Kurssikerta & harjoitus 2

Toisella kurssikerralla käytiin läpi erilaisia datan lähteitä ja sitä, miten esimerkiksi erilaisten rajapintojen avulla päästään eri aineistoihin käsiksi. Kävimme myös hieman läpi erilaisia aineistojen tuottajia, joita ovat mm. Helsingin kaupunki, Tilastokeskus ja Väylävirasto. Väyläviraston tietokannasta latasimme rajapintaa käyttäen Suomen kuntien tietokartan ja hyödynsimme sitä seuraavassa tehtävässä.

Kokeilimme mittaustyökalun käyttöä tutken miten pinta-alat sekä pituudet muuttuvat riippuen mitä projektiota käyttää. Tarkastelin mm. Mercatorin projektiota, Winkel Tripen – projektiota sekä Robinsonin projektiota Cartesian/Taso-pinnalla ja eroja niistä löytyi enemmän ja vähemmän.

Kurssikerralla aloitimme eri karttaprojektiota käyttäen tarkastelemaan pinta-alavääristymiä verraten Suomen TM35-projektioon. Sain tunnin aikana tehtyä opastuksen mukaan kolme erilaista karttaa mutta en saanut enää kotona avattua kaikkia, joten jouduin alkaa tekemään niitä uudestaan. Tunnilla vielä muistin ja osasin tehdä kaikki vaihe vaiheelta oikein, mutta nyt ne olivatkin ykskaks pyyhkiytyneet muistista.  Valitsin vertailtaviksi Plate Carree-projektion (kuva 1) ja Mercatorin-projektion (kuva 2). Pinta-alavääristymä kuvaa vääristymän prosenttiosuutta ja jaoin Plate Carreen luokittelun kymmeneen luokkaan ja Mercatorin kahdeksaan luokkaan havainnolistamisen vuoksi.

Hieman turhautti ensin huomata että kaikki tunnilla tekemäni eivät olleetkaan tallentuneet, enkä saanut selville miksi. Mutta positiivisena puolena oli se, että tulipahan sitten kerrattua ihan kunnolla ja kokeiltua mutkien kautta eri toimintoja. Huomasin että olen toiminut samalla tavalla Kiia Korpisen https://blogs.helsinki.fi/kiiakorp/ kanssa siinä että toistin turhaan joitain toimintoja ja siksi tasoja oli ehkä liiankin kanssa. Mutta tekemällä oppii ja paljon on vielä haasteita, joten niitä kohti.

Kuva 1
Kuva 2

Harjoitus 1

Ensimmäisen kotona tehtävän harjoituksen aloittaminen otti aikansa ja pähkäilyyn meni tovi jos toinenkin. Päätin jo alusta alkaen valita helpoimman tason, sillä tiedostan tämän hetken taitotasoni ja se ei ole korkealla. Ohjeita jouduin hieman katselemaan Youtubesta ja apua löytyikin. Huomasin myös, että tarpeeksi kun klikkailee ja vaan kokeilee niin oppii ohjelman toimintalogiikasta yllättävän paljon. Samaa olen kokeillut työssä käyttämäni Apotin kanssa ja samaa en oikein voi sanoa siitä.

Valitsin muuttujavalikoimasta yli 64-vuotiaiden osuuden Suomen väestöstä mutta kokeilin myös ruotsinkielisten osuutta, väkilukua sekä alle 15-vuotiaiden osuutta, koska myönnän että vähän innostuin löydettyäni polun jota kulkea. Tutkailin vasta valmiin karttani jälkeen mitä muut olivat tehneet ja oli mielenkiintoista nähdä muiden tuotoksia. Ainakin Lucas Yoni https://blogs.helsinki.fi/luberger/ oli valinnut saman muuttujan ja hänen käyttämänsä väriskaala on havainnollistava ja mietitty. Itse valitsin mustavalkoisen skaalan, sillä se vain sattui miellyttämään silmää ja mielestäni on luettavuudessaan selkeä. Iäkkäin väestö näyttää sijoittuvan vahvemmin itään ja itää pitkin pohjoiseen. Selittäviä tekijöitä en tässä kohtaa osaa avata mutta tarkoituksena olikin vain visualisoida kartta ja opetella QGis:n käyttöä. Tästä sitten vaan tarmolla eteenpäin!

 

Lähteet:

Youtube.com

https://blogs.helsinki.fi/luberger/

 

Ensimmäinen kurssikerta

Ensimmäisellä opetuskerralla aloitettiin teoriaosuuden jälkeen QGis-ohjelman parissa, joka oli tuttu syksyn Johdatus geoinformatiikkaan-kurssilta, mutta ei niin tuttu että sitä osaisin sujuvasti käyttää. Askel askeleelta-opetustapa sopi siis mainiosti ekan harjoituksen tekemiseen. Kuten Arttu muotoili; olemme kaikki samassa veneessä ja se on lohdullinen ajatus.

Olen samaa mieltä kuin Sarlotta Laakkonen blogissaan https://blogs.helsinki.fi/sarlotla/; olikin tärkeää seurata silmä kovana näitä askeleita ohjelman kanssa, koska kärryiltä tipahtaminen oli koko ajan lähellä. Pysyin kuitenkin onneekkasti mukana ja sain karttani tehtyä, jäi joitain toimintoja ihan muistiinkin ja toivottavasti ne pysyvätkin siellä.

Harjoituskarttani Euroopan valtioiden typpipäästöistä onnistui kuten pitikin, enkä muokkaamaan sitä enää omalla ajalla, tästä on hyvä jatkaa!