1. Kirkon uudistusten teologia
2. Uskonnonfilosofia
3. Sakramentit ja sakramentaalisuus
4. Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka
1. Kirkon uudistusten teologia
Oppiaine: ekumeniikka
Seminaarin ohjaaja: Risto Saarinen
Seminaarin kokoontumisrytmi: viikottain syyskuusta huhtikuuhun, ykkösperiodilla metodia
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Yleisaiheena on ”Kirkon uudistusten teologia”. Sen puitteissa katsotaan yhtäältä Suomen ev.lut. kirkon erilaisia 2000-luvun keskusteluprosesseja, esim. kirkon tulevaisuudesta, strategioista, eri työmuotojen tilanteesta, avioliittokeskustelusta, ekumeniasta jne. Toisaalta paneudutaan myös globaaleihin kysymyksiin, ennen muuta sovinnonteon (reconciliation) pohdinnan kautta. Lähteinä voi tällöin olla erilaisia konkreettisia sovintoprosesseja tai sitten periaatteellisempia keskusteluja sovituksen/sovinnon teologisesta luonteesta.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Osallistujat saavat aluksi kaksi laajaa, vielä julkaisematonta käsikirjoitusta, 1) Risto Saarisen ja Kari Kopperin suomenkielisen tekstin suomalaisten kirkollisten uudistushankkeiden teologiasta, ja 2) Risto Saarinen englanninkielisen Reconciliation-tekstin. Näistä tehdään metodiharjoituksia ja samalla perehdytään aihepiireihin sekä mietitään omaa aihetta. Kakkosperiodista nelosperiodiin tehdään viikottain vuorotellen seminaariesitelmiä, joista pääainetutkielma kasvaa. Kolmosperiodin aluksi on Saarisen intensiivinen luentosarja (erillinen 5op suoritus) joka syventää aihepiirejä.
Pyrimme syksyllä mahdollisimman paljon live-tapaamisiin, vaikka zoomiakin varmaan joudumme käyttämään. Syksyn 2020 kandiseminaarilaiset ovat tervetulleita jatkamaan, samoin kaikki muutkin. Pyrimme saamaan pääainetutkielmat valmiiksi kesään 2022 mennessä.
Esimerkkejä tutkielman aiheista
- Kirkon tulevaisuuskomitean teologia
- Suomen ev.lut. kirkon ekumeeniset strategiat
- Uskonnon ja tieteen vuoropuhelu suomalaisessa yhteiskunnassa
- Suomalainen avioliittokeskustelu
- Sielunhoidon teologiset mallit
- Suomen uskonnollisten yhdyskuntien ympäristötyö ja ekoteologia
- Oikeistopopulismi kirkollisissa asiayhteyksissä
- Sovinnon käsite Suomen ekumeenisen neuvoston/ Kirkon ulkomaanavun/ Luterilaisen maailmanliiton aineistoissa
- Reconciliation kansainvälisen politiikan käsitteenä
- Reconciliation filosofisena/ teologisena käsitteenä (eri aikakausilta erilaisia lähdeaineistoja)
Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: normaalisti edenneet opinnot
Kielivaatimukset: suomella ja englannilla tulee toimeen, muusta kielitaidosta lisäetua
Muuta huomioitavaa: Omat aiheet ja aiemmista töistä jatkaminen mahdollista. Samalla pyrimme ryhmämäiseen työskentelyyn, jossa myös vertaistuki ja toisilta oppiminen tärkeää. Seminaarin pitäjältä voi jo nyt sähköpostitse kysyä asioista.
2. Uskonnonfilosofia
Oppiaine: Uskonnonfilosofia
Seminaarin ohjaaja: Timo Koistinen
Seminaarin kokoontumisrytmi: Metodikurssi alkaa syyskuun alussa ja päättyy lokakuun puolessa välissä. Varsinainen seminaari alkaa marraskuun puolivälissä ja jatkuu toukokuuhun. Tapaamiset ovat noin kerran kuukaudessa pidettäviä intensiivijaksoja.
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Tutkielman aiheeksi voidaan valita jokin keskeinen teema tai kysymys uskonnonfilosofian historiassa tai nykykeskustelussa. Tarkoituksena ei ole sitoa seminaarissa käsiteltäviä aihepiirejä jonkin yhteisen teeman alle, vaan opiskelijan omat kiinnostuksen kohteet voivat vaikuttaa aiheiden valintaan.
Länsimaisen uskonnonfilosofian tyypillisiä aiheita ovat olleet uskon ja järjen suhde, uskonnon käsite, jumalatodistukset, Jumalan/jumalien ominaisuudet ja suhde maailmaan sekä pahan ongelma. Nämä aiheet olivat esillä kreikkalaisessa filosofiassa jo ennen kristinuskon syntyä, ja keskiajan filosofisessa teologiassa niitä tarkasteltiin laajasti. Samoin ne ovat olleet suosittuja uuden ajan uskonnonfilosofian klassikkojen, kuten Descartesin, Locken, Leibnizin, Humen ja Kantin kirjoituksissa, ja ne ovat edelleen keskeisiä teemoja uskonnonfilosofian oppikirjoissa. Modernissa uskonnonfilosofiassa on kiinnitetty paljon huomiota uskon ja tieteen väliseen suhteeseen sekä uskonnolliseen kieleen ja kokemukseen liittyviin kysymyksiin.
Nykyisessä uskonnonfilosofiassa kiinnostus on kohdistunut uskonnon yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin: esimerkiksi sekularisaatioon, uskonnolliseen pluralismiin, feminismiin sekä uskonnon ja väkivallan suhteeseen. Seminaarissa voidaan tehdä myös taiteeseen (kuvataide, elokuvat, kirjallisuus) liittyviä töitä.
Tutkielman aihe pyritään valitsemaan ja rajaamaan siten, että se on mahdollista saada valmiiksi kohtuullisessa ajassa. Tämä edellyttää opiskelijan varaavan riittävästi aikaa tutkielman tekemiseen lukuvuoden 2021–2022 aikana.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Tarkoituksena on mahdollisimman pian löytää kullekin mielekäs tutkimusaihe. Työskentely alkaa aiheenvalinnan ja metodikysymysten merkeissä. Tavoitteena on se, että kirjoitustyö voisi alkaa mahdollisimman pian.
Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: kandidaatin tutkintoon kuuluva ”Uskonnonfilosofian näkökulmia” kurssi
Kielivaatimukset: suomi, englanti
3. Sakramentit ja sakramentaalisuus
Oppiaine: Dogmatiikka
Seminaarin ohjaaja: Minna Hietamäki
Seminaarin kokoontumisrytmi: 2. – 4. periodi.
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Dogmatiikan seminaarin aiheena on sakramentit ja sakramentaalisuus. Tämän laajan aihepiirin sisällä voi käsitellä hyvin monenlaisia dogmatiikan teemoja. Tutkielman aihe voi liittyä sakramentaalisuuden käsitteeseen yleensä jollakin kirjoittajalla tai jossakin teologisessa perinteessä. Aihe voi rajautua esimerkiksi sakramenttien edellytysten tai vaikutusten pohdintaan tai yksittäisen sakramentin tarkasteluun. Koronapandemian aikana on esimerkiksi ehtoollisen viettämiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet uudella tavalla yleisempään keskusteluun. Ehtoollisen ja kasteen lisäksi tarkasteluun voi ottaa myös esimerkiksi viran, avioliiton, konfirmaation, katumuksen tai Sanan sakramentaalisuuden. Sakramentteja ja sakramentaalisuutta voi tarkastella myös esimerkiksi inkarnaation, armo-opin, pelastusopin tai esimerkiksi mystiikan teologian kontekstissa. Aihe voi liittyä nykyteologiaan tai olla historiallinen.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Seminaarityöskentely koostuu tutkielman tekemisen ohjaamisesta, tutkielman tekijöiden esitelmistä sekä palautteen antamisesta toisille seminaarilaisille.
Esimerkkejä tutkielman aiheista
Aihe voi olla historiallinen tai nykypäivän teologiaan liittyvä. Aihetta voi rajata jonkin henkilön tuotoksiin, ajallisesti tai temaattisesti. Oman kiinnostuksen mukaan aihe voi asemoitua joko yhden teologisen perinteen tai ekumeenisen teologian piiriin.
Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: ks. alla.
Kielivaatimukset: Englanti, historiallisissa aiheissa tarpeen mukaan kreikka tai latina. Lähteenä voi oman kielitaidon mukaan käyttää myös muun kielistä aineistoa.
Muuta huomioitavaa: –
4. Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka
Oppiaine: Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka
Seminaarin ohjaaja: Jaana Hallamaa
Seminaarin kokoontumisrytmi: Joka toinen viikko neljä tuntia kerrallaan
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Seminaarissa tarkastellaan sosiaalietiikan kysymyksiä osanottajien kiinnostuksen mukaan. Tarkastelun kohteeksi voi ottaa jonkin kiinnostavan ilmiön tai käsitteen. Myös historiallisia aiheita voi käsitellä. Aihe muotoutuu usein työn edetessä, kun paljastuu, mihin kannattaa keskittyä.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Seminaarin työskentely alkaa yhteisellä tapaamisella ennen kesää. Kesän aikana tehdään työskentelyyn virittäviä tehtäviä. Oman aiheen työstäminen aloitetaan metodikurssin aikana. Eteneminen perustuu tutkivaan kirjoittamiseen. Jokainen lukee omaa aihettaan käsitteleviä tekstejä ja esittelee niiden pohjalta kirjoittamiaan tekstejä muille, jotka auttavat kommenteillaan kirjoittajaa eteenpäin. Ohessa harjoitellaan tekstianalyysimenetelmän edellyttämiä taitoja, ja käydään akateemista keskustelua. Seminaarin työskentelyrytmiin ja oman osuutensa tekemiseen sitoutumalla osanottajat saavat tutkielmansa valmiiksi lukuvuoden loppuun mennessä.
Esimerkkejä tutkielman aiheista
- Sosiaalieettisiä huomioita vihapuheilmiöstä
- Vihapuhe käsitteenä julkisessa keskustelussa
- Somekeskustelun anatomia, fysiologia ja patologia retoris-eettisestä näkökulmasta valitun aineiston valossa
- Evästeiden hyväksyminen suostumuksen antamisena
- Saavutettavuus digitaalistuvassa palveluverkostossa
- Lihansyönnille annetut merkitykset julkisessa keskustelussa
- Veganismille annetut merkitykset julkisessa keskustelussa
- Terveys- ja hyvinvointiarvot Covid-19-pandemian aikana
- Sukupuoli- ja seksuaalisuusterminologiaan liitetyt eettiset merkitykset valitun aineiston valossa
- Tekoälysovelluksiin liitetyt lupaukset ja uhkakuvat valitun aineiston valossa
Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Pääaineen opinnot tarjoavat tietopohjaa tutkielman tekemiseen.
Kielivaatimukset: Aiheen mukaan, kansainväliseen keskusteluun osallistuminen edellyttää (ainakin) englanninkielisen kirjallisuuden käyttämistä. Suomen kielen kirjoitussäännöt kannattaa kerrata ennen seminaaria.
Muuta huomioitavaa: Seminaariin osallistuminen ei ole erillinen opintosuoritus vaan tapa saada tutkielma valmiiksi tuetusti ja tehokkaasti.