Tämä on Jannen vetämän työryhmän suositusluonnoksen versio 0.4, johon kaivataan nyt verkko-opetuksen tukiverkoston kommentteja pikaisesti, tarkemmin 2.9. klo 16.00 mennessä. Janne tekee kommenteistamme luonnoksen, joka esitellään yliopiston virtuaaliyliopistotyöryhmälle. Ehdotan, että esitämme kommentit tämä merkinnän alareunasta löytyvälle kommentointipalstalle, jolloin kaikki kommentit saadaan keskitetysi yhteen paikkaan.
Luonnos on saatavilla myös Word-dokkarina.
1. Miksi? – TVT-taidot osana tutkinnonuudistusta
Yliopistomme on aktiivisesti viime vuosina kehittänyt verkon käyttöä opetuksessa ja opiskelussa. Tiedekuntien ja laitosten opiskelijoista noin 10 000 hyödyntää verkko-oppimisympäristöjä opiskelussa. Olemme myös aktiivisesti mukana kansallisessa yhteistyöverkostossa, Suomen virtuaaliyliopistossa.
Yliopiston strategisena tavoitteena on, että kaikesta opetuksesta kolmasosa on vuoteen 2006 mennessä monimuotoista verkko-opetusta. Samoin tavoitteena on, että kaikilla valmistuvilla opiskelijoilla on ammatilliset tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteena on parantaa opetuksen ja opiskelun laatua sekä lisätä joustavien opintojen saatavuutta.
Osassa tiedekuntia on järjestetty systemaattisesti TVT-taitojen opetusta. Taitoja on edellytetty osana opintoja. Uudessa tutkintorakenteessa TVT-taitojen opiskelu vaatima työmäärä ja pisteytys tehdään näkyväksi. Tämä helpottaa myös tiedekuntien ja laitosten opetussuunnitelmatyötä. Tärkeä osa tutkinnonuudistusta on opiskelijoiden TVT-taitojen laajamittainen nostaminen uusien opiskelu- ja työelämävaatimusten tasolla.
Konsistori on päättänyt 18.8.2004, että tieto- ja viestintätekniikan opintojen laajuus on vähintään 5 opintopistettä. Näiden opintojen tarkoitus on antaa valmiudet opiskella tehokkaasti yliopistossa. Tieto- ja viestintätekniikan opinnot voidaan kytkeä muihin opintojaksoihin tai opintokokonaisuuksiin, jolloin niihin edellyttämä työmäärä lisätään opintopisteinä kyseisen opintojakson tai opintokokonaisuuden laajuuteen. (Varmista teksti Hannele Markkaselta)
Helsingin yliopiston virtuaaliyliopistotyöryhmä sekä tiedekuntien verkko-opetuksen tukihenkilöt ovat laatineet yliopiston suositukset tieto- ja viestintätekniikan opintojen sisällyttämiseksi uusiin tutkintorakenteisiin. Suositukset antavat tukea myös yliopistossamme käynnistetyn atk-ajokorttihankkeen toteutukseen tiedekunnissa (http://www.helsinki.fi/atk-ajokortti). Lisäksi suositus ottaa kantaa valtakunnallisen informaatiolukutaidon suosituksien kytkemiseksi osaksi tutkintorakennetta. Toivomme, että suositukset lisäävät avointa keskustelua tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisestä tiedekunnissa ja helpottavat TVT:n taitojen integrointia opetussuunnitelmiin.
Lisätietoja suosituksista antavat:
- Opetusteknologiapäällikkö Janne Sariola, janne.sariola@helsinki.fi, opetusteknologiakeskus
- ATK-ajokrttihankkeen koordinaattori Olli Salo, ATK-ajokorttihanke
2. Mitä? – Suositukset TVT-taitojen sisällöistä
TVT-taitojen kehittäminen sisällytetään osaksi tutkintorakennetta kahdella taitotasolla: perustaidot ja edistyneet taidot. Perustaidot määritellään tiedekuntien yhteistyönä atk-ajokortti-hankkeessa syksyn 2004 aikana. Tiedekunnat määrittelevät edistyneet taidot, jotka perustuvat tieteenalan erityistarpeisiin.
Opintopisteet
- konsistori on päättänyt, että tieto- ja viestintätekniikan opintojen laajuus on vähintään 5 opintopistettä
- tiedekunta määrittää itse, kuinka paljon enimmillään pisteitä TVT-taidoista sisällytetään tutkintoon ja kuinka opintopisteet jaetaan tutkinnon sisällä
- mukaan pisteytykseen lasketaan sekä TVT-ajokortti sekä kandi- ja maisteriopinnoissa suoritettavat TVT-opiskelutaidot.
Integraatio
- tiedekunnat voivat itse määrittää edistyneiden taitojen integroimisen ajoituksen kandi- ja maisteriopinnoissa
- tiedekunnat määrittävät, miten TVT-taitojen sisällöt integroidaan opintojaksoihin
Perustaidot: TVT-ajokortin antamat valmiudet
- opiskelijoille yhteinen taitosisältö
- pakollinen
- minimitaitotaso, jotta voi opiskella Hgin yliopistossa
- sisältää esitietokokeen, jonka pohjalta opiskelija saa suosituksen, miten hän opiskelee TVT-taidot
- koostuu moduuleista, jotka tuotetaan tiedekuntien yhteistyönä
- TVT-taitojen opiskelumuotoina itseopiskelu, verkkokurssi tai lähiopetukseen osallistuminen , toteutetaan syksyllä 2005 uusille opiskelijoille
- taidot on osoitettava näyttökokeessa
TVT-ajokortin sisällöt
- Alla kuvatussa listassa on luonnos TVT-ajokortin perustaitosisällöistä. Sisältöjä syvennetään kandi- ja maisterivaiheiden integroiduissa opintokokonaisuuksissa.
- HY:n verkkopalveluiden käyttö: ALMA, Oodi, sähköposti, tulostaminen, Internet-yhteyksien käyttö jne
- Työkaluohjelmien perustaidot (mm. tekstin, kuvien, taulukkojen ym. käyttöön liittyvät perustaidot)
- Tiedonhaku ja informaatiolukutaito (kirjastojen käytön perusteet, Nelli-portaali jne)
- Tietoturva (mm. tiedostojen varmistaminen, suojautuminen Internetin vaaroilta jne)
- Sisältöjä tarkennetaan tiedekuntien yhteistyönä atk-ajokorttihankkeessa.
Vastuut
- opetuksesta vastaavat tiedekunnat, laitokset sekä kirjastot
- tietotekniikkaosaston vastuulla ajokortin tenttimisjärjestelmä
- opetusmateriaalin jatkotyöstäminen vuosittain ATK-ajokortin kehitysryhmän kanssa
Edistyneet TVT-taidot
- toteutetaan integroiden kandidaatti- ja maisteriopintoihin
- sovelletaan ja syvennetään TVT-ajokortissa saatuja perustaitoja
- kehitetään akateemisia asiantuntijataitoja osana työelämän tarpeita
- tiedekunnat määrittävät edistyneiden taitojen sisällöt ja laajuudet
- edistyneiden taitojen opetussisällöt voivat pakollisia tai vapaaehtoisia
- sisällöt pyritään tuottamaan moduuleina yhteistyössä tiedekuntien kanssa
Vastuut
- tiedekunnat
- moduuleja voidaan tuottaa myös
- atk-ajokorttihankkeessa aloitetaan yhteistyö edistyneiden taitojen opetusmoduuleiden tuottamisesta
| TVT-opetuksen järjestäminen tiedekunnissa *) | 1. syksy | 2. – 5. opintovuodet |
| Kaikkien tiedekuntien opiskelijoille yhteiset ja pakolliset osaamissisällöt | ATK-ajokortti ; 4 moduulia ; tiedekunta määrittää pisteet (suos. 1-3) | |
| Tiedekuntien itse määrittämät, opiskelijalle pakolliset ja vapaavalintaiset opetussisällöt | Muut mahdolliset TVT-sisällöt | Syventävien TVT-taitojen ja tiedekunnan tarjoaman opetuksen integraatio ; esimerkiksi “tilastollinen tiedonkäsittely” ; moduulin ja tutkimusmetodikurssin integrointi ; pyrkimyksenä tiedekunnissa tuotettujen moduulien jako tiedekuntien kesken |
*) ATK-ajokortti + integroidut TVT-sisällöt = vähintään 5 op.
3. Miten? – Esimerkkejä opintoihin integroidusta TVT-opetuksesta
Seuraavat ovat esimerkkejä tavoista integroida TVT-taitojen opetusta laitosten muuhun opetukseen. Kaikissa esimerkeissä opetukseen osallistuvalla opiskelijalla oletetaan olevan hallussaan atk-ajokortin antamat perustaidot.
Esimerkki 1: Proseminaari ja tekstinkäsittely
Proseminaarin yhteydessä voidaan soveltaa ja syventää atk-ajokortin antamia tekstinkäsittelyn perustaitoja. Laadittavalla seminaaripaperilla harjoiteltaisiin tieteellisen kirjoittamisen lisäksi oikeaoppisia tekstinkäsittelymenetelmiä.
Toteutus: Laadittavalle proseminaarityölle asetetaan sisällöllisten vaatimusten lisäksi tekstinkäsittelyyn liittyviä teknisiä vaatimuksia mm. tyylien, ylä- ja alatunnisteiden, taulukoiden, kuvioiden, luetteloiden ja indeksien oikeaoppisesta käytöstä. Ennen proseminaaria tai proseminaarin aikana opiskelijat voisivat tutustua itsenäisesti valmiisiin verkkomateriaaleihin ja halutessaan osallistua proseminaarin yhteydessä järjestettävään, TVT-opettajan tai opiskelijatutorin vetämään lähiopetussessioon. Proseminaarin jälkeen tiedekunnan TVT-opettaja tarkistaa töiden teknisen toteutuksen.
Muita integrointimahdollisuuksia: Proseminaarin yhteyteen voidaan liittää myös kirjaston viite- ja kokotekstitietokantojen käyttöä ja opetusta, verkkojulkaisemista, sekä esitysgrafiikan tai posterin hyödyntämistä seminaariesityksessä.
Esimerkki 2: Tutkimusmetodikurssi ja anlyysiohjelmistot
Ennen kvantitatiivisten tai kvalitatiivisten tutkimusmetodien kurssia opiskelijoille opetetaan menetelmän analyysiohjelmiston peruskäyttöä. Ohjelmia käytetään varsinaisessa tutkimustyössä metodikurssin yhteydessä.
Toteutus: Analyysiohjelmat ovat toiminnoiltaan melko monimutkaisia, joten esitiedot antava osuus toteutetaan laajempana, useasta lähiopetustapaamisesta koostuvana kurssina. Kurssi voi perustua ohjelmistoa käyttävien tiedekuntien yhdessä laatimiin moduleihin. Annettavat TVT-opintopisteet jaetaan esitiedot antavat kurssin ja soveltavan metodikurssin kesken.
Muita integrointimahdollisuuksia: Metodikurssin yhteydessä voidaan opetella myös tiedon keruuta ja survey-lomakkeen laadintaa verkkolomakkeella.
Esimerkki 3: Tutkiva oppiminen ja yhteiskirjoittaminen ryhmätyöjärjestelmässä
Useilla kursseilla opiskelijat laativat kurssin loppuraportin ryhmätyönä. Erityisesti opiskelijoiden omaan tutkimustyöhön perustuvilla kursseilla tiivis viestintä ja yhteistyö opiskelijoiden välillä on tarpeen jo paljon ennen loppuraportin laadintaa. Tutkivassa ryhmätyöskentelyssä opiskelijat voivat hyödyntää erilaisia yhteistyöympäristöjä ja samalla syventää verkkoviestintätaitojaan.
Toteutus: Opiskelijat arvioivat erilaisia yhteistyöympäristöjä niitä käsittelevän modulin tietojen perusteella ja valitsevat joko keskenään tai yhdessä ohjaajansa kanssa työskentelyyn soveltuvat välineet. Mahdollisia välineitä ovat mm. intranetin ryhmätyökalut, weblogit, wikit ja yliopiston tukemat oppimisympäristöt ja vastaavat järjestelmät.
Muita integroivia sisältöjä: Kurssiin voi liittää myös kirjaston järjestämää informaatiolukutaidon ja tiedonhaun opetusta.
Esimerkki 4: Opiskelijan e-portfolion ylläpitäminen
Portfolio toimii paikkana, jonne opiskelija voi tallentaa opintojensa aikana tuottamansa kirjalliset ym. työt. Elektronisesti toteutetun työportfolion ylläpitäminen edellyttää opiskelijalta tiedonhallinnan ja toteutuksesta riippuen myös verkkojulkaisemisen taitoja.
Toteutus: Alustavan portfoliomoduuliin perustuvan koulutuksen jälkeen portfolion ylläpito edellyttää opiskelijalta koko opiskeluajan kestävää työskentelyä. Elektroninen portfolio voidaan toteuttaa esim. weblogina tai muutoin ylläpidettävänä avoimena verkkosivustona tai jollain erillisellä portfoliotyökalulla. Portfoliota voidaan arvioida ja hyödyntää opintojen ohjauksen yhteydessä. Suorituksena portfolio arvioidaan joko kandidaatin tai maisterin tutkinnon lopussa.
Muita integroivia sisältöjä: Portflio voi toimia opiskelijan TVT-taidot osoittavat työt kokoavana paikkana. Erityisesti verkossa julkaistavaan portfolioon voidaan liittää monipuolisesti erilaisissa mediaformaatissa tuotettuja TVT-töitä ja vastaavia.
Kommentteja siis tänne näin.
Hyvää valmistelutyötä! Nyt kun ehdotus lähtee kaksitasoisesta taitokokonaisuudesta (perus- ja syventävät taidot), on se tavallaan helpompi hahmottaa kuin infolukutaidon kolmiportainen asteikko. Kaipaisin kuitenkin esitykseen jonkinlaista kannanottoa siihen, onko kandidaatilta ja maisterilta vaadittavissa TVT-taidoissa eroa! Onko jotakin, mitä kandidaatin ei vielä tarvitse osata, ja mitä maisterin kuitenkin pitää? Jos on ajateltu, että kysymys jää tiedekuntien vastattavaksi, se pitää minusta jotenkin kirjoittaa auki, jotta siihen osataan tiedekunnissa vastata.
Onko taitokokonaisuus kuitenkin kolmetasoinen, vaikka se yksinkertaisuuden vuoksi koetetaan tiivistää kahteen tasoon? Jos on, se pitää näkyä ehdotuksessa. Jos ei, on yksi vaihtoehto sanoa, että kaikki taidot annetaan vain ja ainoastaan kandidaatinopinnoissa. Jos taas edistyneet taidot jakautuvat dikotomisesti kandidaatin- ja maisterinopintoihin, on sekin tuotava esille. (Edistyneiden taitojen sijoittuminen kokonaan maisteriopintoihin lienee jo syntyessään hylätty vaihtoehto.) Konkreettista parannusehdotusta minulla ei kuitenkaan vielä ole, kun en tiedä mikä oli työryhmän tausta-ajatuksena. Kertokaa siis! :-)
Onnittelut työryhmälle selkeästä esityksestä. Myös minusta on hyvä, että tutkinto on kaksi tasoinen. Näin syventäviin taitoihin voidaan perustellummin kytkeä mukaan myös työelämänvaatimukset, joiden olen resurssipulan vuoksi “pelännyt” tippuvan pois. Toisaalta näin voi käydä joka tapauksessa, jos syventävät ovat vapaaehtoisia opintoja ja tiedekunnat tuottavat kovin erilaisista lähtökohdista syventävien moduuleita.
Suosituksessa olevat esimerkit ovat mielenkiintoisia ja konkreettisia esimerkkejä integroinista. Mitä mieltä olette, olisiko tarpeen antaa tiedekunnille jotain yhteinäisiä ohjeita siitä mitkä elementit tulisi ainakin olla mukana?Miten syventävien taitojen arviointi tullaan toteuttamaan?
Kyselin oman tiedekunnan näkemystä siitä, miten perustaitojen opetus tultaisiin tiedekunnassa järjestämään. Meidän toive on, että koulutus hoidettaisiin keskitysti esim. opetusteknologiakeskuksen kautta ja me maksaisimme opetuksesta osallistujamäärän mukaan. Me oletamme, että perustaitotavoitteet ovat suhteellisen samanlaisia tiedekunnissa.
Näiden perustaitojen osalta on tosiaan tulossa keskitetysti organisoitu ratkaisu, atk-ajokorttihankkeen tuloksena. Opetusteknologiakeskuksen roolina ei kuitenkaan ole ollut toimia perusopiskelijoiden vaan opetushenkilöstön kouluttajana. Toistaiseksi lähtökohta kai on, että tiedekunnat osallistuvat ajokorttitutkinnon moduulien tuottamiseen, ja tenttijärjestelmästä vastaa tietotekniikkaosasto.
Kustannusten kohdentamista mietittäneen tarkemmin sitten, kun hankkeessa ollaan päästy pidemmälle. Suoritemäärä lienee ainakin alustavasti hyvä kriteeri?
Kts. tarkemmin ajokorttihankkeen sivuilta:
http://www.helsinki.fi/atk-ajokortti/
Kommenttina kohtaan “onko kandidaatilta ja maisterilta vaadittavissa TVT-taidoissa eroa”: mielestäni on selkeämpää puhua kaksitasoisesta jaottelusta, sillä sen avulla tehdään selkeä ero alkeiden opetuksen (tiedekuntien järjestämä atk-ajokorttiopetus) sekä tiedekuntien järjestämän integroivan tvt:n opetukselle.
Kommenttina kohtaan ” työelämänvaatimukset, joiden olen resurssipulan vuoksi pelännyt tippuvan pois”: olen samaa mieltä, että työelämävaatimuksista vastaaminen on integroivan, tvt-taitoja syventävän opetuksen tehtävä. Atk-ajokortti ei opintojen alussa suoritettavana korttina voi antaa kokonaisvaltaisia työelämävalmiuksia, vaan avaimet tvt-taitojen opiskelun alkamiseksi.
Kommenttina kohtaan “olisiko tarpeen antaa tiedekunnille jotain yhteinäisiä ohjeita siitä mitkä elementit tulisi ainakin olla mukana”: mielestäni erittäin hyvä idea! Tässä kohtaa voisin yhtyä mm. kansallisen ATK-ajokortin sekä kansainvälisemmän ECDL-ajokortin opetussuunnitelmavaatimuksiin, esimerkiksi A-korttitasolta. Tällöin vaatimuksina olisi (toisen kortin ops):
1. Tietotekniikan perusteet
2. Laitteen käyttö ja tiedonhallinta
3. Tekstinkäsittely
4. Taulukkolaskenta
5. Tietokannat
6. Grafiikka
7. Internet
Kommenttina kohtaan “Meidän toive on, että koulutus hoidettaisiin keskitysti”: en tiedä, onko OK:lla kiinnostusta keskitettyyn opettamiseen, mutta itse katson, että OK:n kiinnostus aiheeseen löytynee lähinnä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen saralta. Virtuaaliyliopistostrategiassa todetaan, että tvt-opetuksen (ja sitä kautta myös atk-ajokorttiopetuksen) vastuu on tiedekunnilla. Tiedekuntien siis tulee järjestää tvt-opetuksen puitteet opiskelijoilleen. Toinen asia on tietenkin se, ettei kaikkien tiedekuntien liene tarkoituksenmukaista järjestää lähiopetusta – lähiopetushan voidaan ulkoistaa esim. toiselta tiedekunnalta, vai mitä?
Kommenttina kohtaan “Me oletamme, että perustaitotavoitteet ovat suhteellisen samanlaisia tiedekunnissa”: tämä asia on selvitystyön alla. Huomiseen 2.9 mennessä toivon, että atk-ajokorttihankkeen jäsenet olisivat vastanneet kyselyyn mahd. sankoin joukoin.
Kommenttina kohtaan “Näiden perustaitojen osalta on tosiaan tulossa keskitetysti organisoitu ratkaisu”: keskitetysti organisoitu tarkoittaa atk-ajokorttihankkeen koordinaattorin näkökulmasta sitä, että tiedekunnat osallistuvat sisältöjen rakentamiseen YHDESSÄ, jakavat moduulien ylläpitovastuun YHDESSÄ, ja että keskitettyä ratkaisua vastaa lähinnä se, että sisällöt ovat tiedekunnille yhteisiä ja että opiskelija löytää tiedon keskitetysti ja selkeästi yhdestä paikasta, vaikkapa jostakin verkko-oppimisalustasta.
Tuo keskitetty ratkaisu on kiintoisa termi, joten kertokaatten, mitä sillä itse käsitätte. :-) Toivottavasti kukaan ei odota, että atk-ajokorttihankkeessa koulutus ulkoistuisi tiedekuntien ulkopuolelle (muuten kuin toivottavasti ehkä infolukutaidon opettamisen osalta). Siihen ei nimittäin liene resursseja eikä ko. vaihtoehto olisi varmaan pedagogisestikaan pätevä – paitsi ehkä niissä tiedekunnissa, jossa opiskelijoiden tvt-opetusta ei ole olemassa. Eli jokin hybridiajatelma tässä lienee pakko ottaa käyttöön, vai mitä?
Kommenttina kohtaan “Suoritemäärä lienee ainakin alustavasti hyvä kriteeri?”: alustavasti omasta mielestänikin varsin hyvä. :)
Jep. Termi keskitetty ratkaisu lienee huono eli helposti väärin ymmärrettävissä. Yhtenäisestä, yhdessä tuotetusta kokonaisuudesta lienee kyse, aivan kuten Olli kirjoittikin. (Minähän en muuten kirjoittanutkaan keskitetystä ratkaisusta vaan keskitetysti _organisoidusta_ ratkaisusta, millä tarkoitin projektia, joka on koordinoitu – yksi yhteinen ajokorttihanke, jolla koordinaattori. Toki tämänkin ilmauksen voi tulkita väärin…)
Kaksitasoinen taitotasomäärittely on minusta yksinkertaisuuden nimissä OK. Yliopistoasetus määrittelee kuitenkin, että kandidaatintutkinnossa saadaan “riittävät” kieli- ja viestintätaidot (joihin tulkitsen TVT-taitojen lukeutuvan asetustekstin hengessä; yliopiston linjapaperissahan ne on erikseen). Maisterintutkinto puolestaan antaa “hyvät” viestintätaidot.
Ymmärrän tämän niin, että riittävän tasolta on vielä parannettava hyvään, eli taitojen kumuloituva lisääntyminen kandidaatintasolta maisterintasolle koskee myös TVT-taitoja. Kysymys kuuluukin, ymmärrättekö te tämän samoin vai eri tavalla? Jos samoin, niin jotenkin on varmistettava, että taidot tulevat lisääntymään myös maisteritasolla.
De facto -tilanne useimmilla aloilla lienee, että gradua tehdessä myös TVT-taidot lähes väistämättä kasvavat. Riittäisikö ratkaisuksi suositella, että pro gradu -opintojakson (ja graduseminaarijakson) sisältökuvauksiin kirjoitetaan myös TVT-taitojen kasvamisen tavoite? Vai saisiko syvenevien taitojen oppimistavoite paremmin legitimiteettiä, jos lisäksi suositeltaisiin määriteltävän maisteritasolle (vähintään) yhden opintopisteen laajuinen integrointisisältö? Tätä yhden pisteen minimisuositusta voisi ajatella kandidaatintasollekin, riippumatta siitä, kuinka suuren potin (3-5 op?) ajokorttitutkinto perustaitojen hankkimiseksi vie.
Mitenkähän tämä suositus tästä kehittyy ja prosessi etenee? Milloin sitä käsitellään, milloin tiedotetaan eteenpäin?
Käsittääkseni siis Janne esittelee (on jo esitellyt?) tämän Virtu-ryhmälle, ja sitten…. Janne, mitä sitten tapahtuikaan?
Hei!
Virtuaaliyliopistotyöryhmä käsitteli eilen tvt-taitosuosituksen. Ensimmäiseen kappaleeseen tuli muutoksena se, että konsistorin päätösteksi nostettiin alkuun.
Toiseen eli Miksi?-osioon selkeytettiin periaatteiden ja taitotasojen osuutta. Viimeinen Miten?-osuus herätti eniten keskustelua. Osuutta pidettiin liiaan vaativana tavallisen opettajan näkökulmasta. Esimerkit tulisikin laatia hiukan yleisemmällä tasolla ja tavallista riviopettajaa silmällä pitäen. Samoin koko keskustelussa nousi esiin elektronisten aineistojen käyttö ja informaatiolukutaidon parempi esillä tuominen. Virtuaaliyliopistotyöryhmä työstää suosituksia eteenpäin seuraavan kahden viikon aikana ja suosituspaketti lähetetään tiedekuntiin syyskuun loppuun mennessä. Laitan seuraavan version tukiverkostolle vielä ennen viikonloppua. Toivon, että teette korjauksia ja selkeyttämistä erityisesti viimeiseen osioon (Jere yms…)
terv., Janne
Kiitos tiedosta Janne! Hienoa että tämä työ etenee, nyt juurihan on sen aika.