Työterveyslääkärien erikoistumiskoulutusta järjestetään Suomessa viidessä yliopistossa. Yhtenä kouluttajaosapuolena on kansallisena toimijana ja tavallaan yliopistojen ulkopuolisena Työterveyslaitos, jonka asema asiantuntijalaitoksena on myös “keskussairaala”. Erikoistuva työterveyslääkäri harjoittelee kaksi vuotta erikoistumisajastaan koulutustyöterveysasemalla ja puoli vuotta Työterveyslaitoksella. Lisäksi koulutukseen kuuluu pakollisia teoriakursseja, jotka ovat olleet pullonkaula opintojen etenemiselle. Tätä korjaamaan TTL on saanut hankerahoituksia ministeriöiltä (STM, OPM) ja niillä toimii Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto (TTHVYO).

Koska erikoistumiskoulutus suoritetaan maan laajuisesti hajallaan 250 työterveysasemalla ja kullakin ohjaavalla opettajalla on 1-2 harjoittelijaa, vuorovaikutukseen on luontevaa käyttää verkkovälineitä. Samoin teoriaopetusta on toteutettu verkkokursseina, aluksi itseopiskelupaketteina mutta nykyisin tuutoroituina versioina. Kaikki kurssit löytyvät TTHVYO:n Moodlesta, johon kaikkien yliopistojen opiskelijat pääsevät kirjautumaan Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmän kautta. Meille esiteltiin esimerkkinä Työterveyshuolto ja etiikka -kurssia, jota voisi käyttää muillakin lääketieteen osa-alueille ja muokattuna mahdollisesti jopa toisilla tieteenaloilla.

Erikoistuvien lääkärien koulutuksen arviointi- ja seurantavälineenä on käytössä kansallinen ERHA-järjestelmä, joka on yhteydessä myös Oodiin. Ne yliopistot, jotka muuten eivät käytä Oodia, ovat syöttäneet sinne vain yhteiset erikoistumiskurssit.

Virtuaaliyliopiston kurssien rahoitus tulee vuosittaisesta suunnitelmasta, johon laitetaan opetussisältöjä tarvittavilta ydinosaamisalueilta. Osallistuvat yliopistot ottavat suunnitelmasta kursseja kiinnostustensa ja osaamisalueidensa mukaan ja rahat jyvitetään yliopistoille tämän mukaan. Opiskelijat saavat osallistua kaikkeen tarjolla olevaan opetukseen riippumatta järjestäjästä. Toiminnan kehittämistarve olisi seuraavaksi käyttöasteen lisääminen.

Erikoistumiskoulutusten lisäksi on vasta suunniteltu ja aloitettu erikoistuvien lääkärien ohjaajille oma kouluttajakoulutus, jossa mietitään esimerkiksi, miten oppimista voisi edistää.

Toiminta- ja rahoitusmalli kuulostaa järkevältä muuhunkin täydennyskoulutukseen sovellettavaksi. Esimerkiksi yliopistopedagogiikan kursseista on mietitty kansallista tarjotinta, johon kaikki yliopistot saisivat tarjota kurssejaan. Samoin kielikeskuksilla olisi ehkä tässä idea tartuttavaksi.