminaarin ohjaaja: Jutta Jokiranta (Miika Tucker)
Seminaarin kokoontumisrytmi: Syyslukukaudella toisessa periodissa viikko 44: 3 x 3 t. (tutkimussuunnitelmat); viikot 47–50: 1 x 3 t. Pyrimme järjestämään ainakin osan kokoontumisista lähiopetuksena tilanteen sen salliessa. Kevätlukukaudella viikot 3–7: 1 x 3 t. Maalis-huhtikuussa joka toinen viikko 1 x 3 t. 

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Seminaarissa on aiheena johtajuus, valta, vallanpitäjät ja auktoriteetti Raamatussa. Raamatun teksteissä on nähtävissä muutoksia, kun pappien, leeviläisten ja kirjurien merkitys kasvoi pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Kuninkaan valtaa ei niellä kritiikittömästi. Profeetat saattavat näyttäytyä väheksyttyinä ja vainottuna – mutta heidän nimissään kulkeva kirjallisuus olla hyvin suosittua. Naisiakin esiintyy toimijoina, johtajina ja profeettoina. Tekstien roolin ajatellaan usein kasvavan – syntyy käsitys tekstuaalisesta auktoriteetista. Jumalaan vedotaan ja teksteihin tehdään muutoksia usein hyvin hienovaraisestikin.

Vallan tarkastelu riippuu sen sosiaalitieteellisestä määritelmästä ja seminaarissa hyödynnetään tieteidenvälistä tutkimusta. Valta ei ole pysyvä ominaisuus vaan jatkuvasti neuvottelunalaista. Tehokkainta valtaa on saada toiset ajattelemaan ja näkemään itsensä johtajan toivomalla tavalla. Millainen johtaja tutkimusten mukaan onnistuu tässä parhaiten ja millä edellytyksillä?

Paitsi eksiili ja persialaisaika, yksi kiinnostava aikakausi on murroksen aika toisella ja ensimmäisellä vuosisadalla eaa., kun hasmonikuninkaat loivat Juudeaan oman pienvaltakuntansa. Erilaiset tilanteet, joissa valtaa ilmaistaan, tietoa välitetään tai valtaa haastetaan, voivat olla hyviä analyysin kohteita (esim. rituaalit, julkiset tapahtumat). Arjen uskonnon näkökulma ja arkeologia tuodaan eliitin tuottamien tekstien kanssa vuoropuheluun siitä, missä määrin vallanpitäjien tavoitteet toteutuivat.

Esimerkkejä mahdollisista tarkasteltavista teemoista: Kuninkaan hovi ja taivaallinen hovi. Rukous vallankäyttönä. Tunteiden rooli johtajuudessa. Hasmonikuninkaiden identiteetti vallanpitäjinä. Maskuliinisuusihanteet ja valta. Pyhä teksti ja valta. Myös Raamatun reseptioon- ja vaikutushistoriaan liittyvät aiheet ovat hyviä (esim. miten teksteillä on legitimoitu vallankäyttöä; miten jokin hahmo kuvataan tietyssä lähteessä/tilanteessa). Muutkin teemat tai opiskelijan oma aihe ovat tervetulleita.

Lisäksi Miika Tucker kutsuu 1–2 opiskelijaa osaksi projektiaan, joka keskittyy Jeremian kirjan eri tekstilähteiden ja -muotojen tutkimiseen, ja sen tavoitteena on kartoittaa Jeremian kirjan tekstin kehitys. Tutkimustulokset integroidaan tuleviin Jeremian kirjan heprealaisen tekstin editioihin (Biblia Hebraica Quinta ja The Hebrew Bible: A Critical Edition). Keskeisimmät lähteet ovat hepreankielinen masoreettinen teksti ja kreikankielinen Septuaginta. Muiden lähteiden, kuten latinan-, aramean- ja syyriankielisten käännösten käyttö on hyödyksi, mutta ei ole välttämätöntä gradutyöskentelylle.

Projektin tarkoituksiin sopii erinomaisesti eksegeettinen analyysi jostakin valitusta Jeremian kirjan tekstistä, johon opiskelija soveltaa erilaisia tutkimusmetodeja. Toiveena kuitenkin on, että tutkimuksen metodinen pääpaino keskittyy tekstikritiikkiin, kirjallisuuskritiikkiin ja/tai käännöstekniseen tutkimukseen. Mahdollisia Johtajuus, valta ja vallanpitäjät -teemaan liittyviä tekstejä:

  • Jer 22 – Jeremian kritiikki Israelin kuninkaita kohtaan
  • Jer 23 –Jeremian kritiikki Israelin kansan johtajia kohtaan
  • Jer 24 – Yhteisö Jerusalemissa ja yhteisö Baabelissa
  • Jer 28 – Profeettojen valtataistelu
  • Jer 29 – Valtataistelu pakkosiirtolaisista
  • Jer 36 – Kuningas Joojakim ja Jeremian kirjakäärö
  • Kuningas Sidkia Jeremian kirjassa

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

  • Seminaarin aluksi opiskelijat laativat tutkimussuunnitelman, johon kuuluu keskeinen työssä käytettävä aineisto, sen kokoamissuunnitelma, keskeinen käytettävä tutkimuskirjallisuus ja mahdollisen teoriapohjan tai metodin esittely. Lisäksi osana tutkimussuunnitelmaa opiskelijan täytyy laatia tavoiteaikataulu tutkielman tekemiselle. Suunnitelman on tarkoitus tukea opiskelijaa saattamaan työnsä valmiiksi seminaarivuoden aikana tai viimeistään seuraavan syyslukukauden loppuun mennessä. Tässä itselle asetetussa aikataulussa pysyminen on myös TUMissa yksi gradun arviointikriteereistä.
  • Opiskelija esittää seminaarissa kolme esitelmää, joiden yhteenlaskettu sivumäärä on vähintään 30 sivua. Opiskelija saa työstään vertaispalautetta ja opettajien palautetta, harjoittelee tieteellistä kirjoittamista, keskustelua ja rakentavan palautteen antamista.

Esimerkkejä tutkielman aiheista

  • Esran/Nehemian johtajuus (esim. sosiaalisen identiteetin tai Bourdieun sosiologian valossa).
  • Saarnaajan kirjan näkemyksiä johtajuudesta (esim. Saarn. 5:7–8; 8; 9:13–18)
  • Naisen X johtajuus/toimijuus.
  • Kirjurien rooli ja tekstuaalisuuden kasvu (esim. 1. Aik. 23; jer. 36).
  • Tiedon välittäminen rituaalissa X (esim. Neh. 8; 2. Aik. 30, 35).
  • Jumalallinen hoviväki ja maallinen hovi.
  • Jumalan vallan toteuttajat/välittäjähahmot.
  • Maskuliinisuusihanteet ja valta.
  • Uusi liitto, uusi ohjelma? (esim. Jer. 31 ja sen reseptio).
  • Aikakirjojen Daavid / Psalmikäärön Daavid (11QPs-a).
  • Sirakin kirjan näkemyksiä johtajuudesta (esim. Sirak 4:7–10; 7:6–7; 8:1–2; 10:1–5 ym.)
  • Makkabilaisajan valtaneuvottelut.
  • Hasmonikuninkaan X identiteetti/toiminta/strategia vallanpitäjänä (mm. 1.–2.­ Makk., Josefus, Qumran)
  • Juudean kuningatar Salome Alexandra 76–67 eaa.
  • Näkyykö hasmonihallitsijoiden vaikutus materiaalisen kulttuurissa (esim. valloitukset, arkkitehtuuri, puhtauskäytännöt, ateriat).
  • Qumranin liikkeen näkemys vallasta (mm. kuninkuuden ja ylipappeuden erottaminen; esim. 1QS-1QSa-1QSb; henkilön toimintavapaus determinismin sisällä).
  • Tunteiden rooli johtajuudessa (esim. Judit).
  • Rukous vallankäyttönä (esim. Qumranin rukoustekstejä; jokin Raamatun rukous).
  • Jumalan nimen käyttö / Jumalan puheen rooli teksteissä.
  • Teksti X vertailua heprealaisen ja kreikkalaisen tekstin välillä (ja ks. Jeremia-aiheet yllä!)
  • Tekstin X tulkinta/vaikutus perinteessä/teoksessa Y.

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Kandidaatintutkinto, eksegeettisiä opintoja.
Kielivaatimukset: Raamatun heprea tai kreikka (jos reseptioaihe, ei aivan välttämätön). Tutkimuskirjallisuuden lukemiseen ensi sijassa englanti.
Muuta huomioitavaa: Tervetuloa tuottamaan tutkittua tietoa!