Ensimmäisen kurssikerran tehtäviä oli ilo lähteä tekemään tietäen, että vielä luvassa ei olisi mitään liian vaikeaa. Moodlesta löytyikin oikein hyvät ja kattavat ohjeet tehtävän tekemiseen ja vaikka aikaa siinä menikin, lopputulos syntyi helposti.
Ensimmäinen tehtävä lähti niin iloisesti käyntiin hyvien ohjeiden ansiosta, että osan ajasta minulla oli tehtävää tehdessä jopa kivaa. Välillä joutui etsiskelemään hetken pidempään, mistä jokin ominaisuus löytyisi, mutta siinä oli kyse vain omien silmien hitaudesta. Uuden ohjelman opettelu on tällaista.
Ensimmäiseen tehtävään upposikin varsin paljon aikaa. Onnistuin kuitenkin saamaan kaiken aikaan ohjeiden mukaisesti ja suoltamaan ArcGISsistä ulos ihan nätin kartan, vaikken sitä järkevästi otsikoinutkaan ja harjoitustehtävän periaatteita noudattaen pidin lopulliseen asti legendan fonttina Comic Sansin (Kuva 1).
Lahdenväylän ja Vihdintien alueiden maanpeitettä analysoitaessa onnistuin jopa muuttamaan yksiköt hehtaareiksi. Ensimmäiset ongelmat astuivat kehiin, kun tehtävänannossa ei ohjeistettukaan enää kädestä pitäen Exelin käytössä, jonka opettelun olen jotenkin onnistunut välttämään. Löysin aidasta kuitenkin matalan kohdan ja kaksi oikein nättiä ympyrädiagrammia löysivät tiensä tähän blogiin (Kuvat 2 ja 3). Värejä en jaksanut diagrammeissa säätää. Se olisi selkeyttänyt diagrammien tulkintaa kartan ohessa.
Kuva 1. Joidenkin Helsingin alueiden maanpeite sekä Vihdintie ja Lahdenväylä korostettuna.
Kuva 2. Vihdintien ympäristön maanpeite.
Kuva 3. Lahdenväylän ympäristön maanpeite.
Maanpeitete on jaettu aineistossa moneen kategoriaan, joista kaikki ”ylimääräinen” maa jaoteltu kahteen: Vettä läpäisemätön pinta ja Muu paljas maa. Vettä läpäisemätön pinta tarkoittaa käytännössä asfaltoituja alueita. Muuta paljasta maata kartalla on urheilukenttien, junaratojen, työmaiden, sora-alueiden ja muiden vettä läpäisevien paikkojen kohdalla. Kategorian laajuus vääristi hieman toisen tehtävän lopputulosta, jossa kaikki alueet jaoteltiin joko luonnoksi tai rakennetuksi alueeksi (Kuvat 5, 6 ja 7). Muu paljas maa voi olla kumpaakin.
Toista tehtävää tehdessä lakkasin ymmärtämästä, mitä teen. Seurasin vain ohjeita ja niiden ansiosta sain tehtävän tehtyä. Jos minun pitäisi tehdä samoja asioita itsenäisesti, en osaisi. Olisi ihan siistiä, jos ohjeet käytäisiin opettajan kanssa läpi ja tämä kertoisi, mistä missäkin työvaiheessa on kyse.
Tehtävä liittyi Käpylän, Kumpulan ja Toukolan maanpeitteeseen perehtymiseen (Kuva 4) ja niistä sitten vapaavalintaisten maankäyttödiagrammien tekemiseen.
Kuva 4. Maanpeite Helsingissä ja Käpylä, Kumpula ja Toukola.
Kuva 5. Käpylän maanpeitteen jakautuminen luonnon ja rakennetun alueen välillä.
Kuva 6. Kumpulan maanpeitteen jakautuminen luonnon ja rakennetun alueen välillä.
Kuva 7. Toukolan maanpeitteen jakautuminen luonon ja rakennetun alueen välillä.
Ensimmäisessä tehtävävässä käytettiin clip-työkalua ja toisessa intersectiä. Kumpikin luo uuden rajatunmuotoisen karttatason, mutta näiden kahden välinen ero on siinä, että clip-toiminto leikkaa ensimmäisestä tasosta toisen tason muotoisen tason, joka sisältää tiedot vain ensimmäisestä tasosta, kun taas intersectillä luodusta tasosta löytyy tiedot molemmilta tasoilta.
Ensimmäisen kurssikerran tehtävät olivat kuin olivatkin helppoudessaan ihan kivoja. Nyt odotan kauhulla tulevia kurssikertoja, jolloin tehtävänannossa odotetaan opiskelijalta jo jotain osaamista, eikä kaikkia asioita selitetä niin tarkasti. En kyllä muutenkaan jaksaisi joka viikko käyttää näin paljon aikaa saman tehtävän parissa, joten aika alkaa metsästämään vähän lisää niitä aidan matalia kohtia B)