Tämän kerran tarkoituksena oli opetella ulkoisen tiedon liittämistä tietokantaan muista ohjelmista ja tietokantojen yhdistämistä eri kyselyiden avulla. Opetuskerralla harjoittelimme aineiston ryhmittelyä ja yhdistämistä käyttäen tietokantaa Afrikan valtioista. Jälleen oli tärkeää seurata askel askeleelta opettajan perässä toimenpiteet läpi, sillä paljon uutta oli taas opittavana. Aineistossa oli paljon tietoa, jota tuli yhdistää ja yksinkertaistaa sekä tuoda Excel-tiedosto csv.-muodossa QGis:iin. Tehtävä sujui mallikkaasti ja jotain jäi mieleenkin, tosi toistoa tämäkin vaatii että muistaa kaiken jatkossa ilman ohjeita.
Lopulliseen karttaan (kuva 1) lisättiin öljyesiintymät, timanttikaivokset sekä konfliktit, joiden yhteyttä analysoimme aineistoa tarkasteltaessa. Aineiston analysointia voisi jatkaa vertailemalla konfliktien tapahtumavuosia ja timanttikaivosten löytämisvuosia tai vaikkapa mikä yhteys öljykenttien ja/tai timanttikaivosten tuottavuusluokittelulla on internetkäyttäjien määrään eri vuosina.
Kotitehtäväksi jäi vertailla Suomen vesistöalueiden valuma-alueita ja tulvaherkkyyttä. Aineisto oli valmiina QGis-tiedostona ja siihen tuli lisätä Excel-tiedostona ollut järvisyysprosentti. Aluksi kesti hieman aikaa hahmottaa mitä tehtävällä haettiin ja sen selvittyä aloin toteuttaa harjoitusta. Valitsin tehtävän perusversion, sillä halusin oppia sen ensin hyvin. Afrikka-tehtävästä oli jäänyt mieleen ulkoisen aineiston tuomista tietokantaan ja se sujuikin melko helposti, samoin uuden tietosarakkeen lisääminen tietokannan attribuuttitaulukkoon (keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla). Muodostin aineistosta kahdeksanluokkaisen tulvaindeksikartan (kuva 2). Kartassa tulvaherkkyys on suurinta rannikkoauleilla, etenkin Pohjanmaalla ja eteläisellä rannikolla. Tähän on syynä jääkauden massaliikunnot; tulvaherkkyysalueilla maasto on laakeampaa sekä matalammalla kuin pohjoisessa ja idässä. Myös sateisuus vaikuttaa asiaan. Kartta on mielestäni selkeä yksinkertaisuudessaan ja tarpeeksi informatiivinen aineistoon nähden.
Tehtävänä oli muodostaa myös tulvaindeksikartan pohjalle järvisyysprosentti ja se aiheutti päänvaivaa, joten jouduin jälleen turvautumaan Youtubeen. Ensimmäinen ongelma esiintyi Excel-tiedoston tuominen QGis:iin tekstimuodon sijaan numeroina. Mutkien kautta sain sen lisättyä tietokantaan tekstimuotona sekä numeromuotona, joista jälkimmäistä hyödynsin rakentaessa pylväsdiagrammia. Sen kanssa tulikin lisää haasteita, sillä diagrammin luominen ei ollutkaan niin simppeli kuin jostain syystä ensin kuvittelin. Ensinnäkin pylväät olivat aluksi poikittain ja erittäin sekavassa järjestyksessä, joten informatiivisuus oli erittäin kaukana siitä mitä hain. Käytin aiemmin hyväksi havaitsemaani tapaa eli klikkailemalla eri vaihtoehtoja ja lopputuloksena tulikin jokseenkin selvähkö kartta. Pylväiden vertailu ei kuitenkaan ole yksinkertaista ja kartta vaatisi enemmän tietoa. (kuva 3). Kartasta voidaan havaita järvisyyden olevan suurempi alueilla, missä tulvaherkkyys on pienempi.
Muiden blogeja lukiessa silmään osui Tyyne Turusen (https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/) tekemät kartat, jotka olivat selkeät ja värimaailmaltaan hienot. Pohdin myös samoja aiheita diagrammien informatiivisuuteen liittyen. Kaiken kaikkiaan harjoitus oli yllättävän mukava tehdä ja haastetta oli sopivasti. Huomaan myös että asiat alkavat pikkuhiljaa hahmottua ja jäädä muistiin.
Lähteet:
https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/