Heips!
Vuoden 2008 ensimmäinen aamuklubi pidetään perjantaina 18.1.2008 Aleksandrian luokassa 431 tutusti klo 9-10. Teemaksihan on sovittu Toiveet verkkokurssien saatavuuteen ja säilytykseen (arkistointi) liittyen ja niistä tiedottaminen (opettajan, opiskelijan ja laitoksen näkökulmat). Klubin kuitenkin aloittaa tietotekniikkapäällikkö Matti Lattu lyhyellä tietoiskulla tietotekniikkaosaston työasemapalvelusta. Matti lupasi laittaa aiheesta tietoa jo etukäteen tänne blogiin, kommenttina tähän merkintään, joten lukekaahan Matin teksti ennen aamuklubia.
Kevään muut klubit järjestetäänkin sitten tiedekuntien omissa tiloissa, ja aloitamme helmikuussa Meilahdesta lääketieteellisen tiloista.
t. Anni
Tarkoitus on siis nostaa esiin joitakin teemoja lähitukeen liittyen ja katsoa, onko paikallaolijoilla mielenkiintoa keskustella teemoista laajemminkin. Tein lyhyen esityksen ajatuksistani osoitteeseen http://bulsa.helsinki.fi/~mplattu/tietos/2007-01-18/
Lupasin laittaa perjantain muistiinpanoja tänne; saapi kommentoida.
Ensinnäkin Matin esitykseen liittyen, Matti on yhteydessä suoraan teihin tukiverkosto-listan kautta ja kyselee sopivia tapaamisaikoja aiheen jatkokeskustelulle.
Varsinaisesta keskusteluaiheesta päädyimme siihen, että suosituksia lähdetään keräämään. Tarkoitus on tarjota nimenomaan suosituksia, pikemmin kuin velvoitteita tai pakotteita. Olen numeroinut suositusehdotukset, joten voitte kommentoida viittaamalla numerolla.
Alueen säilytyksessä on kaksi tasoa:
-alueen säilytys käyttöpaikassaan siten, että opiskelijoilla on sinne pääsy
-alueen säilytys arkistoituna siten, että materiaali on palautettavissa, mutta ei aktiivisesti käytettävissä
Näistä selvästi halvempi vaihtoehto on arkistointitila.
Olemassa olevia käytäntöjen pohjalta suosituksia voisivat olla
1. Alue on auki niin kauan kuin opiskelijat selkeästi tarvitsevat sitä opintoihinsa (kuten jatkuvan seminaarin alue “aina”). (hmm, jos alue on auki vuosikausia, pitäisikö jo valmistuneiden opiskelijoden töitä poistaa vaikka vuosittain tai jotain?)
2. Kurssialueet olisi suotava arkistoida, jos niillä ei ole selkeää käyttötarvetta. Arkistoinnissa myös lakiin perustuvat säilyttämisvelvoitteet täyttyvät.
3. Suljettuna yhteisönä toimineelta kurssialueelta voi kurssin päättymisen jälkeen siirtää yhteisesti luotua tietoa julkiseksi, kuten kerättyjä sanalistoja BSCW:stä Apumattiin.
4. Kurssialue on auki opiskelijoille vähintään kyseisen lukukauden loppuun tai seuraavan kurssikerran alkuun (jos uuden kurssikerran opiskelijoilla on näkyvyys vanhoihin vastauksiin tms).
5. Varsinkin tilaavievä kurssimateriaali on mitä suositeltavinta tallentaa muualle kuin kurssialueelle: apumattiin tai videopalvelimelle. Materiaali vain linkitetään kurssialueelle, jolloin se ei vie tilaa sieltä(kin).
6. Opiskelijoille kerrotaan kurssin alussa, kuinka kauan kurssialue on auki ja mitä materiaalille tapahtuu sen jälkeen.
7. Opiskelijoille ilmoitetaan selvästi, että säilytettävät kurssityöt on taltioitava itse. Kurssialue ei ole portfoliotyökalu.
Jäin pohtimaan portfoliotyökalua. Onkohan nykyään sellaiselle tarvetta? Yliopiston tarjoamaa, varsinaista portfolion keräämiseen tarkoitettua työkalua ei ole, mutta BSCW toimisi hyvin portfoliotyökaluna, koska opiskelijathan voivat luoda sinne omia kansiorakenteitaan. Sitten on DSpace (http://www.dspace.org/) mutta sinne laitetut työt ovat julkisia ja palvelu on tarkoitettu nimenomaan töiden julkistamiseen, joten se ehkä sovi opiskelijoiden yleiseen käyttöön?
Kysymys ei luonnollisesti ole mitenkään Hy-spesifi, erilaisia ratkaisuja on tehty eri organisaatioissa. Iso-Britannian Open University näyttäisi päätyvän suosittamaan, että opiskelijat pääsevät tietyin varauksin kurssialueille kolme vuotta kurssin päättymisen jälkeen, kts. tarkemmin esim. http://sclater.com/blog/?p=56