1. Pyhimykset ja hagiografia
2. Uusimman ajan kirkkohistoria
3. Valta ja vähemmistöt kristinuskon historiassa
4. Johtajuus, auktoriteetti ja sukupuoli kristinuskon historiassa
1. Pyhimykset ja hagiografia
Oppiaine: Kirkkohistoria
Seminaarin ohjaajat: Tuomas Heikkilä ja Juliette Day
Seminaarin kokoontumisrytmi: 1. periodi: 6 x 4t; 2. periodi: 8 x 3t (2 x vkossa)
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Pyhimykset – pyhinä kunnioitetut naiset ja miehet, jopa eläimet! – ja heistä kertovat lähteet – kuten kirjalliset teokset, kuvataide ja rakennukset – ovat olleet kristinuskossa täysin keskeisiä. Pyhimykset olivat ja ovat ihmisten mielissä supervoimin varustettuja auttajia ja jäljiteltyjä esimerkkejä. Heidän mennyt ja nykyinen vaikutuksensa on valtava, oli kyse sitten kulttuuri-, taide-, talous- tai poliittisesta historiasta.
Tutkielmaseminaarimme keskittyy pyhimyksiin, heidän elämäänsä ja jälkivaikutukseensa. Miten pyhimyksiä esitettiin sanoin ja kuvin, miten heidän kulttejaan rakennettiin ja muokattiin? Miksi?
Ajallisesti seminaari keskittyy etenkin aikaan ennen 1500-luvun reformaatiota, maantieteellisesti fokus on Euroopassa. Esimerkkejä mahdollisista teemoista: pyhimyskulttien synty ja kehitys, poliittinen ja uskonnollinen käyttö, pyhiinvaellukset, pyhäinjäännökset ja niihin liittyvät käytännöt ym ym.
Christians in the centuries before the Reformation were surrounded by holy men and women in the paintings in churches, as intercessors for their daily needs and their salvation, as examples of how to live and die as a faithful Christian. Hagiographical literature presents their lives and deaths in a variety of literary genres which promote the individual as exemplar using biblical models, social expectations and include fictional or sensational stories. Literature forms the main sources for our knowledge of the lived lives but the significance of saints is shown in the cult – the various ways in which they were venerated and commemorated.
This seminar focusses on the lives of saints – their lived lives, and more importantly on their afterlives. How certain men and women became saints after their deaths? how were these lives recorded in written sources, and what sort of different written sources are there? How were they depicted in icons, sculpture, paintings? Why were they important – for their example, or their special power for healing, or as guardians of a city or nation, or as supporters of theologies? What were the characteristics of devotion to these saints – in monuments, in liturgical celebrations, in rituals, in pilgrimage?
Examples could include St Ambrose’s discovery of martyr saints for the city of Milan; medieval pilgrimages to Santiago de Compostella, to Canterbury, to Rome, to the Holy Land; the theology, ritual practices and objects associated with the private and communal veneration of relics; the political use of saints, eg Olof, Thomas Becket, Denis; Patrick.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Seminaarissa harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista, keskustelua ja rakentavan palautteen antamista. Opiskelija esittää tutkielmansa tutkimussuunnitelman ja tavoiteaikataulun sekä esitelmiä. Seminaarilaiset antavat toisilleen vertaispalautetta ja saavat työstään palautetta myös opettajalta.
2. Uusimman ajan kirkkohistoria
Oppiaine: Kirkkohistoria
Seminaarin ohjaaja: Mikko Ketola
Seminaarin kokoontumisrytmi: Kerran kuussa koko päivä
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Uusimman ajan kirkkohistoria. Aiheet voivat olla sekä Suomen että ulkomaiseen kirkkohistoriaan liittyviä. Kyseeseen tulee niin protestanttinen, katolinen kuin ortodoksinen kirkkohistoria, tai uskonnottomuuden historia. Aikahaarukka on 1900-luvulta 2000-luvulle.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Seminaari kokoontuu kerran kuussa. Jokainen kirjoittaa jokaista kokoontumista varten kirjallisen esitelmän. Opponointi tapahtuu ryhmäopponointina. Tarkoituksena on saada tutkielma mahdollisimman pitkälle seminaarivuoden aikana.
Esimerkkejä tutkielman aiheista
Aiheet voivat koskea jotakuta henkilöä, organisaatiota, kirkkoa, konfliktia, jonkin teologisen teoksen vastaanottoa ym. Mikä tahansa kohde onkin, sitä tarkastellaan sen historiallisessa kontekstissa. Lähteet voivat olla arkistolähteitä, erilaisia painettuja lähteitä, internetlähteitä, haastatteluita ym.
Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Kandidaatintutkielma, kirkkohistorian menetelmäkurssi
Kielivaatimukset: Suomi, ruotsi, englanti. Muiden kielten osaaminen laajentaa aihevalikoimaa.
Muuta huomioitavaa: Tutkielma voi lukeutua joko Suomen ja Skandinavian tai yleiseen kirkkohistoriaan.
3. Valta ja vähemmistöt kristinuskon historiassa
Oppiaine: Kirkkohistoria
Seminaarin ohjaaja: Päivi Räisänen-Schröder
Seminaarin kokoontumisrytmi: Ensimmäinen lyhyempi tapaaminen I-periodissa, sen jälkeen II–IV-periodeissa kahden päivän intensiivijaksot noin kuukauden välein.
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Kristinuskon historia on myös vallankäytön historiaa. Seminaari keskittyy aiheisiin, joissa keskeisenä teemana on valtarakenteiden tarkastelu. Erityisen tervetulleita ovat aiheet, joissa perehdytään perinteisessä ’voittajien’ historiankirjoituksissa vähemmälle huomiolle jääneisiin ryhmiin, henkilöihin ja ilmiöihin.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Ota yhteyttä seminaarin vetäjään seminaarivuotta edeltävänä keväänä viimeistään toukokuussa sopiaksesi aiheesta. Seminaarityöskentely rakentuu opiskelijoiden kirjallisten esitelmien ja niiden opponointien, mahdollisten muiden tehtävien sekä yhteisen keskustelun varaan. Tavoitteena on tutkielman jättökuntoon työstäminen seminaarivuoden loppuun mennessä ohjaajan neuvojen sekä ryhmästä saatavan vertaistuen avulla.
Esimerkkejä tutkielman aiheista
Tutkielmat voivat käsitellä esimerkiksi naisten toimijuutta ja toimintamahdollisuuksia, eletyn uskon ja virallisen oppien välisiä suhteita tai uskonnollisia tai etnisiä vähemmistöjä kautta kristinuskon historian. Alueellisesti työt voivat liikkua niin Suomen, Euroopan kuin muun maailman alueella. Aiheen voi valita ohjaajan tarjoamista ehdotuksista tai ehdottaa seminaarin tematiikan puitteissa myös itse. Aihevalintaan vaikuttaa opiskelijan kielitaidon lisäksi myös sopivien lähteiden saatavuus.
Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Metodikurssi TUM-3103M suositellaan suoritettavaksi viimeistään rinnakkain seminaarin kanssa.
Kielivaatimukset: Suomi, englanti, vanhempia koti- tai pohjoismaisia aiheita tutkittaessa myös ruotsin luetun ymmärtäminen. Muiden kielten taito antaa enemmän mahdollisuuksia aihevalintaan.
4. Johtajuus, auktoriteetti ja sukupuoli kristinuskon historiassa [EI TOTEUDU]
Oppiaine: Kirkkohistoria
Seminaarin ohjaaja: Päivi Salmesvuori